Kurpitsaraviolit

En kai vaan mitenkään toista itseäni? Pasta, kurpitsa, parmesaani, salvia? En toki.

Viime viikonloppuna veivasimme taas itse pastaa ja tekaisimme Rick Steinin kurpitsaravioleja.

Kurpitsaraviolit

Täyte
450 g kurpitsanpala
1 rkl oliiviöljyä
iso hyppysellinen fenkolinsiemeniä, kevyesti murskattuna
1 keskikokoisen munan keltuainen
25 g parmesaania raastettuna (+ekstraa tarjoiluun)
hyppysellinen vastaraastettua muskottia
2 amarettikeksiä, murskattuna
15 g korppujauhoa, mieluusti raastettua paahtoleipää tms.
suolaa, pippuria myllystä

Tuorepasta
225 g vehnäjauhoa
1/4 tl suolaa
1/2 tl oliiviöljyä
2 keskikokoista munaa
4 keskikokoisen munan keltuaista

Salviavoi
75 g suolatonta voita
20 pientä salvianlehtä
1 rkl sitruunamehua

Laita uuni kuumenemaan 200 C:hen. Leikkaa kurpitsa lohkoiksi ja kaavi siemenet pois. Laita lohkot uunipellille tai -pannulle, levitä päälle öljy, fenkolinsiemenet, suolaa ja pippuria. Heiluttele kurpitsanpaloja hieman, jotta öljy ja mausteet leviävät ja paahda sitten puoli tuntia, kunnes kurpitsan hedelmäliha on pehmeää. Anna jäähtyä. Siirrä hedelmäliha kulhoon ja muusaa tasaiseksi haarukalla. Sekoita joukkoon munankeltuainen, raastettu parmesaani, muskotti, amaretti-keksit, korppujauho ja hieman suolaa ja pippuria. Laita sitten täyte jääkaappiin odottamaan pastaa.
Tee pastataikina sekoittamalla kaikki ainekset kulhossa tai yleiskoneessa. Vaivaa taikinaa kymmenisen minuuttia, kunnes se on sileää ja elastista. Lisäsin itse hieman ohjeistettua enemmän jauhoa, vaikka mittasin alkuperäisen määrän vaa'alla. Taikina on sopivaa, kun se on pehmeän tasaista ja juuri ja juuri irtoaa sormista. Kääri taikinapallo lopuksi tuorekelmuun ja laita jääkaappiin levähtämään 10-15 minuutiksi. Taikinan voi aivan hyvin tehdä myös aluksi ja jättää jääkaappiin odottelemaan, kunnes ruokailijat ovat lähes pöydässä ja kaikki on valmista.
Kuumenna iso kattilallinen reilusti suolattua vettä (1 tl suolaa jokaista kuutta vesidesiä kohden) kiehuvaksi. Jaa pastataikina neljään osaan ja myllää jokainen pastakoneessa tai kaulimella pitkäksi, ohueksi levyksi. Jos käytät perinteistä teräksistä pastakonetta, hyvä loppupaksuus on pastakoneen säätöruuvin asetus no 5. Pastalevyt kannattaa jauhottaa kunnolla heti pastakoneesta otettaessa. Muuten ne tarttuvat pöytään, itseensä, toisiinsa ja ihan mihin tahansa niin, ettei niistä saa suoria enää millään.
Aseta kaksi pastalevyä jauhotetulle pöydälle vierekkäin. Nostele niiden päälle reilut teelusikalliset täytettä pitkittäissuunnassa 6 cm välein, poikittaissuunnassa keskelle levyä. Kasta sitten sormesi vesikippoon ja vesitä pastalevyjen ne alueet, joilla täytettä ei ole. Nosta sitten jäljelle jääneet pastalevyt kansiksi ja painele tomerasti varsinkin täytenokareiden väleistä. Vesi liimaa tuoretta pastaa hyvin, joten kansipuolen pitäisi tarttua kiinni tiukasti. Yritä puristella ilmakuplat sormilla pois ennen kuin painelet kansipuolen täysin kiinni. Jos ravioleihin jää täytteen lisäksi ilmaa, ne tuppaavat mossahtamaan keitettäessä ja pulputtavat täytteen ulos keitinveteen niin, että jäljelle jää pelkkä reikäinen pastakuori.
Leikkaa raviolit irti veitsellä tai pizzahyrrällä siistin ja säännöllisen näköisiksi neliöiksi. Keitä niitä sitten neljä minuuttia ja valuta hyvin.
Sulata voi salviavoita varten paistinpannulla. Kun se kuplii, lisää sekaan salvianlehdet ja paista muutamia sekunteja. Ota pannu liedeltä, lisää sitruunamehu ja halutessasi vielä hieman suolaa ja pippuria. Asettele raviolit laakealle vadille tai suoraan lautasille ja valuta päälle salviavoi. Ripottele vielä päälle hieman parmesaania ja tarjoa välittömästi.

Salvianlehdet peittyivät parmesaanin alle, joten kuvauksen hetkellä tuli turvauduttua vielä hämäysbasilikaan.

Omituinen kyllä tämä kurpitsavillitys. Yleensä olen puuhastellut tähän aikaan vuodesta punajuuren kanssa.