Pieni suklaapostaus
Aina välillä kannattaa rohkaistua ja luopua turhista ennakkoluuloistaan. Olen aina suhtautunut erittäin epäluuloisesti suklaan ja liharuokien yhdistämiseen, mutta nyt otin lokakuun suklaahaasteen kunniaksi itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin tekemään perinteistä meksikolaista suklaaruokaa eli mole poblanoa. Mole poblanossa yhdistetään suklaata chiliin ja muutamiin muihinkin aineisiin. Tämäntapaisia sapuskoita lienee kokkailtu Meksikon suunnalla kotvan aikaa jo siinä vaiheessa, kun täällä Suomessa ei kukaan ollut koko suklaasta koskaan kuullutkaan.
Ohjetta tähän kastikkeeseen en olisi mahtanut omista keittokirjoistani löytää, mistä syystä päädyin sopivaksi katsomaani nettireseptiin. Tämä vaikutti sopivan pikaiselta arki-iltakokkaukselta ainakin joihinkin semmoisiin soosiohjeisiin verrattuna, joissa ruuanlaittoon käytetyn ajan arveltiin venyvän jopa kolmeen ja puoleen tuntiin.
Ei tästä ihan omaa lempiruokaani tullut enkä välttämättä ota uusintayritystä ainakaan ihan vähään aikaan, mutta oli joka tapauksessa hauska testata jotain täysin tavallisuudesta poikkeavaa. Kokeilimme kastiketta sekä riisin että vehnätortillojen kanssa, ja tortillojen kanssa tämä oli ilman muuta parempaa. Riisin kanssa soosin suklaisuus tuppasi korostumaan vähän liikaa.
Seuraavan kerran suklaakokkailuihin ryhtyessäni voisin kokeilla kenties Hesarin Ruokatorstain taannoista suklaalla höystettyä chili con carnea, jota on ehditty kokeilemaan jo ainakin Ketun keittiössä.
Ohjetta tähän kastikkeeseen en olisi mahtanut omista keittokirjoistani löytää, mistä syystä päädyin sopivaksi katsomaani nettireseptiin. Tämä vaikutti sopivan pikaiselta arki-iltakokkaukselta ainakin joihinkin semmoisiin soosiohjeisiin verrattuna, joissa ruuanlaittoon käytetyn ajan arveltiin venyvän jopa kolmeen ja puoleen tuntiin.
Mole poblano, suklaata ja chiliä (6–8 hengelle)
4 mulato-chilipaprikaa ja 4 ancho-chilipaprikaa (tai vastaava määrä muita miedohkoja chilejä)
8 kalkkunan rintafileetä (meille riitti omaan versioomme huomattavasti pienempi määrä)
1 kanaliemikuutio
1 sipuli
5 valkosipulinkynttä
suolaa
2 rkl seesaminsiemeniä
50 g kuorittuja manteleita
2 maissi- tai vehnätortillaa
1 pieni sipuli
1 dl tomaattisosetta
1 rkl rusinoita
6 mustapippuria
1 tl neilikkaa
1/2 tl aniksen siemeniä
2 tl kanelia
4–6 rkl auringonkukkaöljyä
90 g taloussuklaata (meillä 70% tummaa suklaata)
suolaa, mustapippuria
Koristeluun: seesaminsiemeniä, lehtipersiljaa
Jos käytät kuivattuja chilejä, liota niitä yön yli.
Paahda kalkkunan rintafileet nopeasti molemmin puolin pannulla. Kuumenna kattilassa noin litra vettä ja lisää siihen kanaliemikuutio. Lisää liemeen hienonnettu sipuli ja kaksi murskattua valkosipulinkynttä sekä kalkkunafileet. Keitä, kunnes kalkkuna on kypsää.
Paahda seesaminsiemenet ja mantelit kuivalla pannulla. Hienonna monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella mantelit, seesaminsiemenet, rusinat, pippurit ja muut mausteet tahnaksi.
