maanantaina, lokakuuta 13, 2014

Uuni



Silloin tällöin kokeiltavaksi tarjotaan niin mielenkiintoisia tuotteita, että poikamainen innostus ajaa ajanpuutteen yli ja on suostuttava. Keminmaalaisen Polar Metallin valmistama, lontoonsuomalaisen yrittäjän Kristian Tapaninahon alun perin Kickstarterin kautta lanseeraama pienikokoinen puu-uuni "Uuni 2" tuntuu saavuttaneen maailmalla – tai ainakin täällä internetissä – jo kohtuullista kannattajakuntaa.

Uuni 2 on puupellettejä polttava pöytäkokoinen pizzauuni, joka lämpenee niin kuumaksi, että sillä syntyy erittäin autenttisia puu-uunipizzoja. Uuni on kuitenkin sen verran kompakti, että sitä voi kuvitella operoitavan vaikka kerrostalon parvekkeella. Tavanomaisten pihapizzauunien tapaisia muuraustöitä ei tarvita, vaan uuni ruuvataan kasaan teräs- ja alumiiniosista ja sen kantaa kainalossa helposti minne tahansa. Tuotteen suunnitellut Tapaninaho vaikuttaa YouTube-videoidensa perusteella pizza-aficionadolta, joka on halunnut kehitellä mahdollisimman pienikokoisen puu-uunin, joka kuitenkin kykenee paistamaan jotakuinkin täydellistä pizzaa.



Uunin periaate on suhteellisen suoraviivainen. Pienikokoinen pihauuni polttaa puupurusta puristettuja pellettejä reilun kourallisen kerrallaan vetävässä palotilassa. Uunin päällä on kaksi putkea. Toinen on savupiippu ja toiseen lisätään pellettejä sitä mukaa, kun uuni niitä polttaa. Kun tuli on sytytetty, riittää, että pellettiputkeen pudottaa silloin tällöin lisää poltettavaa varustukseen kuuluvalla kauhalla. Painovoima vetää arinaan uusia pellettejä palaneiden tilalle, ja tuli tuntuikin pysyvän hyvänä ja tasaisena automaattisesti niin kauan kuin putkessa riitti pellettejä. Neljän lautaskokoisen pizzan paistamiseen niitä tarvittiin joitakin kourallisia – ehkä yhteensä noin litra, eli yhden perinteisen koivuhalon verran.



Kun ensimmäinen pizza vedettiin Uunista illan hämyssä, yllätys oli suuri. Maku oli nimittäin kerta kaikkiaan herkullinen ja molempien jauhajien mielestä parempi kuin mihin olemme leivinuunin kanssa tottuneet. Ilmeisesti pellettien kuuma lämpö ja paksu umpialumiininen paistotaso pystyvät siirtämään pizzaan niin paljon lämpöä niin lyhyessä ajassa, että päästään pizzan juurille, jatkuvalämmitteisten italialaisten puu-uunien henkeen. Riittävän kuumassa pizzat paistuvat niin nopeasti, että kun pohja on kypsä ja rapea, jäävät tomaattikastike ja juusto vielä meheviksi. Viileämmässä lämpötilassa – kuten tavallisessa sähköuunissa – pizzaa joutuu paistamaan niin pitkään, että täytteet kuivuvat.

On mukava päästä kehumaan näinkin lähellä kotipaikkaa valmistettavaa tuotetta. Tämä toimi tehtävässään erinomaisesti. Uunista vedetyt pizzat olivat sekä rakenteeltaan että maultaan täysin vertailukelpoisia suuren maailman puu-uunipizzerioiden tuotoksiin. Lisäksi pienen mutta jämäkistä materiaaleista valmistetun pizzauunin kanssa oli hauska puuhastella. Oli kuin pihalla olisi ollut pieni pizzatehdas.

9 Comments:

At 14/10/14 08:47, Blogger Hannele said...

