Kelpo kesäkurpitsakeitto
Meikäläisellä on uusi rakkaus: sinihomejuustolla maustettu kesäkurpitsakeitto. Rakkaus syttyi yhtenä elokuisena iltapäivänä Turun seudun saaristossa, ja suhdetta on sittemmin pidetty yllä myös omatoimisen kokkauksen avulla.
Blogitovereilta on siis napattu idea tähänkin keitokseen. Samaista soppaa on kokkailtu myös keittoguruni Ylimuuli Mukkeliksen keittiössä:
Toisinaan siis kannattaa hakeutua kesäkurpitsan äärelle.
Psst. Jauhantasanomien kuvatoimitus on parhaillaan siinä määrin ylityöllistetty, etten kehtaa ronkkua sieltä tähän postaukseen passelia kuvaa. Väliaikaisena kuvituksena saa toimia viikonloppuna Hailuodon siikamarkkinoilla sisäistetty lohikeitto.
Blogitovereilta on siis napattu idea tähänkin keitokseen. Samaista soppaa on kokkailtu myös keittoguruni Ylimuuli Mukkeliksen keittiössä:
Mallan kelpo kurpitsakeitto
1 iso tai 2 pienempää kesäkurpitsaa
1-2 sipulia
2-3 valkosipulinkynttä
kasvisliemikuutio
1 dl valkoviiniä
100 g Aura- tai vuohenjuustoa
n. 1 tl kuivattua rakuunaa
suolaa, sokeria
(persiljaa)
Pilko sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulia kattilanpohjalla öljyssä. Pilko samalla kesäkurpitsat karkeiksi kuutioiksi ja lisää kuullotuksen loppupuolella. Anna kuullottua hetki ja lisää kattilaan sitten vettä sen verran, että kasvikset melkein peittyvät. Lisää myös valkosipuli, valkoviini ja kasvisliemikuutio. Anna kiehua parisenkymmentä minuuttia ja lisää sitten juustoa pilkottuna. Anna kiehautella vielä 10 minuuttia, soseuta ja mausta. Suurusta pienellä keitetyllä perunalla, jos tarvis. Tuskin on, kunhan laitat vettä alussa kevyellä kädellä. Maista ja säädä kohdilleen, silppua päälle tuoretta persiljaa ja tarjoile lämpimänä.
Toisinaan siis kannattaa hakeutua kesäkurpitsan äärelle.
Psst. Jauhantasanomien kuvatoimitus on parhaillaan siinä määrin ylityöllistetty, etten kehtaa ronkkua sieltä tähän postaukseen passelia kuvaa. Väliaikaisena kuvituksena saa toimia viikonloppuna Hailuodon siikamarkkinoilla sisäistetty lohikeitto.
15 Comments:
Oikeasti, ihanaa, että tykkäsitte niin paljon :) Marja Lindforsista on tulossa mun suosikki kovaa vauhtia, mutten tajunnut silloin, että tykkäsitte tuosta noin kovin. :)
Se teidän kolmen hatun luomuvalkkari oli muuten tosi hyvää, se tuhottiin syyskesällä ja on ollut mielessä kiittää. Was very nice.
Heh, tuijotinkin tuota kuvaa jo hyvä hetken yrittäen nähdä siinä kesäkurpitsa- eikä kalakeittoa ennenkuin tajusin lukea tekstin loppuun saakka :) Kuulostaa herkulliselta, täytynee kokeilla pikapuoliin!
Nelle: Kaikki vaan oli niin hyvää! <3
Viljattomaan viikkoon ryhtyessäkin kävi mielessä, että "sitten ei voi tehdä sitä Nellen ohralisäkettä kokonaiseen viikkoon".