Laita chilit liotusvedessään, miedot sipulit, loput valkosipulit, tomaattisose ja murennetut tortillat monitoimikoneeseen ja sekoita sileä tahna. Lisää seesam-mantelitahna.
Kuumenna öljy isossa pannussa ja paista tahnaa miedolla lämmöllä koko ajan hämmentäen noin 5 minuuttia.
Mittaa kattilaan 6 dl kalkkunankeitinlientä ja lisää paloiteltu suklaa. Lisää chilitahna. Mausta tarvittaessa suolalla. Hauduta, kunnes kastikkeen koostumus muistuttaa kuohukermaa. Leikkaa kypsä kalkkuna paloiksi ja laita kuumenemaan kastikkeen sekaan. Koristele tarjolle tuotaessa lehtipersiljalla ja seesaminsiemenillä. Tarjoa esimerkiksi tortillojen kanssa.
Ei tästä ihan omaa lempiruokaani tullut enkä välttämättä ota uusintayritystä ainakaan ihan vähään aikaan, mutta oli joka tapauksessa hauska testata jotain täysin tavallisuudesta poikkeavaa. Kokeilimme kastiketta sekä riisin että vehnätortillojen kanssa, ja tortillojen kanssa tämä oli ilman muuta parempaa. Riisin kanssa soosin suklaisuus tuppasi korostumaan vähän liikaa.
Seuraavan kerran suklaakokkailuihin ryhtyessäni voisin kokeilla kenties Hesarin Ruokatorstain taannoista suklaalla höystettyä chili con carnea, jota on ehditty kokeilemaan jo ainakin Ketun keittiössä.
20 Comments:
Tuo hesarin ohje on saanut työpaikallani ylistystä. Työkaverini korvasi punaviinin tsekkiläisellä tummalla oluella. Ohje päätyy testikeittiööni ensi viikonloppuna ja odotukset ovat korkealla ;)
Tummalla oluella - kuulostaa hyvältä! Vihjaa sitten, jos lopputulos on odotuksia vastaava.
Kokeilin makeaa chilisuklaata, mutta se meni käytännöllisesti katsoen pipariksi. Pelasin siis varman päälle ja livahdin itsekin suolaisen chilisuklaan puolelle.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa tämäkin reseptinne. Onnea haasteeseen!
Hmmm, hyvältä vaikuttaa tuo mustapapu-munakoiso-chilikastike. Suklaatakin oli siinä huomattavasti maltillisempi määrä kuin omassa chilisessä suklaapuurossamme. :) :) Tässähän alkaa olla vastaisiin suklaakokkauksiin aineksia ihan riittämiin - etenkin jos meinaa kokeilla kaikkia haasteeseen osallistuneita jälkiruokapuolenkin luomuksia.
Saisiko esittää toivomuksen, että hakemistoon tulisi erikseen osio "keitot"? :) etenkin näin syksyllä/talvella olisi mukavaa keittoja tehdä, ja löytyisivät kätevästi samasta kohdasta kaikki...
Molea kommentoin sen verran, että koitapa tehdä ihan kaakaojauheella. Tulee parempaa kuin vars. suklaalla. Tuskin niillä meksikon mayoillakaan mitää fazerin tehdassuklaata oli...
Itse olen suklaa-molen vääntänyt ihan vain bolognese pohjalle korvaten jauhelihan lihakuutioilla (lammas) ja kipannut ½ dl kaakaojauhetta sekaan.. Ihan OK maku.
