Jouluruokaa
Joulu sujui meillä tänä vuonna ruokiensa puolesta aika yksinkertaisesti. Leivinuunissa paistettu luomukinkku oli tänäkin vuonna joulupöydän kunkku. Kinkkua syötiin meillä sen verran hartaasti, että se pääsi loppumaan jo viikonlopun aikana. Kaikkea sitä. Pitää miettiä, saisiko jäljelle jääneestä luusta tehtyä jotain järkevää syötävää.
Kinkun lisäksi varasin runsaasti kasviksia, joista pystyi mielialan mukaan laatimaan kinkun seuralaiseksi sopivaa syötävää. Lisäksi jääkaapista löytyi sekalainen valikoima juustoja ja kaloja (ja pakasteesta taitaa löytyä edelleenkin kimpale konjakkigraavattua lohta).
Joulupäivänä kokkailufiiliksiä ei ollut ollenkaan (fiiliksiä sohvannurkassa loikoiluun ja kirjojen lukemiseen oli sitten sitäkin enemmän), mistä syystä söimme vain kinkkua, kinkun paistoliemestä laadittua kastiketta, kuorineen keitettyjä perunoita ja lanttu- sekä porkkanalaatikkoa (joista viimeksi mainitut nappasin jouluaattoiltana mukaani pikkusiskon pakastimesta).
Yhden päivän täydellinen rentoilu ja lähemmäs kahdentoista tunnin yöunet tekivät hyvää, ja tapaninpäivänä ryhdyin kokkaamaan taas ihan sähköjäniksenä. Välillä kävin intoilemassa siippanikin pystyyn (vaikea siinä kattiloiden kolinassa oli varmasti nukkuakaan), ja sitten taas kuutioitiin, silputtiin ja paistettiin.
Uutena tuttavuutena viritin pöytään bataattilaatikkoa, jota on kehuttu ties kuinka monessa blogissa. Minä sain lopullisen sysäyksen hommaan Huonot jutut, hyvä ruoka -nimisestä blogista, ja näin se syntyi:
Samaisesta blogista löytyy kiinnostava ohje muun muassa kikhernemurekkeeseen (nyt tiedän, mitä meillä kokataan lähipäivinä).
Pitkään suunnittelemani juuresgratiini osoittautui juuresmuusiksi, jonka sekaan upotettiin runsaasti kermaa ja juustoa. Lämmitin gratiinia seuraavana päivänä lounaaksi, ja kylläpähän osasi maistua makoisalta (yhdessä runsaasti suolakurkkuja sisältävän rosollin kanssa ruokailtuna).
Rosollista ja punajuuresta tuli mieleeni, että aurajuustolla höystetty punajuuripaistos oli taas jouluaaton sukulaispöydässä suunnaton suksee. Tänä jouluna talvipunajuuretkin keittyivät alta aikayksikön (ja olenkin keitellyt niitä viime päivinä kilokaupalla).
Juuresgratiinin ohjeen otin jostain tuoreehkosta talviruokakirjasta (Talven juhlia tms.).
Tapaninpäivän jälkiruokaosastoa edusti glögikakku, jollaista oli tarjolla myös Virpin emännöimässä blogimiitissä. Kakku katosi kätevästi samana iltana, kun viritin sitä vielä illan päätteeksikin pöytään kyläilemään saapuneille vieraille:
Jatkoa seuraakin ainakin lautapelien muodossa. Hävisin Menolipussa rakkaalle aviomiehelleni yhdellä ainoalla pisteellä, mutta nyt olen hionut taktiikan huippuvireeseen, ja seuraavalla kerralla otan voiton kotiin. Revanssin paikka voisi olla vaikka jo tänä iltana.
Kinkun lisäksi varasin runsaasti kasviksia, joista pystyi mielialan mukaan laatimaan kinkun seuralaiseksi sopivaa syötävää. Lisäksi jääkaapista löytyi sekalainen valikoima juustoja ja kaloja (ja pakasteesta taitaa löytyä edelleenkin kimpale konjakkigraavattua lohta).
