Loppiaisextra

Alkuvuosi on sujunut aika lailla flunssailun ja alustavasti orastavan työahdistuksen merkeissä (aika tiukka vuosi taas näköjään tulossa), mistä olen saanut hyvän syyn lääkitä itseäni mahdollisimman maistuvalla ruualla. Minun ruokahaluni ei nimittäin näytä katoavan mihinkään, vaikka nenä olisi tukossa ja kuumettakin pukkaa.

Heti vuoden ensimmäisenä päivänä jääkaappiin askarrettiin laatikollinen leipätaikinaa, josta seuraavana aamuna leivottiin Uneliaan Annan taannoin ohjeistamia yösämpylöitä. Makumuistot lennättivät meikäläisen suoraan lapsuuteen. Minun + siskojen yhdessä leipomat sämpylät maistuivat muinoin nimittäin täsmälleen samanlaisilta. Mahdettiinkohan niihin laittaa silloin kaurahiutaleita, ei pysty muistamaan.

Lihamureke on maailman parasta lohturuokaa. Nyt tein siitä vielä tihkuvan tomaattista, kun puristin sekaan jämätuubillisen tomaattipyrettä. Lisänä hienonnettu sipuli, mustia oliiveja ja fetajuustoa sekä tietenkin suolaa ja pippuria. Varsin murenevaa, kun mukaan ei tullut yhtäkään munaa, mutta maku oli kohdallaan. Lihamurekkeen kaveriksi tein tsatsikia, jossa oli kerrankin riittävästi valkosipulia. Flunssakin säikähti siitä niin, että olin seuraavana päivänä jo varsin virkeä.

Ja sitten seuraa tunnustus. Minun oli tarkoitus viettää tomaatitonta tammikuuta, mutta niinhän siinä sitten kävi, että lankesin kaupan vihannestiskillä jo kuun viidentenä päivänä. Hollantilaiset terttutomaatit olivat vaan niin houkuttelevia, etten voinut vastustaa kiusausta. Kypsiä ja ihanan punaisia. (Pitäähän tämmöisen flunssatoipilaan sitä paitsi huolehtia vitamiinien saannista.)