Olen itsekin miettinyt, että hakemistoon pitäisi jossain vaiheessa viritellä lisää luokituksia (piirakat, padat leivät ym.). Kunhan saisi vain jossain vaiheessa aikaiseksi... :)
Meksikolaisten reseptien toteuttaminen on Suomessa aika hankalaa.Chilien täytyy olla kuivattuja ja juuri sen nimisiä mitä ohjeessa sanotaan. Niistä poistetaan ennen liottamista siemenet ja ne vaaleammat osat joissa siemenet ovat kiinni.Vain kuivattu hedelmäliha käytetään. Meksikolainen keittosuklaa sekoitetaan kaakaosta, sokerista ja manteleista.Se on puristettu pieniksi pyöreiksi laatoiksi. Myös kaakaojuoma sekoitetaan näistä tableteista.Tuoreista chileistä ja 70%:ta suklaasta ei voi syntyä alkuperäistä muistuttavaa mole poblanoa.Kuivattuja meksikolaisia chilejä ja keittosuklaata ei tällä hetkellä myydä Suomessa vähittäiskaupassa eikä tukussa. Netistä löytyy esimerkiksi osoitteessa:www.gourmetsleuth.com. Ravintolat eivät voi auttaa koska Suomessa ei ole yhtään meksikolaista ravintolaa. Tex-mex on lainannut meksikolaisia aineksia ja valmistustapoja. Meksikolainen ruoka on kuitenkin aivan toisenlaista.Aiheeseen voi tutustua vaikkapa lukemalla Diana Kennedyn kirjan : "The Art of Mexican Cooking". ISBN-553-05706-5.
Aluksi haluan kiittää mahtavasta blogista, johon olen aivan koukussa ;)
Olen hieman eri mieltä jvb:n kanssa. Itse olen laittanut mole poblanoa Suomessa yksinkertaistetulla reseptillä (osittain tuoreet chilit, taloussuklaa jne.)ja väittäisin, että maku muistuttaa hyvinkin paljon "aitoa" mole poblanoa.
Meksikossa asuessani kokeilin useita erilaisia variaatioita mole poblanosta ja saan meksikolaisen ruuan himoni hyvin tyydytettyä omatekoisella versiollani myös täällä Suomessa :P
Mahdottoman mielenkiintoista lukea asiaatuntevampia mielipiteitä meksikolaisesta muonasta. Hankalaa, kun ei itse voi sanoa asiaan juuta tai jaata, kun ei ole ikinä Meksikossa käynyt sikäläisiä ruokia maistelemassa, niin ei ole oikein minkäänlaista vertailukohtaa.
Viime kesän kiintoisimpiin ruokatuttavuuksiin kuului meksikolaisittain laadittu guacamole. Sen valmistaminen sujui onneksi varsin hyvin Suomessakin.
Aika jyrkkä näkemys eräillä. Olen itse ollut assistenttina meksikolaiselle henkilölle joka laittoi molea keittiössäni Saksassa toissa kesänä. Hänellä oli mukanaan Meksikosta tuomansa lasitölkki jossa oli valmiiksi maustettua suklaamössöä. Resepti oli silti erittäin monivaiheinen enkä muista sitä enää. Lopputulos oli kuitenkin ihan maukas.
Ravintoloista sen verran että muistan lukeneeni että Mika Kaurismäki avaa lähipäivinä meksikolaisen ravintolan Helsinkiin, taisi olla Annankadulle. Pitänee käydä testaamassa, nyt kun olemme muuttaneet Bratwurstimaasta takaisin lauantaimakkaran kotikonnuille.
Terveisin edelleen nimimerkki Bratwurst
Minusta resepti on hyvinkin lähellä meksikolaista ja maku on varmastikin just niinkuin pitää kun kerran Suomessa kokataan. Pitäähän Meksikossakin hieman säveltää suomalaisten jutskujen kanssa. Eikä täältäkään saa samanmakuista molea mistään,vaikka samalla respetillä tehtäisiinkin.
Minä olen laiska enkä ole koskaan itse molea valmistanut, ostanut vain valmiina tai saanut tilauksesta. Dona Marian molea olen joskus bonganut Suomesta, tosin en tiedä vieläkö löytyy. Itse laitan siihen mukaan suklaata, kaveri taas paahtaa muutaman chilin (chile de arbol)lisukkeeksi.
Se Kaurismäen ravintola on tietenkin brasilialainen, mitä ihmettä minä oikein sekoilin. Sortsit!
