Kehitelmää kaurapuurosta
Tuunatut puurot ovat meikäläiselle perinteisesti varsin vaikea laji. Tykkään nimittäin eniten ihan tavallisesta kaurapuurosta. Yhdessä vaiheessa kelpuutin puurooni omenan ja kanelin, mutta söin itseni yhdistelmästä ulos melko nopeasti.Tammikuun puurohaasteen kunniaksi oli sitten sitäkin suurempi syy ryhtyä perehtymään viritetyistä puuroista laadittuihin resepteihin (aluksi tuijotin kyllä kuuliaisesti hillovarastojamme ja pohdin pakastimemme sisältöä, että josko olisin saanut niistä kehiteltyä jotain kiintoisaa yhdistelmää, mutta päähän ei pälkähtänyt tietenkään taas yhtikäs mitään).
Lopulta päätin, että haastepuurossani on oltava viimeisten kuukausien suosikkiraaka-aineitani karpaloita ja hunajaa. Sekä tietenkin sitä kauraa, kuinkas muutenkaan. Lisäksi halusin kokeilla yön yli hauduttelua, ja tällaista ohjetta netti sitten tarjoili:
Hunajainen karpalopuuro
25 g kuivattuja karpaloita (tai muita kuivattuja marjoja/hedelmiä, esim. taateleita)
25 g kaurahiutaleita
1 tl hunajaa
(omena)mehua
375 ml kiehuvaa vettä
¼ tl kanelia
1 tl voita (voi jättää poiskin)
Laita ainekset (kanelia ja voita lukuun ottamatta) ruokatermokseen ja sulje korkki. Aamulla sitten vaan puuro pullosta lautaselle. Päälle voi ripotella kanelia sekä laittaa pinnalle pienen nokareen voita, joka tuo mukavan suolaista vastapainoa muuten makeahkolle puurolle.
Kuivatut marjat voi halutessaan jättää kokonaan pois ja lisätä vasta tarjoilun yhteydessä sekaan esim. marjoja, viipaloitua banaania tai raastettua omenaa.
(Ei tuo nyt kyllä juuri perinteisestä kaurapuurosta poikennut, mutta meikäläiselle tuossakin oli jo haastetta tarpeekseen.)
posted by Rosmariini @ 19:14
28 comments
28 Comments:
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Sähläsin kommentin kanssa, mutta piti sanomani että onnea kisaan! :)
Kiitosta vaan ja erityiskiitos tietenkin myös haasteellisesta aiheesta. Ruokahaasteiden viehätys on minun kannaltani nimenomaan siinä, että tulee kokeiltua kokonaan uudenlaisia juttuja (vaikken ikinä mitään mahti-ideoita onnistukaan kehittelemään).
Puuro on muuten selvästi ollut monelle muullekin yllättävän kinkkinen projekti (vähän samaan tapaan kuin viimesyksyinen silakka).
Puuroa termarissa! Mä tilaan sitä aamiaiseks kun seuraavan kerran saavun Ouluun. <3
Ja kinkkinen kyllä, mä oon jotenkin ihan jäässä noiden haasteiden kanssa ja tääkin on pian sulki. Vaikka puuro on ollut mulle niin tärkeä! Nykyään en syö sitä edes aamuisin... Edes tuore-versiona. Mitenhän sitä on edelleen elossa silti, en tiedä. :-)
Kaurapuuro on munkin herkkua ja tuo kuulostaa herkulliselta! Onnea kisaan!
Ylimuuli: Kun tämä eväs nyt saavuttaa tietenkin suuren valtakunnallisen (ja kenties jopa kansainvälisen) suosion, niin ehkäpä tuonkin seuraavaan blogimiittiin mukanani termospullopuuroa!
Mutta tämähän onkin muuten oivallinen aamupalaidea sellaisiin koteihin, joissa isäntäväki pötköttää sängyssään vieraitaan pitempään (köh). Pitääkin ryhtyä kehittelemään tästä nyt saman tien muulimaisempaa versiota seuraavaa Oulun-vierailua silmällä pitäen. Voiko puuroon panna pähkinää?
