Vadelmainen juustokakku
Edellisen juustokakun mainion onnistumisen siivittämänä uskaltauduimme uuteen kokeiluun. Tällä kertaa reseptiksi valittiin Sorsanpaistajan SE, kun tuoreita vadelmiakin on näin alkusyksystä tyrkyllä vähän joka marketin edustalla ja hevi-osastolla.
Kuten Paistaja manasi, liivatteen kanssa on aina hankalaa. Liekö raskas viikko takana vai mitä, mutta tuhrasin sitä kolme (3) kipollista erinäisillä kekseliäillä tavoilla, mylälle yhtä kaikki jokaisen. Tämän jälkeen armas Rosmariini puuttui tapahtumien kulkuun ja keitteli liivateseoksen onnistuneesti kasaan - samalla vain hieman happamasti tupisten.
Kun liivate saatiin liuotetuksi, loppu tuntui sujuvan helposti. Tässä vaiheessa asioiden on todellakin syytä olla muilta osin valmiina. Puolet liivateliemestä sekoitettiin tuorejuusto-kermavaahtoon ja puolet siivilän läpi paineltuun vadelmaliemeen. Kermavaahtoseos oli niin juoksevaa, ettei se mennyt vuokaan "nokareina" vaan tasaisena kerroksena. Kaadoimme vadelmaliemen päälle pyörivin liikkein ja vetelimme kakun veitsenkärjellä punavalkoraidalliseksi.
Kakku oli hyvin raikas, edellistä, Baileys-versiota jonkin verran juustoisempi ja kirpakampi. Se sopi pitkän rapuaterian sulatteluun mainiosti. Jos pitää yltiömakeasta, tuorejuuston voisi koittaa korvata mascarponella.
Kuten Paistaja manasi, liivatteen kanssa on aina hankalaa. Liekö raskas viikko takana vai mitä, mutta tuhrasin sitä kolme (3) kipollista erinäisillä kekseliäillä tavoilla, mylälle yhtä kaikki jokaisen. Tämän jälkeen armas Rosmariini puuttui tapahtumien kulkuun ja keitteli liivateseoksen onnistuneesti kasaan - samalla vain hieman happamasti tupisten.
Kun liivate saatiin liuotetuksi, loppu tuntui sujuvan helposti. Tässä vaiheessa asioiden on todellakin syytä olla muilta osin valmiina. Puolet liivateliemestä sekoitettiin tuorejuusto-kermavaahtoon ja puolet siivilän läpi paineltuun vadelmaliemeen. Kermavaahtoseos oli niin juoksevaa, ettei se mennyt vuokaan "nokareina" vaan tasaisena kerroksena. Kaadoimme vadelmaliemen päälle pyörivin liikkein ja vetelimme kakun veitsenkärjellä punavalkoraidalliseksi.
Kakku oli hyvin raikas, edellistä, Baileys-versiota jonkin verran juustoisempi ja kirpakampi. Se sopi pitkän rapuaterian sulatteluun mainiosti. Jos pitää yltiömakeasta, tuorejuuston voisi koittaa korvata mascarponella.
Vadelmainen juustokakku
250 g digestive-keksejä
90 g suolatonta voita sulatettuna
2 rkl liivatejauhetta
40 ml vettä
500 g vähärasvaista tuorejuustoa
¾ dl sitruunamehua
125 g sokeria
3 dl kermaa vatkattuna
250 g vadelmia
2 rkl sokeria
1. Voitele irtopohjavuoka (23cm) ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Jauha keksit ja sekoita joukkoon voi. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Pane kylmenemään jääkaappiin noin 20min.
2. Laita vesi pieneen kuumuudenkestävään kulhoon ja sekoita liivatejauhe tasaiseksi kerrokseksi ja anna saostua muutama minuutti. Kuumenna kattilassa hieman vettä kiehuvaksi, laske liivatekulho veteen ja sekoita kunnes liivate liukenee. Anna jäähtyä hieman.
3. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi vaahdoksi, lisää mehu ja sokeri ja vatkaa tasaiseksi. Nostele joukkoon kermavaahto sekä puolet liivatteesta.
4. Soseuta vadelmat ja 2rkl sokeria tasaiseksi seokseksi. Paina sose tiheän siivilän läpi siementen poistamiseksi. Kääntele loput liivatteesta vadelmaseoksen joukkoon. Pane juustokakkutaikina nokareina vuokaan ja pane niiden väliin vadelmasose. Sekoita taikina tikulla tai veitsenkärjellä pyörteiseksi raidalliseksi taikinaksi. Pidä kakku jääkaapissa 4 tuntia tai kunnes se on hyytynyt. (Koristele kermavaahdolla ja vadelmilla.)
13 Comments:
Pieni kirpakkuus saattaa selittyä silläkin, että vähensimme luovasti ohjeistetun sokerin määrää, kun emme halunneet liian makeaa. Lisäksi tuo loppuvaihe meni semmoiseksi säätämiseksi, että emme muistaneet maistella seoksia missään vaiheessa. Kunnon tumpelointia. :D Jospa tämä seuraavalla kerralla onnistuisi jo paremmin, kun nyt saatiin vähän ideasta kiinni.