Joulupäivänä kokkailufiiliksiä ei ollut ollenkaan (fiiliksiä sohvannurkassa loikoiluun ja kirjojen lukemiseen oli sitten sitäkin enemmän), mistä syystä söimme vain kinkkua, kinkun paistoliemestä laadittua kastiketta, kuorineen keitettyjä perunoita ja lanttu- sekä porkkanalaatikkoa (joista viimeksi mainitut nappasin jouluaattoiltana mukaani pikkusiskon pakastimesta).
Yhden päivän täydellinen rentoilu ja lähemmäs kahdentoista tunnin yöunet tekivät hyvää, ja tapaninpäivänä ryhdyin kokkaamaan taas ihan sähköjäniksenä. Välillä kävin intoilemassa siippanikin pystyyn (vaikea siinä kattiloiden kolinassa oli varmasti nukkuakaan), ja sitten taas kuutioitiin, silputtiin ja paistettiin.
Uutena tuttavuutena viritin pöytään bataattilaatikkoa, jota on kehuttu ties kuinka monessa blogissa. Minä sain lopullisen sysäyksen hommaan Huonot jutut, hyvä ruoka -nimisestä blogista, ja näin se syntyi:
Bataattilaatikko
1 kg bataatteja
2 dl kuohukermaa
1 dl korppujauhoja
1/2 dl siirappia
muna
2 rkl öljyä
1 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/4 tl muskottia
1/4 tl inkivääriä
Pinnalle: korppujauhoja ja pari voinokaretta
Ensin kuoritaan ja lohkotaan bataatit. Keitetään kypsiksi, kaadetaan vesi pois ja survotaan. Sekaan lisätään loput aineet ja vatkataan sähkövatkaimella kuohkeaksi. Seos kipataan voideltuun uunivuokaan, laitetaan pinnalle korppujauhoa ja voinokareita ja paistetaan 150 asteisessa uunissa noin kaksi tuntia.
Samaisesta blogista löytyy kiinnostava ohje muun muassa kikhernemurekkeeseen (nyt tiedän, mitä meillä kokataan lähipäivinä).
Pitkään suunnittelemani juuresgratiini osoittautui juuresmuusiksi, jonka sekaan upotettiin runsaasti kermaa ja juustoa. Lämmitin gratiinia seuraavana päivänä lounaaksi, ja kylläpähän osasi maistua makoisalta (yhdessä runsaasti suolakurkkuja sisältävän rosollin kanssa ruokailtuna).
Rosollista ja punajuuresta tuli mieleeni, että aurajuustolla höystetty punajuuripaistos oli taas jouluaaton sukulaispöydässä suunnaton suksee. Tänä jouluna talvipunajuuretkin keittyivät alta aikayksikön (ja olenkin keitellyt niitä viime päivinä kilokaupalla).
Kermainen juuresgratiini
3 isoa palsternakkaa
2 pientä lanttua
1 keskikokoinen nauris
3 perunaa (jauhoista lajiketta)
1 rkl karkeaa merisuolaa tai koshersuolaa
2 tl hienoa merisuolaa (vähemmänkin riittää)
1 tl vastarouhittua pippuria
1,25 dl (ruoka)kermaa
1,25 dl täysmaitoa
2 rkl ja 1 tl suolatonta voita
4 rkl hienonnettua (sileälehtistä) persiljaa)
3 rkl raastettua parmesaania
3 rkl hienoksi raastettua gruyèrea (itse laitoin vain parmesaania)
Kuumenna uuni 180-asteiseksi. Voitele kevyesti halkaisijaltaan 30 cm:n kokoinen pyöreä uunivuoka.
Kuori palsternakat, lantut, nauriit ja perunat ja leikkaa ne 2,5 cm:n kuutioiksi. Siirrä juureskuutiot kattilaan ja kaada päälle runsaasti vettä. Lisää karkea merisuola ja kuumenna vesi kiehuvaksi. Alenna lämpöä ja keitä ilman kantta noin 25 minuuttia, niin että juurespalat tuntuvat haarukalla kokeiltaessa pehmeiltä.
