Mämmipitoinen pääsiäinen

Kaupan pakastealtaisiin ilmestyi tänä vuonna aivan uudenlaisia mämmejä, ja tämä pääsiäinen olikin poikkeuksellisen mämmipitoinen, koska halusin maistaa sekä lakumämmiä että marjamämmiä. Marjamämmi ei tosin ole varsinainen uutuus. Kansatieteilijä Ilmar Talve mainitsi sen vuonna 1973 julkaistussa kirjassaan Suomen kansanomaisesta ruokataloudesta:

 

”Lounaissuomalaisen mämmin mainitsi jo D. Juslenius v. 1700 ja kertoo, että se valmistettiin mallasjauhoista (ruismaltaista) ja paistettiin sitten tuohiroveissa uunissa. Pääsiäisruokana mämmi on ollut katolisena aikana paastoruokaa (vars. pitkänäperjantaina) Lounais-Suomessa ja on vasta myöhemmin, etenkin tällä vuosisadalla, levinnyt muualle maahamme. Mämmi-nimitystä käytetään myös eräiden muiden ruokien yhteydessä, kuten esim. verimämmi ja marjamämmi Itä-Suomessa jms., jotka valmistetaan jauhoista ja marjoista, tavallisimmin puolukoista (ei maltaista), uunissa padassa tai vadissa kypsentämällä.”

 

Lakumämmi oli omaan makuuni turhan lakritsainen, ja mämmi tuntui lähinnä vain ruoan rakenteessa. Mietiskelimme, että parempaan lopputulokseen saattaisi päästä, jos lorauttaisi vähän lakukastiketta perinteisen mämmin sekaan.

 

Marjamämmi sen sijaan muodostui omaksi suosikikseni. Selvästi hyvä idea korvata osa rukiista puolukalla, mustikalla ja vadelmalla. Marjainen mämmi maistui hyvin ilman maitotuotteitakin.

 

Muilta osin pääsiäinen sujui enimmäkseen kotona grillin äärellä. Korona sotki suunnitelmat perheen kesken kokoontumisesta, mutta pääsipähän kiireisen kevään keskellä nauttimaan kotisohvan päiväunista ja aurinkoisista kävelylenkeistä.

 

Grillissä valmistui muun muassa lammasvartaita, mutta myös monenlaisia kasviksia. Grillattu munakoiso oli maukasta, vihreä parsa maistuu aina, ja samoin valkosipuliperunoista tulee tosissaan hyviä folionyytissä. Kuvassa kasvislisuke, jossa mukana myös hiukan soijakastiketta sekä sweet chili -soosia.