Nigellan rapukeitto
Nigella Lawson tuntuu olevan täällä Suomessakin monen suosikkikokki, ja halusin itsekin viimein selvittää, mistä hänen suhteensa oikein hälistään. Lainasin kirjastosta Nigellan kirjan Syötävän hyvää (2004), joka olisi irronnut ilmeisesti kympillä Suomalaisen kirja-alesta. Kirjassa oli melkoisen yllättäviäkin ohjeita, esimerkiksi friteeratut suklaapatukat (Bounty-patukoista) sekä perunagratiini, johon laitetaan ohjeen mukaan viisi desiä kuohukermaa sekä viisi desiä täysmaitoa. Mahtaa tulla makuisaa.Minä en tähän lähtöön ryhtynyt gratinoimaan perunoita enkä etenkään friteeraamaan suklaapatukoita vaan sen sijaan otin testiin tämmöisen thai-henkisen keiton, joka upposi meikäläiseen ihan kympillä:
Kirpeän tulinen rapukeitto (4-6 annosta)
1 1/2 litraa kanalientä
1 runsas rkl tom yam -tahnaa
4 tuoretta tai kuivattua kaffirlimetin lehteä hienonnettuina
1 sitruunaruoho (vain pehmeä sisus) karkeana silppuna
1 limetin mehu
4 rkl kalakastiketta
3 pientä punaista tai vihreää chilipaprikaa hienonnettuna
1 tl sokeria
150 g herkkusieniä (halkaise tai leikkaa neljään osaan koon mukaan)
500 g kuorittuja katkarapuja (sulata pakastetut ravut)
5 pientä kevätsipulia (paloittele ensin ja suikaloi sitten palat)
pieni nippu korianteria hienonnettuna
Kuumenna lientä ja tom yam -tahnaa reilun kokoisessa kattilassa yhdessä limetinlehtien, sitruunaruohon, kalakastikkeen, chilien ja sokerin kanssa. Kiehauta, lisää sienet ja anna porista hiljalleen muutama minuutti. Kumoa sitten joukkoon katkaravut ja kevätsipulit. Keittele vielä 2-3 minuuttia eli kunnes katkaravut ovat kuumentuneet kunnolla mutta yhä pehmeitä. Ripottele keittoon hienonnettua korianteria ja varaa sitä myös pöytään, jotta syöjät voivat lisätä sitä lautaselleen mielensä mukaan.
Tom yam -tahnaa löysin onnekseni Kauppahallin etnopuodista. En perehtynyt valmisteeseen vielä mitenkään syvällisemmin, mutta se sopii mitä ilmeisimmin hyvin nimenomaan tämmöisiin mausteisiin keittovirityksiin, kun purkissa itsessäänkin taisi olla rapukeiton ohje. Jos joku tietää kyseiselle tahnalle muunlaista kokkauskäyttöä, hihkaiskoon. (Tosin tämä keitto oli kyllä sen verran hyvää, että tuskin tuo purkki kovin pitkäksi aikaa jää nurkkiin pyörimään.)
posted by Rosmariini @ 00:12
15 comments
15 Comments:
Joo, nuo friteeratut patukat on ihan peruskauraa täällä Briteissä. Kaikista "oikeista" Fish 'n Chips paikoista saa yleensä myös ainakin friteerattuja mars-patukoita. Aika ällöä kyllä minunkin mielestäni.
Ai nekö ovat suosittuja sielläkin päin maailmaa!? Ilmankos tuo Nigellakin niitä sitten tuntui värkkäävän. Luulin, että noita frittipötköjä harrastetaan enemmälti vaan tuolla Amerikan suunnalla, mutta en ole toisaalta tainnut tuommoisessa Fish 'n Chips -paikassa koskaan käydäkään.
Tuon Tom Yam Gong (tai Gung tai Goong translitteraatiosta riippuen) -tyyppisen keiton lisäksi Thai-keittiöstä löytyy vaikkapa Tom Yam Kai, eli samaan tyyliin tehty kanakeitto. Siihen voi tuota tahnaa laittaa (tai olla laittamatta). Tom Yam -tahnan voi kyllä tehdä itsekin. Kauppahallin etnokaupasta löytyvät kaikki ainesosat.
Kaikki tuoretavara niille muuten tulee keskiviikkona tai torstaina, jolloin kannattaa olla väijymässä ainakin TUOREITA kaffirlimen lehtiä. Kuivatut ovat aika surullisia tapauksia.
Suurkiitokset asiantuntevasta lisävalaisusta!
Kuivatut kaffirlimen lehdet ovat kyllä niin ankeita, ettei tosikaan. Tuntuu, että niistä on keitoksissa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja kyllähän tuommoiselle tuoretavaralle olisi kokkailuissa toki muutenkin käyttöä, joten pitääpä mennä jolloinkin väijyksiin. Onnetonta vaan, että Kauppahalli menee ilmeisesti arkisin (ma-to) tätä nykyä jo viideltä kiinni, niin sinne ei meinaa koskaan oikein ehtiä.
