Alkukesän keitokset

Tiedän, että kesä on eteläisessä Suomessa jo ties miten pitkällä, mutta kyllä täällä pohjoisessakin puksutellaan pikkuhiljaa kohti keskikesää. Pihamme pihlajatkin alkavat olla viimein siinä pisteessä, että voisimme halutessamme kokeilla vaikkapa friteerattuja pihlajankukkia, joita Sillä sipuli -blogissa testailtiin jo ihan kesäkuun alussa.

Aivan alkukesään kuuluvat parsa ja korvasienet, ja sen jälkeen päästään ihmettelemään raparperia, nokkosta ja viimein näihin aikoihin ihania uusia perunoita. Raparperitiramisua piti toki päästä kokeilemaan (kiitoksia ohjeesta Anna-Jolle), ja resepti osoittautuikin varsin kiintoisaksi. Itse keitellyn raparperihillon sokerin määrällä voi kätevästi säätää misun makeusasteen mieleisekseen.

Uusien perunoiden kanssa päätin tänä vuonna pitää pääni kylmänä. Ja onnistuinkin aika hyvin, koska sivuutin kaupassa sekä kyproslaiset, ruotsalaiset että ensimmäiset suomalaisetkin varhaisperunat. Ihan lähipeltojen perunoita en sitten kuitenkaan malttanut enää odotella, kun halusin niin kiihkeästi kokeilla Jamie Oliverin salaattia kylmäsavulohesta ja uusista perunoista.

Perunasalaatin idea on jossain määrin samanlainen kuin puolentoista vuoden takaisessa joulusalaatissa. Keitetyt perunat saivat vielä lämpiminä ollessaan osakseen hapokkaan sitruuna-punaviinietikka-oliiviöljykäsittelyn, ja salaattisoosina käytetty ranskankerma sai sopivaa säväystä piparjuuritahnasta. Tilliäkään ei tietenkään kannata unohtaa, ja kapriksia tuohon salaattiin sommiteltiin myös - niitä näkyy tuossa kuvassa liimaantuneena muutamien perunoiden pintaan.

Olen ollut tähän saakka maailman saamattomin nokkoskokki, mutta tästä lähtien ajattelin parantaa tapani. Lapsena nokkoset polttivat aina pahoin paljaita koipiani (nimimerkillä pakkoko sitä oli kaikkiin mahdollisiin pusikoihin sukeltaa), mistä syystä ajatus nokkosten lähestymisestä on tuntunut aikuisiälläkin aika lailla vastenmieliseltä. Ihmetykseni olikin suuri, kun polttaraiset muuntuivat keittiössä raikkaan tuoksuvaksi ja herkullisen vihreäksi raaka-aineeksi. Nokkosten poimintaan minut patisti luonamme reilu viikko sitten vieraillut Satujatar, jolta myös tämä vähän tavallista eksoottisempi nokkosohje on peräisin (yleensä nokkosesta kai tehdään lähinnä lättyjä, leipää tai keittoa):

Nokkoskermakastike

½ tl inkivääritahnaa (tai tuoretta inkivääriä)
½ tl vihreätä currytahnaa
2 rkl öljyä
pieni sipuli silppuna
3 dl ryöpättyjä tuoreita nokkosen lehtiä (ei varsia, kuivana n ½ dl)
Valion kookoslime-ruokakermaa (tai kookosmaitoa 1 dl, limen mehu ja 1 ½ dl vettä)
suolaa maun mukaan
mustapippuria

Kerää tuoreita nokkosenlehtiä ja sitten vain keittiöön. Riivo varret pois, huuhtele siivilässä, keitä max minuutti ja huuhdo jälleen kylmällä vedellä, että kypsyminen katkeaa eivätkä vitamiinit tuhoudu. Pilko silpuksi.

Pannulle öljy, currytahna ja inkivääri sekä sipuli. Pehmentele sipulit, ei liian kova lämpö. Lisää kerma. Kiehauta, lisää nokkonen. Anna kuplia kevyesti kannen alla 5 - 10 min. On muuten hyvää, vaikka riisin tai uusien perunoiden kanssa.

Kookoksinen nokkossoosi sopi meikäläisen makuun kuin nakutettu, eli ei ollenkaan hullumpi nokkostuokio. Nokkosruokavinkkejä voi lueskella lisää vaikkapa täältä.