Uudenvuoden kokkauskemut
Vietimme uudenvuodenaattoa työperäisten tuttavieni luona siten, että yksi pariskunta valmisti alku-, yksi pää- ja yksi jälkiruoan. Rakettien paukuttelun jälkeen puitiin maailmantilaa ja opittiin toisistamme mielenkiintoisia asioita - kuten vaikkapa sen, ettei Rosmariini jostain syystä voi sietää jälkkäri-välkkäri-terkkari-valkkari -tyylisiä sanalyhennelmiä! Mitä vikaa sellaisissa voi olla?
Alkuruokavastaavat saivat vuolaasti kiitosta vaivannäöstään ja innovatiivisuudesta. Paholaisen munista, prosciutto-salaatista ja prosciuttoon käärityistä mustajuurista eniten ihastelua herättivät viimeksimainitut. Oulun Stockmannin juustotiskin setä oli kuulemma ohjeistanut alkuruokakokkiamme käärimään prosciutto-siivut mustajuurten ympärille, kun parsaa ei kerran ollut saatavissa. Sitä, miten juustotiskin setä oli harhautettu parsa- tai prosciutto-osastolle, ei taru kerro. Joka tapauksessa mustajuuri toimi loistavasti - uskaltaisin väittää, että jopa parsaa paremmin.
Pääruoaksi nautimme herkullista tomaatti-mozzarella-basilikalohta. Tässäkin yhteydessä käytimme Rosmariinin kanssa tilanteen hyväksemme ja otimme oppia ovelammalta. Kokitar oli nimittäin leikannut lohensa viipaleiksi ja käärinyt täytteet niiden sisään. Näppärää! Jauhantapajalla olemme tottuneet ripottelemaan juustoa kokonaisen uunilohipalan pinnalle kuorrutteeksi, jolloin se palaa uunissa usein ikävän kuivaksi. Tämä lohi oli sen sijaan pysynyt kauttaaltaan mehukkaana ja maukkaana.
Meidän osaksemme valikoitui jälkiruoka (jälkkäri, hähä!). Tein karpalotrifleä Jamien ohjetta mukaellen. Kakkupohja imi hyytelönestettä itseensä siinä määrin, että kulhon alaosa ei ollut missään määrin kuvauksellinen. Trifle oli kyllä aivan vaivatta syötävissä, mutta kuvista pääsi seulan läpi vain abstraktihko kermavaahto-suklaalastukoristelu. Kirpakat karpalot olivat mukavia muuten muikean jälkiruoan seassa. Minä nimittäin olen hiukan huono syömään turhan makeista elementeistä koostuvia lajeja.
Alkuruokavastaavat saivat vuolaasti kiitosta vaivannäöstään ja innovatiivisuudesta. Paholaisen munista, prosciutto-salaatista ja prosciuttoon käärityistä mustajuurista eniten ihastelua herättivät viimeksimainitut. Oulun Stockmannin juustotiskin setä oli kuulemma ohjeistanut alkuruokakokkiamme käärimään prosciutto-siivut mustajuurten ympärille, kun parsaa ei kerran ollut saatavissa. Sitä, miten juustotiskin setä oli harhautettu parsa- tai prosciutto-osastolle, ei taru kerro. Joka tapauksessa mustajuuri toimi loistavasti - uskaltaisin väittää, että jopa parsaa paremmin.
Pääruoaksi nautimme herkullista tomaatti-mozzarella-basilikalohta. Tässäkin yhteydessä käytimme Rosmariinin kanssa tilanteen hyväksemme ja otimme oppia ovelammalta. Kokitar oli nimittäin leikannut lohensa viipaleiksi ja käärinyt täytteet niiden sisään. Näppärää! Jauhantapajalla olemme tottuneet ripottelemaan juustoa kokonaisen uunilohipalan pinnalle kuorrutteeksi, jolloin se palaa uunissa usein ikävän kuivaksi. Tämä lohi oli sen sijaan pysynyt kauttaaltaan mehukkaana ja maukkaana.
Meidän osaksemme valikoitui jälkiruoka (jälkkäri, hähä!). Tein karpalotrifleä Jamien ohjetta mukaellen. Kakkupohja imi hyytelönestettä itseensä siinä määrin, että kulhon alaosa ei ollut missään määrin kuvauksellinen. Trifle oli kyllä aivan vaivatta syötävissä, mutta kuvista pääsi seulan läpi vain abstraktihko kermavaahto-suklaalastukoristelu. Kirpakat karpalot olivat mukavia muuten muikean jälkiruoan seassa. Minä nimittäin olen hiukan huono syömään turhan makeista elementeistä koostuvia lajeja.
8 Comments:
Lohi näyttää ihan järjettömän hyvältä, saisiko hieman lisätietoja, kuten reseptin? Tai edes hieman tarkempaa tietoa siitä mitä sieltä sisältä löytyi, tekee heti mieli kokeilla :)
peeäs, olipas tarkasti luettu, tomaatti-mozzarella-basilikaahan siellä sinne loheen selkeästi oli kääritty. olis vissiin aika mennä nukkumaan...
Munkin mielestä tuo lohi näyttää aivan mielettömän houkuttelevan hyvältä...
Lohi oli hyvää! Juusto pysyi sisään rullattuna ihanan venyvänä & mehevänä, ja olihan siellä tietenkin tomaattiakin. (Kuvassa kala odottelee uuniin menoa.)
Hei
Tuo lohi kiinnostaa minuakin, mutta kerrotko, onko se graavilohta vai raakaa, joka sitten kävi uunissa?
Liisa
Käsittääkseni tuota jälkimmäistä, eli kyllä se uunissa kävi ennen ruokailua.
Hei, mahdattekohan lukea näitä kommentteja enää, ja ehtiä vastaamaan, mutta koitetaan silti...
Tästä postauksesta innostuneena ajattelin kokeilla huomenna tehdä tuota mustajuuri-prosciutto alkupalaa - mutta mitenkäs, miten olette mustajuuret käsitelleet ennen kinkkuun kietomista? Kuorittu ja keitetty, vai jotakin muuta?
-Tuulia
Muistelisin, että ne käsiteltiin juuri niin kuin parsat vastaavassa tilanteessa eli nimenomaan kuorittiin ja keitettiin.
Lähetä kommentti
<< Home