Matkaamme ensi viikolla varmasti jokaisen aidon kulinaristin välttelemään Dubliniin. Kuulin huhua että myös siellä frittimarsseista on muodostunut lähes perinneruoka :D Jahka tullaan takasin niin postaamme myös kaikki muut oletettavasti karmivat ruokailukokemukset. Johan tässä nälkä tuli kun luki tuota soppaohjetta. Lähdenkin tästä lounaalle!
- Jenni liemessä
Tuossa samassa Nigellan kirjassa on myös se sitruunarisoton ohje, jota olen täällä jo aiemmin ylistänyt. Samaisesta opuksesta opin, että chili toimii halloumi-juuston kanssa aika hyvin.
Vielä Jonille ja Jennille: kun menette Dubliniin, niin syökää kalaa ja äyriäisiä, ne ovat siellä hyviä (joskin voivat olla tyyriitä). Kokeilkaa Guinnesia ja ostereita - yhdistelmä toimii oikeasti!! Fish & Chipsejä ei tartte koko aikaa syödä :-) Potentiaalinen pikaruokavaihtoehto on Abrakebabra-ketju (ei-niin-huonoa-kuin-luulisi).
Nigella teki noita suklaapatukoita jokunen vuosi sitten kakkosella pyörineessä sarjassaan ja kieltämättä ajatus on vähän kiehtonut siitä lähtien. Moni muukin tuon kirjan ohjeista taitaa olla kyseisestä sarjasta. Muistan ohjelmasta sen verran että Nigella jakeli paljon vinkkejä ja ohjeita jotka tuntuivat aluksi hassuilta mutta lopulta olivat varmaan ihan toimivia. Innolla odotan nyt nelosella alkavaa sarjaa.
Tuo friteerattu suklaapatukka muistuttaa minua pari vuotta sitten kodin kuvalehdessä (niin siinä kunnollisuuden linnakkeessa) olleesta ruokajutusta jossa joku teini kertoi että parasta bileruokaa oli ruispalan väliin laitettu snickerspatukka ja pari emmentalsiivua ja sitten mikrotusta päälle kunnes suklaa sulaa.
Ohhoh, kuinka paljon viestejä. Kiitoksia vaan kaikille!
Joni&Jenni: Hauskaa matkaa teille! Kunpa vaan pääsisi itsekin mukaan! Ei sille ruualle olisi siellä niin väliksi, onhan siellä kuitenkin Guinnessin koti. ;)
välispiikki: Olenkin törmäillyt Nigellan resepteihin viime päivinä vähän joka paikassa. Sipulipiirakkapostaukseenkin taisi tulla yksi Nigellan ohje. Sitä sitruunarisottoa pitää kyllä kokeilla sitten kun tehdään risottoa seuraavan kerran.
surffailija: Kieltämättä Nigella esitteli nuo suklaapatukat tavallista houkuttelevammin (tarjosi niitä vierailleen tavallista kevyemmän pääruuan jälkiruokana tms.). Pitää itsekin kurkata sitä ohjelmaa, kun en ole kyseisen rouvan kokkailuja koskaan nähnytkään.
daddalie: Kamala, kun ihmiset ovat kokeiluissaan ennakkoluulottomia, itse en olisi tuommoistakaan hoksannut testata koskaan. :) Tosin Snickers on suklaapatukkana meikäläisen mielestä semmoinen kammotus, että ehkä pieni ruisleipäkääre tekisi sille terää.
On makuisaa Nigellan kermainen perunagratiini...olen tehnyt sitä muutamia kertoja!!(blogistani löytyisi jonkinmoinen kuvakin, laatikkoruoista)olemme kokeilleet myös kinkkua coca colassa jne.:)
Sinä se olet kyllä ehtinyt kokeilemaan kaikkia mahdollisia reseptejä! :) Se kinkkuohje oli kieltämättä varsin kiinnostava. Saas nähdä, onko meikäläisen pakko rynnätä nyt kuitenkin ostamaan se kirja sieltä alennusmyynnistä...
Minulla sitä kirjaa ei kyllä ole, pitäisi varmaan hommata...otin muutaman ohjeen talteen sukulaisen kirjasta :)
Huomennahan alkaa Nigellan ruokaohjelma telkkarista!!=)
En sitten ole onneksi ainoa, joka luuraa sukulaisten ja tuttujen keittokirjahyllyjä. :) Nyt olen viime aikoina kolunnut läpi kirjaston keittokirjoja, siellä on onneksi vielä monta hyllyllistä kiintoisia kokkauskirjoja jäljellä - riittää selailtavaa pitkäksi aikaa.
Tuli ihan pakottava tarve kommentoida, vaika yleensä vain lueskelen. Tuo Nigella ohjeineen on niin "rakas" aihe. Hän tuo paljon uutta ja raikastakin näkökulmaa kokkiohjelmien miesmäiseen pönötykseen, joissa joku jumalasta seuraavaa neuvoo meitä kuolevaisia.
Itselläni on menossa nettihaaste, jossa tehdään koko keittokirja läpi, kirjaksi valitsin juuri Nigellan Syötävän hyvää, josta löytyy, ne friteeratut bountyt ja jumalaisen ihana sitruunarisotto jolla lohdutan miestäni jos hänellä on huono päivä.
Lähetä kommentti
<< Home