Yaelian: Kiitokset! Pitää vaan käydä jättämässä ilmoittautuminen vielä haastelooraan, (josta näyttäisikin löytyvän jo aika huikeita suorituksia, kääk).
Ompa herkun oloista! Tätä voiskin testata puolukoilla, kun löytyy pakkasesta.. Hmm.. paitsi tuo hunaja niin joo. Jos vaikka vaalealla siirapilla sitten? : P Kun vegaani olen, niin ei oikeen tuo hunaja sovi, harmi.. :/
Kaurapuuro on muuten tosi hyvää kanssa silleen, että sotkee joukkoon suklaavanukasta ja kaakaujauhetta! :D Semmoinen herkkupuuro, tosin ei enää kovin kevyttä.
Puolukkaa tämä puuro voisi muuten kaivatakin, kun ohjeen mukaan tehtynä tästä saattaa tulla aavistuksen verran liian muikeaa.
(Minä pesiydyin nyt tänne kommenttilootaan näköjään ihan pysyvästi. Mutta meneehän se ilta näinkin.)
Siis onko ruokaa varten jotain erityisiä termareita vai luonnistuuko tuo puuron hauduttelu aivan tavallisessa termospullossakin? Olen laiska keittelemään puuroa aamuisin, mutta tämmöistä termaripuuroa voisinkin joskus kokeilla :)
En ole tavallisessa termospullossa testannut (ei oikein kehtaa tukkia tuon jauhajapuoliskon luottotermaria puurolla), mutta ruokaa varten on olemassa tosiaan ihan omanlaisiaan, semmoisia vähän matalampia ja suuaukoltaan suurempia pulloja.
Ruokatarmarit ovat hyviä! Puuroa en vielä sellaiseen ole kokeillut, mutta haaveissa se on ollut. JOkohan tänä vknloppuna kokeilisi. Tosin suolaisena versiona, mulle ei makea puuro uppoa.
Ehtisiköhän tuota itsekin tehdä haastepostauksen. Ajatus on jo olemassa, mutta tässä meinaa olla vähän turhankin kiirutta.
Tämä teidän haastepostaustermaripuuro vaikutti kyllä hauskalta idealta. Sopii meille ei-niin-aamuvirkuille. Tosin minulla ei vieläkään ole termaria. Olisikohan nyt hyvä aika hankkia sellainen?
Stjtr: Suolaa tuo ohjeen mukainenkin puuro tosiaan kaipaa, joko voisilmän muodossa tai ennakkoon ripsautettuna. Lisäksi olen laittanut hiutaleita suhteessa enemmän ja vettä vähän vähemmän.
Aurinkotuuli: Ruokatermos on kyllä kätevä keittojen ynnä muiden kuskaamiseen. Tuossa yön yli hauduttelussa kannattaa ehkä sujauttaa pullo vielä mahdollisimman lämpimään paikkaan (tai lämmittää sitä jo etukäteen kuumalla vedellä), etenkin jos on kovin aamu-uninen eikä tykkää liian haaleasta puurosta.
Illalla saa kyllä keittiön puolella enemmän aikaiseksi aamuun verrattuna. Hyvin voisi keittää puuron periaatteessa ennen nukkumaanmenoa kattilassakin ja panna sen sitten termospulloon odottamaan aamua.
No oho, aina sitä sitten oppiikin kaikkea uutta :) en ollut nimittäin tietoinen että ruokatermareitakin on olemassa. Pitääpä harkita moisen hankintaa!
No just joo - kävin jo ainakin sata kertaa kurkkimassa puuroanne ja vasta nyt tajusin, että siinähän oli ihan mahtava tuo termarihaudutusjuju! Lukukursseille tässä vielä pitää mennä - tosin saan tänään uudet kakkulat päähän, josko sekin vähän helpottaisi!
Mulle oli uutta sekin, että puuron voi keitellä myös riisinkeittimessä ja että sillä vempaimella voi tehdä muitakin kivoja virityksiä. Mutta tämä termarijuttuhan tuntuu vielä iisimmältä. Kiitos ja kumarrus.