Valuta juurekset hyvin ja kumoa ne suureen kulhoon. Ripottele päälle hieno merisuola ja pippuri ja kääntele kuutioita useita kertoja.
Mittaa kattilaan kerma, maito ja 2 rkl voita ja kuumenna välillä sekoittaen, kunnes kattilan reunoille alkaa muodostua pieniä kuplia.
Kaada puolet kermaseoksesta juuresten päälle ja survo perunasurvimella karkeaksi muhennokseksi. Kun neste on imeytynyt, lisää loput kermaseoksesta ja 3 rkl persiljaa. Muhenna uudelleen, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos voideltuun vuokaan ja tasoittele pinta. Ripottele juustot pinnalle. Pane jäljellä oleva 1 tl voita pieninä nokareina juustoraasteen päälle.
Paista vuokaa uunissa 15-20 minuuttia eli kunnes reunoille alkaa muodostua kuplia ja pinta ruskistua. Kuumenna grilli ja grillaa pinta ruskeaksi (3-4 minuuttia). Ota vuoka grillistä ja ripottele pinnalle loput persiljasta. Tarjoa kuumana.
Juuresgratiinin ohjeen otin jostain tuoreehkosta talviruokakirjasta (Talven juhlia tms.).
Tapaninpäivän jälkiruokaosastoa edusti glögikakku, jollaista oli tarjolla myös Virpin emännöimässä blogimiitissä. Kakku katosi kätevästi samana iltana, kun viritin sitä vielä illan päätteeksikin pöytään kyläilemään saapuneille vieraille:
GlögikakkuJoulun ehdoton juomahitti oli klementiininlohkoilla koristettu punainen glögi. Tänä vuonna glögi ei alkanut kyllästyttää ollenkaan, kuten eivät myöskään muut jouluruuat. Joulun viettoakin olisi voinut kaikin mokomin vielä jatkaa.
Pohja:
150 grammaa voita
300 grammaa pipareita (tein pohjan itse huomattavasti vähäisemmästä määrästä pipareita ja voita, ja lopputulos oli siitä huolimatta aika piparinen)
Täyte:
250 grammaa maustamatonta tuorejuustoa (esim. Mascarpone)
2 desilitraa kermaa
0,5 desilitraa sokeria
2 kananmunaa
0,5 teelusikallista kanelia
0,5 teelusikallista jauhettua neilikkaa
0,5 teelusikallista jauhettua inkivääriä
5 liivatelehteä
1 desilitra glögitiivistettä
Kiille:
2 desilitraa glögitiivistettä
1 desilitra vettä
4 liivatelehteä
Valmista pohja murskaamalla piparit pieniksi murusiksi. Sekoita piparimurut sulatettuun voihin. Painele piparimassa irtopohjavuoan pohjalle, johon olet leikannut leivinpaperista pyöreän päällysteen pohjalle. Laita pohja jääkaappiin.
Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon varovasti sekoittaen tuorejuusto. Laita liivatelehdet kylmään veteen noin 5 minuutiksi likoamaan. Kuumenna sitten glögi ja sulata sen sekaan liotetut liivatteet, joista olet puristanut ylimääräiset vedet pois. Kun glögi-liivateseos on jäähtynyt sen verran, että sen voi turvallisesti sekoittaa juustoseokseen, sekoita se sinne ja sekoita mausteet mukaan myös. Vatkaa kerma ja lisää myös se juustoseoksen joukkoon. Kaada massa pohjan päälle kakkuvuokaan ja laita kakku jääkaappiin hyytymään.
Laita kiilteen liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Laimenna glögitiiviste vedellä ja kuumenna glögi. Purista liivatteista liika vesi pois ja sulata ne glögiin. Kun glögi on jäähtynyt kunnolla, kaada se varovasti kakun päälle. Laita taas jääkaappiin hyytymään.
Jatkoa seuraakin ainakin lautapelien muodossa. Hävisin Menolipussa rakkaalle aviomiehelleni yhdellä ainoalla pisteellä, mutta nyt olen hionut taktiikan huippuvireeseen, ja seuraavalla kerralla otan voiton kotiin. Revanssin paikka voisi olla vaikka jo tänä iltana.
