Uppomuna

Minulla on äärimmäisen paha tapa jättää arkiaamiainen käytännössä kokonaan väliin. Korkeintaan vesilasin juon tai syön töissä ensimmäisen kahvikupin kanssa myslipatukan. Jotenkin sitä mieluummin torkuttaa herätyskelloa ja viruu suihkun alla pidempään kuin olisi järkevää - kuin panostaisi kunnolliseen aamiaiseen. Ihan hullua - tiedän - ja jollain tasolla kai kuitenkin uskon, että aamiainen olisi, jos ei nyt ihan tärkein ateria, niin hyvä hetki tankata energiaa aamupäivää varten kuitenkin.

Viikonloppuisin, kun aamut ovat raukeampia ja vähemmän ulkoisiin aikatauluihin sidottuja, tykkään kyllä nautiskella monensorttista särvintä ja lukea lehden pikkutarkoin. Usein seurana on mukillinen cappuccinoa tai lattea, lasi mehua ja jotain leipätyyppistä syötävää.

Viime aikoina ehdottomaksi suosikkiaamiaisekseni on noussut paahtoleipä uppomunalla. Sopivan löysäksi jätetty keltuainen leviää haarukalla rikottaessa todella maukkaaksi kastikkeeksi leivälle. Upoksissa keittäminen taas on loistotapa valmistaa muna. Kuorineen keitettäessä joutuu valmiista munasta riipimään kuoret pois, mikä on minusta ärsyttävää nyhräystä muuten niin harmonisen aamuhetken keskellä. Lisäksi uppomunasta tulee yleensä sen muotoinen, että se pysyy hyvin leivän päällä.

Uppomuna

kananmuna
etikkaa (esim. valkoviini-)
suolaa, pippuria
paahtoleipä

Lämmitä keitinvesi kattilassa hienokseltaan poreilevaksi. Jos vesi tohisee ihan täysillä, se tahtoo sotkea munan rakenteen ja kattilasta nousee hetken keittelyn jälkeen enemmänkin uppokokkelia. Kun vesi on kuumaa, lisää siihen loraus etikkaa. Se kuulemma auttaa pitämään munan koossa. Mene ja tiedä - en ole koskaan kokeillut ilman tätä lorausta, joten varmuuden sanaa vaikutuksesta olisi uskaliasta lausua.

Riko muna vaikka juomalasiin ja pyöräytä sitten kattilan vesi kapustalla tai lusikalla sen verran kunnolla kierimään, että keskelle syntyy pieni pyörre. Kaada muna varovasti pyörteeseen. Näin menetellen se pysyy yleensä ihmeen hyvin koossa. Pieni epämuotoisuus ei tietenkään haittaa, kunhan keltuainen ymmärtää pysyä nätisti valkuaisen sisäpuolella.

Tässä vaiheessa kannattaa laittaa kello juoksemaan. Keitän munia tasan neljä minuuttia, jolloin sisus on minun makuuni sopivassa pehmeydessä. Kun aika on kulunut, nosta muna esim. reikäkauhalla juuri paahdetun leipäviipaleen päälle ja jauha pintaan ripaus suolaa sekä reilulla kädellä mustapippuria.

Tästä ei aamu parane! Jos vielä sattuu kalenterista kohdalle sunnuntai, jolloin postilaatikko tarjoilee Hesarin muhkeimman ilmentymän, niin aamupöydässä viihtyy pitkän tovin.