Ooh, mikä innovaatio! Ja että leivinuunipizzaa parempi? Tupla-ooh. Todella mielenkiintoinen juttu!

Sen olen huomannut leivinuunissa pizzaa paistettaessa, että parhaat pizzat tulevat heti sen jälkeen, kun kuumaksi lämmitetystä uunista on hiilet vedetty alas. Muuta paistamista ajatellen arina on silloin liian kuuma, kun pohja palaa niin helposti. Nopein pizzanpaisto meillä on kellotettu noin 29,4 sekuntiin :) Silloin pohja on ollut rapea ja täyte mehevä. Mutta uunin on täytynyt olla niin kuuma, että klapeja on kannettu sisään hauis pulleana.

 
At 14/10/14 11:33, Blogger Rosmariini said...

Huh, mikä ennätys! Pitäisiköhän itsekin harjoittaa hauista ja kantaa puita vähän tomerammin sisään. :) Edellisessä talossamme leivinuuni hiipui aina paiston loppua kohden, mutta tässä nykyisessä on niin iso uuni, että siellä voisi polttaa tulta taka-alalla vielä paiston aikanakin.

Mutta nyt olisi (pellettiuunin myötä) pizzanpaistollinen ohjelmanumero ensi kesän blogipiknikkiin. Voisiko sillä sinun tortillaprässilläsi tehdä pikkuruisia pizzapohjia?

 
At 14/10/14 12:58, Anonymous Mikko said...

Tällainen on aivan pakko saada. Ei ole ihan täydellinen ratkaisu kerrostaloon, mutta ei kai sellaista olekaan.

 
At 14/10/14 13:34, Blogger Rosmariini said...

Pizzaluukkua aukoessa uunin takaosan rakosesta tupsahti aina tulenlieska, joten ei liian lähelle seinää sitten (ja savua tulee tietenkin myös, kun kyseessä on pieni pizzatehdas).

Positiivisista puolista jäi muuten ehkä mainitsematta semmoinen kätevä pykälä, joka estää pizzaa liukumasta liian lähelle tulta. Samaten uunin mukana tuleva ohut alumiininen leivinlapio oli kätevä (sillä onnistui siirrellä pizzaa, jonka pohja oli hyvin ohut mutta täyte kohtalaisen runsas... toki jauhoja tarvitaan avuksi).

 
At 14/10/14 15:06, Blogger Jael said...

Vau,oma pizzauuni! Kuulostaapa mukavalta laitteelta!

 
At 14/10/14 17:29, Blogger Hannele said...

Rosmariini, tortillaprässillähän voi tehdä melkein mitä vaan! Mutta jos te raahaatte piknille uunin, voin tuoda pöydän, jolla kaulita :) Peruspiknikvarustukseen kuuluu siis nykyään peräkärry toppatakin ja pipon lisäksi.


(tai sitten pikniköimme teillä)

 
At 17/10/14 19:26, Anonymous Jonna / suolaa&hunajaa said...

No niin, tästä tuli minullekin paha tyttömäinen innostus. Tuollainen sopisi meidänkin pihalle, ehdottomasti

 
At 17/10/14 21:19, Anonymous Minna said...

Todella mielenkiintoista. Tätä täytyy ehdottomasti tutkia enemmän.

 
At 1/11/14 10:06, Blogger Rosmariini said...

Jael: Hiukan olin suunnitellut, että jos muuraisi johonkin kohti pihaa tiiliuunin, mutta tuommoinen liikuteltava pieni pizzatehdas on kyllä huomattavasti kätevämpi ratkaisu.

Hannele: Oululaisen bloggaajan tunnistaa kohta väistämättä peräkärrystä ja piposta.

Jonna: Minun silmääni kyllä miellyttää tuo Uunin muotoilu.

Minna: Suomeksi tästä ei löytynyt paljon juttua, mutta maailmalla enemmän, esim. jos googlaa wood fired pizza oven uuni.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails