Kiitokset synttärivieraille
Pastanjauhannan synttärijuhlia vietettiin viikonloppuna ruokaisissa merkeissä. Lahjojakin saatiin! Oli niin mukavaa, että nyt jälkeispäivänä onkin sitten hieman väsyttänyt. Iso kiitos kaikille läsnäolleille!
Hulvattomilta sillä sipuleilta saatu lisää vain työ -tyyppinen lettulahja sisälsi pannun, jauhot ja nipun hilloja - eli kaiken, mitä lettukesteihin tarvitaan.Kuvien ruoka-aiheisten tuliaisten lisäksi saimme myös ei-niin-käsinkosketeltavan lahjan: lukutaidon - eli lisää lukijapotentiaalia blogillemme. Sen, kuten yläkuvan juomapuolen, saimme vakiokommentaattoriltamme Emmalta.
Vegemisten neidot toivat Punnitse & Säästä -lahjakortin, jonka käymme tuota pikaa vaihtamassa ruokatarpeisiin.
Leikki-ikäisen synttäreille saatiin myös asiaankuuluvasti karkkipusseja - jotka tosin unohtuivat juhlarytinässä syömättä. Niitä on nyt sitten nautittu hyvällä halulla juhlista palautumista jouduttamaan.Pusseista, kuten Rokkareiden reseptejä esittelevästä Ilveksen rokkimenut -kirjasta ja iltaa vauhdittaneesta Sheriffistä on kiittäminen Kulinaarimurulaa. Kirja vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Ruokamieltymykset ja niiden taustat kertovan ihmisistä yllättävän paljon.
posted by Pippurimylly @ 23:55
27 comments
27 Comments:
Mukavankuuloiset kinkerit! Etenkin pidin siitä "vain työ puuttuu"-lahjasta:-)
Oli muuten Keski-Suomessa pakkasyö, onneksi viimeiset tomaatit kerättiin sisälle ja oliivikin muutti olohuoneeseen. Kauhea pettymys sekin, ollut aikankin kuukauden meillä, eikä sadosta tietoakaan:-))) (Plantagenista ostettu alle puolimetrinen oliivi"puu")
Hyvää alkavaa viikkoa toivottelee uusanonyymi
Höh, minä en tuonut varsinaisesti mitään lahjalahjaa (olenpa huonotapainen!), mutta jos vaikka sovitaan että ne viinit olivat synttärilahja ;)
Mutta vielä kerran kiitos isännöinnistä ja emännöinnistä; nämä olivat takuulla hauskimmat (ja kosteimmat) viisivuotissynttärit, joissa olen koskaan ollut vieraana!
Ja kiitos myös kanssavieraille, oli aivan huippua nähdä teitä kaikkia.
Virpiä kompatakseni: harvoin on ollut näin voipunut olo 5-v kekkereiden jäljiltä ;).
Oli tosi makoisaa, kaikellamuotoa! Kiitoksia paljon kutsusta ja pilleistä, sekä yösijasta!
Ystävienne tekemät ruuat olivat hurjan herkullisia ja tunnelma mutkaton, vaikka paikalla oli meille niin paljon uusia ihmisiä. Terveisiä kaikille kokeille, laulajille ja naurajille - toivottavasti tavataan toistekin!
Illan teema jäi toteutukseltaan hieman vajaaksi, mutta ehkä joku toinen kerta ;).
Kuulumisiin ja näkymisiin, ihanat!
Uusanonyymi: Toivottavasti nähdään teikäläinen viimeistään 10-vuotispilleissä. Niitä pittää alkaakin tässä pikkuhilijaa suunnittelemaan. :)
Tuo lättylahja on kyllä niin ihana. Onneksi en päättänyt vielä tällä viikolla siirtyä viljattomaan elämään, niin voin testata sitä + noita ihania hilloja vaikka saman tien.
Jauhot olivat vihtiläistä oman pellon ohraa ja kauraa.
Virpi: Munhan piti itse asiassa maksaa sulle niistä juomista, ja unohdin näköjään senKIN. 0:)
Kiva, että nähdään jo huomenna uudestaan!
Merituuli: Teidän kanssanne on kyllä aina niin hulvattoman mukavaa, ettei tosikaan. Harmi vaan, että toisen sipulan piti syöksyä niin nopeasti prinssiä viihdyttämään.
Se teidän ruokatuomisenne oli muuten uskomattoman makoisa ja mehevä (yksi vieraistahan rakastui siihen päätä pahkaa jo ennen kuin se ehti grillin lähellekään). Pitää palata ruokiin ja resepteihin vielä erillisessä postauksessa.
Kiinnitin huomiota sanoihisi "viljaton elämä". Meidänkin tontilla tätä asiaa on mietitty paljon ja jonkinlaista suunnanmuutosta olisi tarkoitus tehdä. Olen lukenut ja tutkinut paljon asiaa, enkä vielä oikein hahmota, mikä olisi se "oikein" ruokavalio ja mikä sopisi meille parhaiten. Kokonaan viljatuotteista luopuminen on tällaiselle rukiinrakastajalle aika raju päätös, että jonkinlaista kultaista keskitietä tässä pitäisi etsiä. Mitään keliakiaa tms meillä ei onneksi ole, tarkoituksena olisi vain parantaa oloa ylipäänsä...
Iik: ei kokonaan viljatonta elämää meikäläiselle. Pelkkä viljaton viikko vaan (joskus lokakuun aikana) heinäkuisen kasvisviikon tapaan. :) :)
Monet ovat kyllä ruokavaliossaan nykyään niin ehdottomia, että onhan sitä itsekin toisinaan leikkinyt ajatuksella, että pitäisikö jättää jotakin kokonaan pois. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ei pitäisi. :) Kun ei kerran kärsi mistään ihmeemmistä ruoka-allergioista, niin on suunnaton etuoikeus päästä maistelemaan rennosti kaikkea mahdollista. Niin ja elämä ilman jokapäiväistä (ruis)leipää olisi omaltakin kannaltani ihan onnetonta.
Mutta mukava viettää yksi viljaton viikko, niin näkee sitten taas maailman edes pikkuisen uusin silmin. Ja osaa varmasti arvostaa sitä ruisleipää taas sen jälkeen entistä enemmän.
(Eilen söin ahkerasti nokkosleipää, kun sitä jäi lauantailta tähteeksi. Vaivaamatonta leipää jäi myös, mutta siitä tulee raastettuna hyvää korppujauhoa.)
Hienoa, minulla on viisi vuotta aikaa rohkaistua:-) Ujonpuoleinen olen, joten aika riittänee siihen, että 10-vuotiskinkereille uusanokin saattaisi ilmaantua.
Samoja vilja-asioita olen minäkin miettinyt. Miten tulisin toimeen ilman riisiä, kun sushiin olen vastarakastunut ja Ranska ilman patonkia on kuin Italia ilman pastaa. Mutta kohtuuskin varmaan usein riittäisi ihan hyvin.
Olen opetellut tässä kesän aikaan leipomaan ruisleipää, se on mukavaa hidaspuuhaa, ei auta yhtään hätäillä. Kerran leipä oli jo oikein hyvää, viimeksi meni jotain pieleen, leipään tuli kumma haju ja sitä myöten makukin kärsi. Mutta onneksi juurta on jäljellä, tässä joku päivä laitan taas taikinan tekeytymään.
uusano
Jep, juurikin näin, että kohtuus kaikessa. Valkoisempi vilja, riisi, pasta, peruna ja tietty sokeri. ah. Sokerista luopuminen olisi ehkä kaikkein helpointa. Mutta eiköhän tässä järki kädessä kohtuudella kaikkeakin nauttien pärjää?
Joku viikon viljaton rykäisy voisi olla mielenkiintoista. Hmm....
Uusano: Kannattaa alkaa saman tien keräämään rohkeutta, jos minä nyt täällä ryhdyn luottamaan siihen, että viiden vuoden päästä nähdään!
TiV: Juu, ovathan nuo kaikki aikamoisia mielihyvän lähteitä. Ja sovitaan vaikka niin, että mielihyvä edistää puolestaan fyysistä terveyttä. :)
Mutta olen kyllä vähentänyt puhdistetun valkoisen vehnäjauhon käyttöä ratkaisevasti sen jälkeen, kun hoksasin, että se on maailman ensimmäisiä prosessoituja ruokatarvikkeita (olisikohan se tullut markkinoille aika lailla yhtä aikaa margariinin kanssa). Onneksi täysjyvässä on mukavasti makua ja meininkiä.
Keliaakikkojen elämää seuraamalla huomaa, mihin kaikkeen viljaa oikein tuleekaan, ja kuinka paljon valmistuotteissakin (esim. makkaroissa) on tietenkin piiloviljaa.
Kiitosta vaan juhlista ja yösijasta! (unikin sitten loppujen lopuksi tuli ;-)
Tervasuklaat menivät parempiin suihin ennen kuin ennätin itse maistaa, joten lienee pakko tulla Ouluun uudelleenkin. =)
Emma: Ouluun kannattaa aina palata! Ihan iliman muuta.
Nyt muuten rupesi naurattamaan tuo Merituulin kommentin teemahomman puutteellisuus. Seuraavalla kerralla pitää panostaa siihen puoleen paljon enemmän!
Äreät kinkerit, etten sano. Ruokalajit olivat maistuvia, ja juomatkin katosivat tuulensuojaan aika hätäiseen. Suuret kiitokset kaikille hyvästä seurasta!
--bronx
Oli lystiä, kiitos seurasta ja sapuskoista!
Hän ken valmisti niitä kipakoita perunapalleroita, niin ohjeen kanssa saa tulla ulos kaapista, kiitos paljon :-)
Bronx: Kiitos vielä, kun tulit! Olihan se aikakin esitellä yksi blogimme kantavista voimista kaikelle kansalle.
Jaana: Minä repeilen nyt täällä keskenäni mustanaamiolle. :)
:)
Meillä on muuten kokattujen ruokien ohjenippu (tai ainakin osa niistä) täällä hallussamme. Jippo!
Saako kysyä kuinka suuri vierasjoukko teillä oikein oli? Yksityiskohtia kun tipahtelee kekkereistä, niin tosiaan kuulostaa siltä, että lystiä on ollut:-))
uusano
Meitä tais olla paikalla kaikkinensa 16 henkeä? Pastanjauhajat, Kulinaarimurulan Jaana, Sillä sipulit, meikäläinen Peruspöperölästä ja vara-aviomies, Vegemisten tytöt, (diplomi-)insinöörin keittiö, kommentaattori-emma, bronx, ja neljä muuta oululaista ruuanlaitosta innostunutta ystävää.
Niin oli: numero 16 oli aina mielessä, kun yritti metsästää tarpeeksi monta puhdasta haarukkaa. :)
Vaikken nyt valtavasti haluais kehua, niin mä luulen että pidin tällä kertaa parhaiten teemaa esillä, tosin teemasta tietämättömänä teille tullessa ;).
Mustikka-limoncellohillon viinakset on muuten lisätty keittämisen jälkeen, eli ei ihan pikkulapsille.
Teikäläinen toteutti teemaa kyllä niin kunniakkaasti, että pienet kehut ovat hyvinkin paikallaan. :D
Me muut oltais pystytty niin paljon parempaankin!
Tuota... mistä teemasta te puhutte?
Yks hölmöilyjuttu vaan, jota merituulen kanssa ideoitiin iltapäivällä ja joka unohtui sitten saman tien (ei mitään ruokaan liittyvää).
Loppujen lopuksihan teemaksi muotoutui mustanaamio!
Paljon paljon onnnea vaan!
Olen seuraillut blogianne jo jonkin aikaa - olen itsekin ruokaan hurahtanut, Italiassa asuva ja ruuasta(kin) kirjoittava bloggari, löysin teille Sillä sipuleiden kautta! Kävin itse asiassa heidän sivullaan kuolaamassa juhlareportaasille. Näytti olleen ERITTÄIN herkulliset pippalot! Ei ole ihanassa seurassa juhlittujen kunnon ruokabileiden voittanutta!
Vielä vain kattilan täydeltä onnea herkullisen 5-vuotis-taipaleenne johdosta!! :D
Kiitos! Mukava saada onnea kattilan täydeltä. :)
Omakin ruokareportaasimme valmistuu ihan lähipäivinä. Muu elämä häiritsee taas harmillisesti bloggausta, joten ei ole ehtinyt ennemmin.
(Tosin eilinen ruokabloggaajien minimiitti ei ollut ollenkaan harmillinen, vaan harvinaisen hauska tapa viettää tiistai-iltaa. Hupaisaa syödä toisen bloggaajan lautaselta oliiveilla, aurinkokuivatuilla tomaateilla, basilikalla ja ricottajuustolla täytettyjä tortellineja...)
Selailin tässä unettomuuttani blogianne alkupäästä ja sieltä täältä. Tuli mieleen kysyä, että kuvaatteko kumpikin blogiinne? Kuvanne ovat aivan ihania ja kehittyneet valtavasti sieltä alusta.
uusanonyymi
Minä kuvasin silloin alkuun koko ajan ja nyt en enää juuri yhtään. ;)
Oi, nyt uusano nolostui:o ei ollut tarkoitus kuulostaa siltä miltä se kuulosti.
Ei hätiä. :) Siksi minä sen kuvaamisen lopetinkin, kun toinen jauhaja on siinä niin yliveto ja omat vahvuuteni ovat pikkuisen(?) toisaalla.
Olen kyllä harkinnut, että pitäisi ryhtyä harjoittelemaan uudestaan. Olisi niin kiva ottaa sapuskoista vaihekuvia, ja pystyä kuvaamaan ruokia myös silloin, kun on yksinään kotona.
Niin ja onhan meillä toki tätä nykyä parempi kuvauskalustokin kuin ihan alkuun, esim. tarkoitusta varten ostettuja linssejä. Mutta ällistyttävän hyviä kuvia tuo toinen jauhaja ottaa ihan peruspokkarillakin.
Lähetä kommentti
<< Home