Tomaatti-kookoskeitto
Sekä uudessa Maku-lehdessä että Glorian ruoka&viinissä oli kumpaisessakin kookoksella höystetyn tomaattikeiton ohje. Yhdistelmä kuulosti varsin kiehtovalta, ja kun olin keittojen kuvia ja reseptejä aikani ihmetellyt, niin pakkohan sitä oli päästä itsekin maistamaan. Testiin päätyi viimeksi mainitun lehden resepti:Tomaatti-kookoskeitto
2 keltasipulia
2 rkl öljyä
1 tl murskattuja korianterinsiemeniä
1 tl jauhettua currya
1 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
1 tl jauhettua korianteria
2 prk (à 500 g) tomaattimurskaa
ripaus sokeria
3 dl vettä
1 rkl kasvisfondia
1 prk (400 g) kookoskermaa tai -maitoa
suolaa
rouhittua mustapippuria
Kuori sipulit ja silppua ne erittäin hienoksi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulisilppua ja mausteita muutama minuutti, kunnes sipuli pehmenee hieman, mutta ei saa väriä. Lisää tomaattimurska, sokeri, vesi ja kasvisfondi kattilan. Keitä seosta 15-20 minuuttia.
Lisää kookoskerma tai -maito. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Jatka keittämistä vielä 5 minuuttia. Tarkista maku.
Tarjoa tuoreen, vaalean leivän kanssa.
Saat keittoon mukavan suutuntuman, kun viimeistelet sen paahdetuilla ja suolatuilla auringonkukansiemenillä.
Tämä oli meidän keittiöömme siinä mielessä sopiva sapuska, että kaikkia aineksia on aika lailla aina saatavilla (kaapista löytyy nykyään semmoista kookosjauhettakin, jota voi sekoittaa veteen ja saada näin aikaan kookosmaitoa). Pelkkä tomaatin ja kookoksen yhdistelmä voisi olla hiukan nulju, mutta keittoon kätketyt moninaiset mausteet toivat ruokaan mukavasti ryhtiä ja mielenkiintoa. Tosin korianterinsiemeniä ei kätköistämme löytynyt, vaikka kyseistä maustepurkkia etsittiin usean minuutin ajan koko kaksihenkisen jauhantamiehistömme voimin. Mihinköhän lienee sekin purnukka kadonnut.
posted by Rosmariini @ 08:56
12 comments
12 Comments:
Lämmin keitto pakkasilla on parasta!
Ja tässä toinen viikonlopun ruokaresepti:
http://www.altiaviinikerho.fi/altia/
viinikerho.nsf/sivut/WebPageB1A2E-5?
OpenDocument&cid=Broileria_italialais
ittain-2
Tuo on kyllä mainio soppaa. Oon tehny tollasta ennenkin, mut lisänny sinne hiukan kasvislientä ja punaisia linssejä. Tekee kummasti ruokaisamman keiton nuo linssit ;-) Pienet porkkanakuutiot kans antaa mukavaa suutuntumaa ja makuakin kun ne ensin paistaa kattilan pohjalla....
Todella kivan kuulosia ja ennenkaikkea näköisiä ruokia kokkailette!
Valokuvaus toisena harrastuksena?
Itsekin kokeilin samaa ohjetta tällä viikolla samaisesta syystä: raaka-aineet löytyy aina kaapista. Lisäsin kyllä keittoon vielä reilulla kädellä chiliä, jota jostain syystä ohjeessa ei ollut. Lämmitti kummasti!
Hih, mulla on just sama keitto muhimassa. Vähän harmittaa etten tajunnut miredin tavoin heittää mukaan linssikourallista.
Saisiko udella mistäpäin tuota kookosmaitojauhetta on löytynyt? Kuulostaa jännältä!
Kiitoksia keittovinkeistä sekä sivuaskeleelle broilerireseptistä! Edellinen lohiohjeesikin sai melkoisen sukseen, joten pakko kokeilla tuotakin.
