Makkarapata (tapaa markka)

Muistelen (sattuneista syistä) mielelläni menneitä. Vähän aikaa sitten palasin mielessäni opiskeluaikaisiin makkarapatamuistoihin. Muistin nimittäin, että yhteen aikaan bravuurinani oli valmistaa Pirkka-lehdestä ottamallani ohjeella vihanneksista ja prinssinakeista jonkinlaista makkarapataa tai -paistosta ja sitten tarjoilla sitä suurieleisesti sydämeni valitulle (jonka sittemmin onnistuinkin hämääm... ei kun siis hurmaamaan aviomiehekseni).

Muistelen, että paketillinen prinssinakkeja maksoi kymmenisen vuotta sitten viisitoista markkaa, mikä tuntui silloisiin tienesteisiin (=opintotuki ja siivousliksa) nähden hyvinkin suurelta satsaukselta. Ilmankos niistä nakeista sitten juhlaruokaa laadittiinkin.

Makkarapata tuli mieleeni yhtenä lauantaina, kun olin suunnitellut valmistaa tomaattista lammaspataa Amateur Gourmetin tarjoilemalla mahtiohjeistuksella. (Minun ei ollut nyt tarkoitukseni puhua tuosta lammaspadasta mitään, mutta se vaan vaikuttaa niin vastustamattoman hyvältä, etten voi vastustaa kiusausta. Tomaattinen kastike näyttää vielä tavallistakin paremmalta, kun siinä on oliiveja joukossa. Ja lammaspadan seurana tarjoiltavaa polentapuuroa olisin kokeillut myös mielelläni.)

Aikaa lampaanniskan haudutteluun ei kuitenkaan sillä erää löytynyt riittävästi, mistä syystä käänsin huomioni netistä löytyviin makkarapataohjeisiin. Makkaran kun saa mureaksi vähän vähäisemmälläkin kypsyttelyllä. Lopulta valitsimme tämmöisen ohjeen, jonka tuloksena syntynyt ruoka muistutti ällistyttävän monessa suhteessa burgundinpataa:

Punainen makkarapata

2 rkl oliiviöljyä
6 paksua makkaraa (meillä taisi olla bratwurstia, ei tosin kovin paksua)
150 g pekonia, hienonnettuna
250 g salottisipuleita, kuorittuja
1 rkl (20 g) vehnäjauhoja
350 ml punaviiniä
1 kynsi valkosipulista, murskattuna
1 laakerinlehti
1 rkl tuoretta timjamia, hienonnettuna
400 g tölkkitomaatteja, paloiteltuna (nesteenkin voi laittaa ja vähentää vaikka viinin määrää)
150 g herkkusieniä
suolaa ja mustapippuria myllystä

Kuumenna öljy isossa padassa (meillä ei kovin iso, kuten kuvista näkyy) ja ruskista makkarat joka puolelta. Siirrä makkarat pannulta ja paista siinä pekonit ja sipulit. Ripottele sekaan jauhot ja ja hämmentele viini joukkoon vähitellen. Pane makkarat takaisin pannuun, lisää valkosipuli, laakerinlehti, timjami, tomaatit ja hämmennä hyvin.

Peitä pata ja anna hautua hiljalleen puolen tunnin ajan. Lisää sienet ja keittele vielä 10 minuuttia (suolaa ja pippuriakin kannattaa lisätä jossain välissä). Tarjoile. Kaveriksi voi tehdä halutessaan vaikka perunamuusia, mutta ei ole pakko.

Makkarapata oli näin pitkästä aikaa yllättävän mukava ruoka, joten lisäideat siihen liittyen ovat tervetulleita. Seuraavaksi voisin tosin kokeilla itse jonkinlaista tomaattista kalapataa (vesi on kielellä jo valmiiksi, kun tiedän miten hyvää kalapata voi parhaimmillaan olla).

Viikonloppuja kaikille, toivottaa Pastanjauhantaa (pahaa tajunnasta) & rosmariini (osani mirri).