Miniloma Ruotsin Lapissa
Meille ei ole vähään aikaan tullut tilattuna mitään ruokalehtiä, mutta alkukesästä annoimme mahdollisuuden taas Glorian ruoka&viinille(*, koska niin monet tutut ovat sitä viimeisen puolen vuoden aikana kehuneet.Ja haa! Heti ensimmäisessä kotiin kannetussa lehdessä oli lueteltu Tornion & Haaparannan ruokapaikkoja, eli kerrankin etelän lehdestä löytyi edes jotain vähän pohjoisempaankin liittyvää asiaa. Me teimme toissa viikonloppuna minimatkan Ruotsin puolelle, ja Haaparantaa sivuutettaessa (ja nälän kurniessa suolistossa) kävimme testaamassa artikkelissa mainitun paikan nimeltä Frasses.
Minun mielestäni ketjuhampurilaisbaarien hampurilaiset ovat yleensä ihan ylettömän ankeaa syötävää, mutta Frassesin kokojyväsämpylän sisään aseteltu lohipurilainen ei periaatteessa ollut yhtään hullumpi (vaikka tuossa kuvassa se näyttää lähes täsmälleen siltä, miltä tuontyyppiset hampurilaiset yleensäkin). Mutta olipahan hupaisia kristallikruunuja!
Varsinainen matkakohteemme oli Luulaja, jossa valitsin meille yösijan aamiaisen perusteella: tarjolla oli nimittäin kotitekoista mysliä sekä leipää. Oli tosi omituista, kun hotellin käytävillä leijaili paistetun leivän tuoksu, ja mysli maistui tosissaan mukavan paahdetulta. Myös karviaisista tehty hillo oli ilmeisesti itse tehtyä.Lisäksi teenjuoja ilahtui kovasti tarjolle asetelluista rouheteevalikoimista. Ei siis niitä moneen kertaan nähtyjä Lipton-lajitelmia. Pihalla olisi ollut myös grilli, jossa olisi halutessaan itse voinut valmistaa omat ateriansa.
Tiesin jo ennakkoon, että Luulajasta saa sushia ilmeisesti useammastakin paikasta. Me tilasimme oman sushisatsimme ThaiThai-nimisestä thaimaalaisesta ravintolasta (ruotsalaiset taitavat kaikesta päätellen olla hulluina Thaimaahan ja thaimaalaiseen ruokaan?). Thaimaalainen ruokakin tuoksui kyllä aivan vastustamattomalta, mutta tällä kertaa japanilainen vaihtoehto vei voiton. Paikasta sai nimittäin myös muunlaista japanilaista ruokaa: teriyakia, tempuraa ja yakitoria. Ja ruuan kylkeen tietenkin maistuvaa misokeittoa.
(Tähän kohtaa pitäisi liittää kuva vaikkapa sushista, mutta hämärän ravintolan nurkassa kännykällä näpätyt otokset eivät ihan ylittäneet julkaisukynnystä.)
(* Huomasin myös, että ruoka&viinin parhaita reseptejä löytyy listattuna netistä. Lokakuuhun saattaisi sopia esimerkiksi viinitarhurin lammaskeitto.
posted by Rosmariini @ 23:55
5 comments
5 Comments:
Oletteko huomanneet miten paljon Ruotsin, Norjan ja Suomet Lapit eroavat toisistaan? Minusta se on mielenkiintoista. Viime kesänä vähän siellä kuljeksimme ja erot ovat silmiinpistävät. Toki sitä eroa löytyy etelämmästäkin, mutta kun Lapissa on jotenkin vähemmän nähtävää (siis vaikka taloja) niin erot korostuvat.
Tuota samaa olemme ihmetelleet itsekin. Että miten maastokin voi muuttua suurin piirtein saman tien, kun rajan yli menee! Esim. Norjasta Ruotsin puolelle.
Ja ruokakaupat ovat jänniä, kun Ruotsin puolella tunkee heti vastaan katkarapuja, Kallen mätitahnaa ja nakkisämpylää.
Olisi kiva tietää, mihin muualta tulevat kiinnittävät suomalaisissa ruokakaupoissa huomiota. Muoviin pakattuun marinadilihaan kenties?
Joskus näkee saksalaisia tai hollantilaisia suomalaisissa kaupoissa jotenkin eksyneen näköisinä, marketeissa etenkin. Tekisi mieli mennä kysymään, että voinko jotenkin auttaa. Olen minä itsekin joskus avuttomana ollut vaikka ranskalaisessa kaupassa, mutta sen vuoksi, että kaikkea ihanaa on niin paljon, ellei liikaa:-))
Ainakin Saksassa ihmiset ovat kokemusteni mukaan tosissaan avuliaita ja huomaavaisia, joten tuskinpa he panisivat pahakseen täkäläistenkään lähestymistä.
Ja Kiinassa yhdessä ruokakaupassa valjastettiin kerran puolet asiakkaistakin meitä auttamaan (kunnes viimein löytyi joku, joka ymmärsi sekä kiinaa, englantia että suttuista muistiinpanolappuamme).
Olen minä vihannesvaa'alla joskus joitakin ulkomaalaisia avittanutkin. Tosin he ovat silloin kyllä kysyneet apua. Nimim. minäkö sulkeutunut suomalainen. 0:)
Juuri tuo sama ujous on minuakin estänyt kysymästä voisinko olla avuksi. Ulkomailla itse kyllä uskallan kysyä, ainakin jos vähänkään osaan kieltä. Ja se on hassua, että minulta kysytään usein neuvoa ulkomailla:-)) Olin eka kertaa Lontoossa ja varmasti ihan hoomoilasen näköisenä seisoin kadulla ja tuumin, että kumpaan suuntaan tästä blondin pitäisi lähteä ja useampi ihminen pysähtyi kysymään, että osaanko neuvoa sinne tai tänne. Tai sitten se oli jotain omituista brittiläistä huumoria:-))
Lähetä kommentti
<< Home