Tanja: Pippurimylly on harrastanut kuvaamista ajoittain, etenkin muinoin opiskeluaikana filmikameroiden ja pimiöiden aikakaudella. Nykyään tulee kuvattua harmillisen vähän muuta kuin ruokaa.
deinin: Ihan tavallisesta ruokakaupasta ostin. Kookosmaitopurnukoiden vieressä oli semmoinen kookosjauhepussukka, jota ajattelin kokeilla vaihteeksi. Kätevää, jos tarvitsee vain pienemmän määrän kookosmaitoa kerrallaan (esim. nyt teimme tätä keittoa ainoastaan puoli annosta). Siitä jauheesta tulee ilmeisesti myös hyviä kookoslättyjä, voisi kokeilla joskus.
Minä myös olen tykästynyt tuohon kookosjauheeseen. K-kauppias ei ollut kuullutkaan siitä, mutta pyynnöstä tilasi. Toivottavasti vaan ihmiset tajuaa mitä se on, että säilyy valikoimissa myöhemminkin. Se on tosi kätevää.
Nuo pannun kautta käytetyt porkkanakuutiot kuulostavat mainiolta idealta. Samoin paahdetut auringonkukansiemenet pelasivat hyvin. Niistä tuli mukavaa suutuntumaa niin, ettei keitto ollut pelkkää ryystöevästä.
Ja tosiaan joo - opiskeluaikana meni varsinkin toisen vuoden kevät aika lailla kamerakerhon pimiöllä. Nykyään ollaan käytännössä kokonaan digiajassa, mutta filminkehityspurnukka löytyy yhä kaapista vanhentuneiden kehitepullojen välistä :) On se vaan aina niin maaginen hetki, kun kyyristelee himmeän punavalon hehkussa kemikaalihuuruja hönkien - ja sitten mustavalkokuva ilmestyy vähitellen paperille! Hurjimmat aktivistit tekivät värikuviakin itse, mutta sitä en valitettavasti tullut koskaan kokeilleeksi.
Ovatko nuo korianterijauhe ja korianterin siemenet kovinkin erimakuisia? Kaapistani kun löytyy vain toista.
Ihmettelin itse ihan samaa. Olisin mortteloinut keittoon nimenomaan tuota siemenosastoa - siis jos niitä siemeniä olisi jostain löytynyt - ja jättänyt tuon varsinaisen korianteriosion kokonaan väliin.
Korianterinsiemenet ja tuore korianterihan ovat kyllä itse asiassa aika lailla erimakuisia, joten ehkä tuo jauhettu korianteri olisi maistunut sitten enemmän korianterilta itseltään. Wikipediasta löytyy lisätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Korianteri
Upea kuva! Pakko ottaa osaa keskusteluun. Etnisissä kaupoissa on ollut jo vuosia tuo kookosjauhe myynnissä ja se on tosiaan kätevää. Itse kyllä pakastan kookosmaitoa, jos sitä tölkistä jää.
Tuohon keittoon sopisi varmasti ihanasti tuorekin korianteri. Korianteri on lempiyrttini, mutta jostain syystä se ei hivele jauheena tai siemeninä, vaikka niitä silloin tällöin käytänkin. Muistanko oikein, kun pohdin, että te ette tainneet taas tykätä tuoreesta korianterista?
Tuon tuoreen korianterin kanssa on jännä juttu. Ulkomailla syön ihan mielelläni intialaisissa, nepalilaisissa yms. ravintoloissa semmoisia ruokia, joihin sitä on käytetty, mutta kotikokkauksissa se on pari kertaa pilannut lopputuloksen (esim. yhden curryn, jota värkkäsin joskus pari vuotta sitten ikuisuuden - ja johon tuli kyllä valtavasti tuoretta korianteria), kun maku on muistuttanut lopulta lähinnä saippuaa. :-/ Harmittaa kyllä, kun sitä ei uskalla enää juurikaan käyttää - kun sehän olisi ihan olennainen osa semmoisissa thai-henkisissä kanakeitoissa sun muissa, joita paljon kokkailen.
Lähetä kommentti
<< Home