16 Comments:
Ihana postaus (varsinkin kasvispainotteisuus, täysrela ja sen tuottama uusi kokkausinto) - ja hyvä, ettei mikään jouluruoka ruvennut tökkimään. Mulla meinaan teki häijyä paistaa ennen joulua toinen omatekoinen piparkakkutaikina. Onneksi joulu on kerran vuodessa vaan!
Mitä ovat nuo ihkut punaiset "marjat"? Tulee mieleen passiohedelmä, mutta eiväthän sen pallerot ole punaisia...
Kiitokset Pippurimyllylle viimeisestä! Loppukäyttäjä otti infon vastaan kiitoksella vaikka tarkempi perehtyminen onkin vielä edessä.
Pikkuenkeli
Hyvännäköisiä jouluruokia! Mitä käytitte salaatissa granaattiomenan kanssa?
Hyviä välipäiviä! Onko teidänkin pajallanne tapana, että siitä yhdestä vaivaisesta, todella mitättömästä yhden pisteen voitosta jaksetaan paukuttaa henkseleitä hyvinkin vuodenvaihteeseen asti...? Ja auta armias, jos siitä menee mainitsemaan, että tuo vaivainen yksi piste nyt on melkein jo kuin tahallaan (en viitsi kirjoittaa "säälistä") luovutettu voitto, niin johan nousee barrikadeille yhdenpisteenveljeskunnan ikipuolustaja sapeli tanassa...
Well - meillä ei pelattu lautapelejä tänä jouluna. Vielä :)
Pikkuenkeli & Jasu: Tuo tökkimättömyys oli jotain ihan uutta (ja omituista?). Tosin tänään keittelin jo ihan mielelläni tomaattikastiketta, joten pientä vastapainoa näköjään tarvittiin jo.
Marjat olivat granaattiomenaa, joita kokeilin yhdistää rucolaan ja sinihomejuustoon. Ei äkiksestä tullut mitään muuta mieleen, joten mentiin hienoiseen pakkoavioliittoon.
TiV: Ei se voittaja paukuta niitä henkseleitä ollenkaan, mutta meikäläisen oli vaikea hyväksyä häviötä. :D Pelasin nimittäin (itselleni epätyypillisesti) hyvinkin rohkeasti ja riskejä ottaen, rakensin hienon radan ja olin ihan satavarma voitostani!
Juuh, otan Menolipun *vähän* liian vakavasti. Sitä pelatessa ei liikoja virnuilla, kun olen niin jännittynyt alusta loppuun. Loistolautapeli, suosittelen.
Ihania ruokia, ihania kuvia!
Meilläkin tahkottiin Menolipun parissa. Peli on kerrassaan mainio, sykettä nostattava! Pelatessa ei kertakaikkiaan pysty olemaan jännittämättä, sydän hakkaa täysiä :D
Pelattiin kahden päivän aikana ainakin seitsemän matsia, mutta täytyy kyllä myöntää, että mistään taktiikoista mulla ei ole hajuakaan. Mutta paras lautapeli miesmuistiin!
Uusintaottelu ohi, viisi rakennettua reittiä ja JEE! Voitto kotiin. :) Mutta olipahan taas jännää.
Hienoja ruokia on ollut. Mutta eikö teidän perinteisiinne kuulu tehdä kinkun rippeistä hernekeittoa? Ajattelin vaan kun arvuutitte mitä järkevää kinkun luusta voisi tehdä.
Itse sain juuri hernekeiton valmiiksi. Käytin ruotsalaiseen tapaan keltaisia herneitä. Hyvää!
Mietin tässä pitäisikö poiketa pitkäripaisessa ostamassa keiton painikkeeksi punssia, sekin ruotsalaiseen tapaan. Onhan sieltä kuitenkin haettava kuohuvaa, ihan vain kuohuviiniä, aitoa samppakaljaa ei oikein viitsi vieraille tarjota. Keskiyön aikaan on juotu jo niin paljon muutakin, että olisi kuin heittäisi herneitä sioille.
Herneiden liotteluun päädyttiin täälläkin.