Kaisa: Tällä tavoin voi ovelasti testata, jaksaako joku oikeasti lukea nuo jutut loppuun saakka. :)
Aurajuuston kun vaihdan pois, niin ohje kuulostaa herkulliselta. Ja kalakeitto näyttää myös siltä:) Minussa on sellainen rakenteellinen vika, että aurajuustoa en voi syödä. Tai voin tietysti, mutta ruoka kuin ruoka on minulta pilalla, jos siinä on aurajuustoa. Tiedän, että asian on enemmän korvienvälinen, joku muu sinihomejuusto on kerran maistunut suussani jopa niin paljon, että taivuin sanomaan sitä ei-pahaksi:)
Rosmis: hehe, no mutta sitten maistuu taas paremmalle sen jälkeen. Mekin "karppaillaan" aina vähän on-off, parashan olisi tietty että ottaisi pitkän vhh - putken niin elimistö ehtii tottua ja köh, voisipa painokin vähän pudota:)
Uusano: Miten on vuohenjuuston kanssa: maistuisiko se sopan seassa auraa paremmin?
Nelle: Onneksi en sentään lupautunut olemaan kokonaan karppi, kun jo pelkät viljat vaativat aika lailla keskittymiskykyä. Osaapahan arvostaa raejuusto-tomaattiyhdistelmää näkkileivän päällä tämän jälkeen taas entistä enemmän. :)
Ihan pakko hehkuttaa jälleen kerran Camilla Plumin säilöntäohjelmaa, jossa oli eilen juttua kuivaamisesta.
Netistä näyttää löytyvän ohjeet ohjelmassa tehtyyn beef jerkyyn (joka Camillan mielestä näyttää suikaloidulta suoruumiilta!) ja hedelmänahkaan, jota ohjelmassa tehtiin luumujen ohella myös tomaatti-chiliyhdistelmästä. Yleensä nahkaa tehdään kuulemma Syyrian suunnalla aprikooseista.
Appelsiineja ja hunajaa -blogista näyttää löytyvän nahkajuttua enemmältikin: ja ohjeistusta banaaninahkaan.
Vuohenjuusto varmasti sopisi, niistä tykkään, mitä hienhajuisempaa, sen parempaaa:-)
No, lopulta se alakarppaaminen ainakin niin, että hyväksyy suhteellisen paljon hiilaria sisältävät linssit ja muut ei ole kovin vaikeaa. Mutta ruisleipää on välillä pakko saada... :)
Mutta syy, miksi just nyt tulin kääntymään oli, että jos tykkäsit tuosta kesäkurpitsakeitosta, tykkäät varmaan myös tästä Välimäen kurpitsasopasta. Minäkin aattelin tehdä sitä taas...
Uusano: Hienhajuisempaa! Hehehee.
Nelle: Oih, just tuota keittoa muistankin ihastelleeni sivuillanne. Kurpitsa on pop.
Tiukimmat karpit eivät vissiin sulata tomaattiakaan, kä-kä-kääk. Tai ainakaan banaania (jonka syömiseen minulla on parin vuoden takainen lääkäärin määräys)! Hunajastakaan en pystyisi ikumaailmassa luopumaan.
Mutta kiinnostavapa noita on lueskella, kun en ole tuohon karppaamiseen ikinä niin kovin syvällisesti jaksanut perehtyä.
Pikku vinkki vaan: myös brie (tai joku muu valkohomejuusto) sopii hyvin kesäkurpitsakeittoon. Niin, ja juhlavamman keiton saa, jos käyttää valkoviinin sijaan kuohuviiniä. Nimim. kokeiltu on :)
Kuohuviinin käyttö kokkauksessa on meikäläiselle ihan valloittamatonta maaperää. Jotkut laittavat sitä kuulemma jopa (vähän juhlavampaan) hernekeittoonkin! :)
Mmm, viimeiset oman sadon kesäkurpitsat ovat vielä jääkaapin vihanneslokerossa ja olen miettinyt mitä niistä tekisi... nyt taisi löytyä ongelmaan ratkaisu. (Höh, nyt harmittaa etten tullut lukeneeksi tätä aikaisemmin, kun mietin mitä laitan lounaaksi.)
Oli muuten hyvä soppa. Lämmitti ihmeesti lokakuista maanantaita! Nakkasin sekaan yhden nahistumisuhan alla olevan paprikan, joka antoi hauskasti väriä keitokseen.
Pitäisi laittaa tästä se oikea kuva blogiin jossain vaiheessa. Lopputuloshan on tosissaan aika vaalea.
Kesäkurpitsa herättää (kuorensa perusteella) jotenkin vihreämpiä aatoksia. :)
Lähetä kommentti
<< Home