Tonnikalapihvi grillistä
Vielä ehtii grillaamaan! Grillisuosikkiemme listalla on jo useamman kesän uiskennellut tonnikala. Kun fileen grillaa kuumassa ja tosi nopeasti molemmilta puolilta, se säilyy keskeltä sushimaisen raakana ja raikkaana. Lopputulos on todella kepeän kesäinen - ja kun seuraksi kaataa vielä raikkaan, melkein jääkaappikylmän valkoviinin, yhdistelmä tekee kesän vaikka syyssateeseen.
Joissakuissa tällainen lähes tuoreena syöty kala tuntuu herättävän ennakkoluulon alkuja. Tonnikalaa voi kuitenkin syödä turvallisin mielin vaikka täysin raakana, kunhan varmistaa, että kaupan myymä tuote on tuoretta ja kala pysyy kylmässä siihen asti, kunnes grillin ritilä piirtää sen pintaan herkulliset viirunsa. Mikään ei tietenkään estä grillaamasta kalaansa kypsäksi asti. Herkullista (ja jännästi mureaa) se on silloinkin!
Tonnikala on siinä mielessä kanan toveri, että sen oma maku on mieto ja taipuisa. Kummastakin voi nautiskella joko sellaisenaan tai ohjastaa aromia mausteilla haluamaansa suuntaan. Tonnikala ryhtyy nöyrästi monenlaisen maun kantajaksi. Mm. Thai-keittiö on siihen mieltynyt.
Tällä kertaa kalafileet grillattiin hyvin suoraviivaisesti. Tarkoitus on saada pinta rapsakaksi mutta säilyttää sisus mehevänä, joten nyt ajellaan niin täysillä kuin grillisi vain suinkin suostuu puhkumaan! Kyseessä on myöskin siitä harvinainen grillattava, että kantta ei kannata käyttää. Esilämmitä grilli kuumaksi ja säädä se täysille - hiiliversiossa ilmaventtiileillä ja kaasugrillissä kääntämällä kaikki nupit kaakkoon. Aseta (oliivi)öljyllä kevyesti sivellyt tonnikalat ritilälle ja grillaa pari-kolme minuuttia per puoli. Mausta lopuksi miedosti suolalla ja pippurilla. Kuten kuvasta näkyy, ripottelimme pintaan vielä ropsauksen kevyesti paahdettuja seesaminsiemeniä. Nautimme kalan tuoreen salaatin ja valkoviinin kera.
Joissakuissa tällainen lähes tuoreena syöty kala tuntuu herättävän ennakkoluulon alkuja. Tonnikalaa voi kuitenkin syödä turvallisin mielin vaikka täysin raakana, kunhan varmistaa, että kaupan myymä tuote on tuoretta ja kala pysyy kylmässä siihen asti, kunnes grillin ritilä piirtää sen pintaan herkulliset viirunsa. Mikään ei tietenkään estä grillaamasta kalaansa kypsäksi asti. Herkullista (ja jännästi mureaa) se on silloinkin!
Tonnikala on siinä mielessä kanan toveri, että sen oma maku on mieto ja taipuisa. Kummastakin voi nautiskella joko sellaisenaan tai ohjastaa aromia mausteilla haluamaansa suuntaan. Tonnikala ryhtyy nöyrästi monenlaisen maun kantajaksi. Mm. Thai-keittiö on siihen mieltynyt.
Tällä kertaa kalafileet grillattiin hyvin suoraviivaisesti. Tarkoitus on saada pinta rapsakaksi mutta säilyttää sisus mehevänä, joten nyt ajellaan niin täysillä kuin grillisi vain suinkin suostuu puhkumaan! Kyseessä on myöskin siitä harvinainen grillattava, että kantta ei kannata käyttää. Esilämmitä grilli kuumaksi ja säädä se täysille - hiiliversiossa ilmaventtiileillä ja kaasugrillissä kääntämällä kaikki nupit kaakkoon. Aseta (oliivi)öljyllä kevyesti sivellyt tonnikalat ritilälle ja grillaa pari-kolme minuuttia per puoli. Mausta lopuksi miedosti suolalla ja pippurilla. Kuten kuvasta näkyy, ripottelimme pintaan vielä ropsauksen kevyesti paahdettuja seesaminsiemeniä. Nautimme kalan tuoreen salaatin ja valkoviinin kera.
3 Comments:
Ihanaa tarinointia! En kyllä käsitä mitä yhtäläisyyttä on tuoreella tonnikalalla ja purkkitonnikalalla=)
Täytyy hiljaa tunnustaa, että pidän jälkimmäisestä enemmän;)
Tuore tonnikala jakaa kyllä aika tehokkaasti mielipiteitä. Vähän samaan tapaan kuin homejuusto tai maksa tai hmmm... mitä niitä kaikkea onkaan.
Niin, mitenhän tuoretta tuo kaupan sulattama "tuoretonnikala" on :D
Lähetä kommentti
<< Home