Kinkkutäytteinen voileipäkakku

Voileipäkakku on syystä tai toisesta muodostunut suomalaisen juhlapöydän suursuosikiksi ja vetonaulaksi, joka tahtoo viedä monissa kahvikekkereissä huomion makeiltakin leipomuksilta. Minusta ei oikein ole täytekakkuleipuriksi (voin vain tyytyä ihastelemaan muiden taidonnäytteitä), mutta voileipäkakku luonnistuu jotenkuten minultakin. Kuvissa esiintyvän yksilön nykersin kasaan äitienpäivänä.

Kaupassa on näkynyt viime viikkoina pitkittäin viipaloituja valmiita voileipäkakkuleipiä, mutta kun itse menin semmoista ostamaan, niin niitä ei tietenkään ollut leipähyllyssä ensimmäistäkään. Kaupan leipävalikoimat olivat muutenkin harmillisen niukanlaiset. Päädyin sitten ostamaan paahtoleipämäiseksi siivutettua täysjyväleipää. Ajattelin, että se pysyy vehnäleipää paremmin ryhdikkäänä. Leivän lisäksi kakkuun tarvitaan:

2 purkkia kermaviiliä
keittokinkkua
juustoraastetta
sinappia
paprikajauhetta
tavallista sulatejuustoa
omenamehua
koristeeksi esim. samaista kinkkua, persiljaa, minitomaatteja, viinirypäleitä, persikoita, kurkkua tai mitä ikinä mieleen juolahtaa

Tee ensin täytteet: Sekoita kulhossa keskenään hienonnettu keittokinkku (ehkä puoli paketillista), kermaviili ja jonkinnäköinen luraus sinappia. Toisessa kulhossa puolestaan sekoitetaan toinen kermaviili, juustoraaste sekä jonkinlainen tupsaus paprikajauhetta. Kasaa leivistä ensimmäinen kerros (kuvan kakussa on kolme leipäviipaleita jonossa) ja kostuta ne sen jälkeen omenamehulla. Laita päälle puolet kinkkutahnasta ja levitä uusi kerros leipiä päälle. Kostuta taas leivät mehulla ja päällystä ne juustotahnalla (tai puolella siitä). Toista sama uudelleen siten, että lopputuloksessa on kaksi kinkku- ja kaksi juustokerrosta. Pane päälle vielä leipäviipaleet, minkä jälkeen päästään kuorruttamaan ja koristelemaan.

Sekoita sulatejuuston joukkoon sähkövatkaimella lorauksittain omenamehua siten, että saat sopivan notkean täytteen. Varo, ettei kuorrutteesta tule liian lirua, jotta saat levitettyä sen kätevästi kakun päälle ja reunoille. Kakun kuorruttamisen jälkeen on koristelun vuoro: persiljan ystävät voivat silputa sitä reilun tukon kakun reunoille, ja miksei päällekin. Nuo kukkamaiseksi leikellyt tomaatit ovat myös ihan veikeitä koristeita, mutta muita koristeluideoita ei tietolaaristamme oikein löydykään.

Minulla oli tuommoinen kinkkukakku aikanaan omissa ylppärijuhlissani, tosin huomattavasti suurempana ja mestarileipuri-siskoni tekemänä. Lisäksi oli vastaavalla idealla tehty kalakakku, jossa täytteeseen oli pantu kinkun sijasta mahdollisesti tölkkitonnikalaa ja koristeiksi niin ikään jotain mereneläviä ja mahdollisesti myös tilliä (ei voi muistaa tarkasti, kun aikaa on kulunut siitä päivästä jo melkoisesti). Sittemmin olen väsännyt kinkkutäytteistä kakkua vuosien mittaan moneen otteeseen - on se vaan niin juustoista ja maistuvaa.