Virpi: Tosiaan, tänäänkin opin taas monta uutta asiaa ja sain paljon inspiraatiota ja uusia ideoita (kiitokset!). ;)
TiV: Riisinkeittimellä voisi tosiaan tehdä ilmeisesti vaikka mitä muutakin kuin keittää riisiä. Se varmasti kyllä mielellään keittäisi puuron ja pitäisi sen lämpimänä.
Ole hyvä vaan Rosmariini :) oli hauska tavata vihdoin vaikkakin tosiaan ihan muissa kuin ruokamerkeissä. Toivottavasti tosiaan sait inspiraatiota ja jospa sillä sitten jaksaisi puurtamisvaiheen! Meillä oli muuten tarjolla lakkakakkua joka oli todella hyvää. Piti ihan santsata toinenkin pala vielä illemmalla sitä.
Ja minä tyhmä lähdin pois juuri kun olisi ollut kakkua tarjolla! :) Mutta jospa me vielä jolloinkin tapaisimme tuon ruokapuolenkin merkeissä.
Rosmu, voiKO! Siihen voi laittaa ihan mitä vaan sie katsot hyväksi <3 Vaikka sillan saareen. Sillä edellytyksellä, että uusintakutsu tulee!
Uusintakutsu tänne on voimassa aina ja ikuisesti (paitsi ei ehkä enää siinä vaiheessa, jos itse muutamme Oulusta pois). Pitää siis ryhtyä suunnittelemaan ohjetta pähkinäruokiin ja pultata täkäläiset saaret paremmin paikoilleen.
Sanokko sääkin jo että sie? :)
Hei!
Miten pitkään on yön yli? Tai siis, kenen yöstä puhumme? Jos tuon tekee kahdeksalta illalla ja olisi yhdeksältä aamulla syömässä, niin joko se on ihan kylmennyt?
Ei tällä keinoin tietenkään höyryävän kuumaa puuroa saa, harmillista kyllä. Ja ruokatermoksissakin lienee eroja. Kerran kippasin itsekin puuron vielä pullosta hetkeksi kattilaan kuumenemaan, kun oli ehtinyt mennä liian haaleaksi.
Teinpäs minäkin sitten termaripuuroeksperimentaation ja voi alkulillinki, mitä siitä tuli :( Urheasti yritin lusikoida kitusiini, mutta annoin lopulta periksi. *vannoo kattila- tai pussiainespuuromallin nimeen*
Pistin kuiva-ainekseksi rusinoita (aika varoen, ehkä alta puoli desiä) sekä vadelmaa kuivajauheena, mutta jälleen kerran varoen. Ei minkänlaista turpoamista. Kait mun ois pitäny lisätä Eloveenaa rajusti :(
Eritoten ei jummarra sitä mehulisää. Miksi ihmeessä?
T. Pikkuenkeli
Miehän sanon ihan mitä sattuu! :-D
Pikkuenkeli: Jep, kyllä perinteinen puuro on parasta. Hitsi vieköön vaan, jos olisikin aamuisin aina energiaa hellan ääressä hääräilyyn.
Ylimuuli: Se on se (piilo)savolaisuus, joka aina joskus pönkii itse kussakin esiin. :) (Meikäläisen isoisoisä oli syntyjään Savosta!)
Mä sain aivan taivaallisen puurokokemuksen, kun ystäväni meksikolainen mies tarjosi Lontoossa aamiaiseksi banaani-kaurapuuroa.
Maito kiehumaan, sekaan pilkottua kypsää banaania ja kanelitanko, sitten hetken kuluttua kaurahiutaleet ja annetaan hautua kypsyksi. Lopuksi kanelitangot pois. Aivan super ihanaa!
Lapsena syötiin mummolassa pähkinämysliä kaadettuna puuron joukkoon. Se justiin sai sen kaurapuuron maistuun.
Ja kiitos tälle jutulle, koska muistin ton mummon myslitempun sen ansiosta! Mietin juuri itse et mitse saisi kaurapuuron maistumaan ja googletin ja täältä löysin itseni.
Tuo termari-kikka varmasti toimii, jos on aikaa vaikka viikonloppuna niin kokeilee tehdä uunipuuroa muttei päästä kuivumaan ja lämpö matalalla. yhtä herkullista pitäisi olla.
Lähetä kommentti
<< Home