Nuo vadelmaosathan on varsin komeasti tuossa kakun päällä. Mulla tapaa mennä aina enemmän tai vähemmän syrpyksi. Pitääpä raportoida tästä eräälle..
Mäkin olen kokeillut tuota Sorsanpaistajan antamaa ohjetta. Tuo liivatejauheella pelaaminen osoittautui todella haastavaksi: apukädet olivat tarpeen. Lopputulemana kakusta tuli kuitenkin niin suussasulavan maukas, että kotijurymme piti sitä kaikkien juustokakkujen kuninkaana. Seuraavalla kerralla aion kuitenkin korvata liivatejauheen ~lehdillä.
Ai niin, unohdin sanoa, että käytin kakkuun juuri Mascarponea. On mun suosikki näissä juustokakuissa, siitä tulee jotenkin kuohkeutta rakenteeseen.
Kiitos kommenteista ja vinkeistä (ja celelle reseptistä)! Kakun ulkonäkö oli kyllä yllättävän hyvä siihen nähden, kuinka paljon sen kanssa sähellettiin. Vadelma jäi aika lailla kakun pintaan - olisin kuvitellut, että se humpsahtaa jotenkin syvemmälle.
Mutta tulipa sekin päivä nähtyä, että perheemme miespuolisella jäsenellä ei menekään keittiössä kaikki aivan putkeen. Taidan kruunata itseni pastanjauhajien ylimmäksi liivatteen käyttäjäksi. ;)
Nyt on kakku jääkaapissa hyytymässä, saapi nähdä mitä siitä tulee. En siivilöinyt vadelmia, kun tämä poikakaverin kiettiö on vähän miehekkäästi varustettu, ja vispilänkin ostin tänään cittarista muiden kakkuaineiden kanssa.
Minusta itseasiassa se liivatehomma oli tässä melkein helpointa, eniten harmitti tiskin suuri määrä, ja se että noita eri aineksia sisältäviä kippoja ei oikeinsaanut mahtumaan millekään pöytätasolle. Käytin kylläkin lehti enkä jauhetta, mutta eikös sen jauheen pitäisi olla helpompaa, kun ei tarvi liotetella niitä lehtiä missään?
Toiveikkaana olin suunnitellut tekeväni Bailyes-kakkuanne, mutta eihän se alko näin sunnuntaina olekaan auki, minkä hoksasin vasta alkon ovela. Menee näin juhlapyhien aikaan nämä viikonpäivät sekaisin.
Ai niin, ja pohjaan laitoin kaurakeksejä ja domnoita, kun molempia sattui kaapista löytymään, enkä ole mikään suuri degestivejen ystävä. Maistule taitaa jäädä huomiselle, kun tätä olis tarkoitus tarjota uuden vuoden pippaloissa.
Kiitos ohjeesta, ensimmäinen juustokakku josta olen pitänyt!
Itse korvasin liivatejauheen liivatelehdillä ja sitruunamehun appelsiinimehulla.
heei! eikö teiltä pysty linkittää suoraan omaan blogiin? :( en löydä semmoista, jaa bloggerissa juttua :(
Meidän blogialustamme on peräisin vuodelta 2005, joten täällä ei ole kaikkein uusimpia toimintoja mukana. En tiedä, saisiko tätä säädettyä jotenkin enemmän ajan tasalle...
Hei, tämä vaikuttaa hyvältä ja aion testata jouluaaton jälkiruoaksi, kun on kivan punavalkoinen ja raikkaan oloinen. Mitä tuumaatte, toimisiko pipareista tehty pohja (digestiivien asemesta)? kiitos muutenkin blogista, on monta ohjetta kokeiltu ja on osoittautunut selkeäksi ohjeiltaan ja loistavaksi mauiltaan!
Hmmm, hyvä kysymys. Itse ehkä yhdistäisin piparkakun kanssa ennemmin esim. karpaloa kuin vadelmaa.
Tai puolukkaa! Jos miettii vaikka Ruokahommiin postattua puolukka-kinuskijälkiruokaa.
Hei kiitos vastauksesta! Vadelmilla aiotaan nyt kuitenkin mennä, kun niitä sattuu olemaan. Pähkäilen vielä kuinka monta liivatelehteä tarvitaan jos käyttää niitä. Omien laskujeni mukaan (jos yksi lehti vastaa 0,5 teelusikallista) lehtiä tarvitaan 12 kpl mikä kuulostaa hurjalta määrältä.
Hyvin onnistui, vadelmat ja pipari toimivat hyvin, ensi kerralla yhdistän vadelmaan puolukkaa - tällaista jäätelöä sain joulupäivänä ja yhdistelmä toimi loistavasti piparkakun maun kanssa. Kiitos mainiosta ohjeesta, josta tulee toivottavasti perheemme jouluklassikko puolukkaisena ja piparisena versionaa!
Lähetä kommentti
<< Home