Keltaisiin herneisiin olen itsekin törmännyt ruotsalaisia reseptejä tutkaillessani. Pitääpä joskus kokeilla keitellä keittoa niistäkin.
Carlshamns Flaggpunsch tarttui käteen. Ei hassumpaa. ÖPunssi on perinteinen juoma joka on kehitelty kun Bataviasta tuotiin arrakkia 1700-luvulta. Tämä flaggpunsch on 110 vuotta vanha brändi ja ruotsalaisuuden symboli. Siinä kuin Skånen akvaviitti tai Renat, siis Absolut rent brännvin.Batavia on nykyään Djakarta, siirtomaaherrat eivät enää jyllää.
Rouva monopolikaupassa kehui yhdistelmää makea punssi, suolainen keitto. Henkilökunnan pitää varmaan "uhrautua" ja kokeilla kaikenlaista että ammattitaito kasvaisi.
Punajuuripaistos kuulostaa herkulta, täytyypä painaa mieleen!
Tein tuommoisen samantapaisen glögikakun, mutta laitoin täytteeseen glögitiivisteen sijaan raastettua appelsiininkuorta ja sen samaisen appelsiinin mehun. Jostain Pirkka-lehdestä tmv. sen bongasin. Hyvää oli niinkin! Ja pohjaan taisi tulla vain 150g piparkakkua, hyvin riitti sekin määrä.
Bataattivuokaa tehtiin myös meillä, ja aika kivan maun siihen saa helposti sujauttamalla sekaan myös vuohenjuustoa. Siinä siis muutama vinkki ensi jouluun! :)
Hyvää loppuvuotta!
-Ulrika
Mieluusti näihin jouluruokiin ottaa vinkkejä, ja kaikkein mieluiten ylös kirjattuna, niin voi käydä sitten ensi vuonna kätevästi täältä luuraamassa (kun siinä vaiheessa ei tietenkään muista enää mistään mitään). :)
Glögikakku tosiaan saattaisi kaivata jotain piristävää hapokkuutta piparisuuden & joulumausteiden vastapainoksi.
Menolipusta on myös loistava korttipeliversio, melkein tykkään siitä enempi kuin lautapelistä. Ja sitten uutuuspeli dominion on kans musta tosi kiva ;) Ihan näin aiheen vierestä. Kauniita granaattiomenia kuvissanne! ;)
I made the same cheesecake (recipe originally from MAKU) twice - for Christmas eve and New Year's Eve :)
Nelle: Dominion, hmmm. Pitääkin ottaa tuosta selvää (meillä on pari joululahjaksi saatua lahjakorttia, joten olisi hyvä syy ostaa itselle jotain kivaa).
Pille: Ai tämäkin ohje on Maku-lehdestä! (Kyseinen makasiini taisi tarjoilla jouluruokapöytäämme muutaman muunkin ruokaohjeen. Eläköön erinomainen nettireseptiarkisto.)
Mieki tein kotona bataattilaatikkoa ja koko kööri tykkäs! Aurajuustoinen punajuurilaatikko on ollut äitini joulupöydän perinne jo useampana vuotena, se on todella hyvää!
Meillä jouluna pelattiin Carcassonnea juustojen, keksien ja punaviinin säestämänä kun pikkuväki saatiin nukkumaan. Harmi kun tuo ukkokulta ei haluu miun kans pelata...mie kun voitan aina. :) Joulun kunniaks mies voitti viimein yhen pelin. Esikoisen kans pelattiin joulupukin tuomaa eläinpyramidia ja kuopuksen kans viskottiin niitä eläimiä pitkin keittiötä. :)
Voi ei, eläinpyramidi! Yritin jouluaattona houkutella pikkuväkeä pelaamaan sitä, että saisin ajatukset pois liiallisesta joulupukin odottamisesta (siis pikkuväen ajatukset, ei omiani...). Sitten innostuin pelistä niin, että loppujen lopuksi pelasin sitä mm. aviomiestä & siskoa vastaan. Enkä olisi malttanut millään lopettaa. :)
Lammas oli kaikkein haasteellisin.
Lähetä kommentti
<< Home