Ei tuo brasilialainen paikkakaan hullummalta kuulosta. Onko Helsingissä semmoista aikaisemmin ollutkaan? Meksikolaisenkin ravintolan saisi joku kyllä perustaa.
Tämähän oli mielenkiintoinen kokeilu! Suomessa on todella haastavaa yrittää tehdä aitoa meksikolaista ruokaa, sillä eri chililajeilla on huimasti makueroa. Kompromisseja on pakko tehdä, mutta minunkin silmissäni tuo resepti ja ulkonäkö pääsi hyvin lähelle sitä oikeaa mole poblanoa (jota sitäkin on varmaan yhtä monta versiota kuin on kokkejakin).
Meksikolainen ravintola varmasti löisi läpi Suomessa, mieheni sitä jollain tasolla siellä jo suunnittelikin nähtyään ihan perus Tex-Mexin kuuluvan suomalaisten suursuosikkeihin.
Takuulla löisi läpi ja menestyisi! Nyt vaan ravintola pystyyn, niin päästään me Meksikossa käymättömätkin maistelemaan sikäläisiä herkkuja. :)
Ja ravintola mielellään Ouluun, kiitos! (tai korkeintaan Helsinkiin..;)
Samaa mieltä! :) Löytäisiköhän tätä kautta yrittäjät muutamaan muuhunkin kaipaamaani ravintolaan. Esim. nepalilainen voisi olla sana Oulussa, samoin japanilainen ravintola, joka olisi iltaan asti auki ja josta saisi muutakin kuin sushia.
Meksikon ruokia kun aihe liippaa, niin osaisiko joku sanoa mistä pks-seudulla saa ostettua Chipotle-chilejä purkissa? Ei siis valmista salsa-kastiketta vaan säilöttyjä chileja. Kauppakeskus Arabian K-marketissa oli niitä ennen, mutta nyt on poistunut valikoimista...
Maissitortilloja saa tehtyä varsin helposti itse, kunhan vain löytää sopivan jauhon.
Polentaan tai suurustamiseen tarkoitettu maissijauho ei käy, mutta ainakin Helsingissä löytää useista etnokaupoista keltaisen maissijauhopaketin, jossa on sininen logo ja joku naisen kuva. Hintaa 2-3,50 euroa paikasta riippuen kilon paketille.
Sitten vaan jauhoa kulhoon, ripaus suolaa ja sopivasti vettä (kokeilemalla sen oppii). Veivataan käsin pehmeäksi, mutta ei liian löysäksi massaksi. Tämä hoituu minuutissa tai parissa, mitään sitkoa ei tarvi yrittää luoda.
Tortilloja massasta saa tekemällä ensin pieniä palloja, ja painamalla pallot lätyiksi pöytää vasten esim. muovikannen avulla. Sekä pöydän että muovikannen suojana kannattaa käyttää sopivan kokoiseksi leikattua muovikelmua, josta tortilla irtoaa helposti. "Taikinan" pitäisi olla niin pehmeää, että voimaa ei tarvi käyttää. Tortillat voi painaa aika ohuiksi, mutta mitään superohuita ei kannata yrittää.
Tortillat sitten vaan suoraan kuumalle pannulle. Öljyä ei tarvi. Toki jos haluaa makua, niin voi paistaa tortillat öljyssä tai sopivassa salsassa. Kannattaa käyttää isointa löytyvää pannua, ja toisaalta tehdä sen verran pieniä tortilloja, että saa paistettua 3-4 kerralla. Tortillat pitää tietysti paistaa kiinteiksi, ja maun mukaan niiden voi antaa myös ruskistua.
Kiitokset tortillavinkityksestä! Tuo chipotle-chilien ostaminen kiinnostaa itseänikin. Fatalii.netistä voi ostaa chipotlea jauhetussa muodossa, mutta kokonaisia pitäisi kenties tilailla Ameriikan suunnalta.
Yritimme kesällä savustaa chilejä itsekin, erittäin huonolla menestyksellä, mutta yritämme joskus uudemman kerran. :)
Lähetä kommentti
<< Home