Ruokaa allergisille
Uusi vuosi ehti livahtaa näköjään jo neljänteen päivään asti, ennen kuin ehdin blogin ääreen ollenkaan. Kaikkea sitä.Meillä ei täällä Pastanjauhannassa ole huomioitu erityisruokavalioita juuri millään tavalla, koska me pystymme onneksemme syömään melkein kaikkea mahdollista. Olen joka tapauksessa päässyt seuraamaan sivusta, kuinka hankala allergioiden kanssa on elää. Etenkin, kun ihmiset eivät ota aina toisten ruoka-ainerajoituksia ollenkaan vakavasti.
Syksyiseen reseptikisaamme tuli pari allergiareseptiä, joten julkaisen ne nyt tässä muidenkin iloksi. Ensimmäinen on omenapiirakan ohje Minnalta, joka lähetti meille myös yllä näkyvän kuvan:
Munaton ja maidoton omenapiirakka
5 dl jauhoja
2,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
125 g sulatettua maidotonta margariinia
0,5 prk päärynäsosetta (muksut/piltti)
n. 2 dl kauramaitoa/mehua/vettä
Päälle 5 pientä suomalaista omenaa siivutettuna. Sokeria ja kanelia vielä ripaus päälle.
Sekoita kaikki aineet sekaisin, kaada vuokaan. Paista 200 asteessa n. 30 min tai kunnes piirakka on kypsä.
Seuraavan ton-keiton ohjeen meille lähetti puolestaan Muna-sinko (yhdessä toisen huippukiinnostavan sieniohjeen kanssa). Keitto on maidoton, munaton, viljaton ja vaivaton, mutta ei suinkaan mauton.
En ole testannut reseptiä vielä itse ollenkaan, mutta asia pitää selvästi korjata pikimmiten:
Maidoton, munaton, viljaton ja vaivaton suppilovahverokeitto (4:lle)
1 litra suppilovahveroita
2 keskikokoista sipulia
3–4 valkosipulinkynttä
5 dl vettä (tai enemmän, lisää tarvittaessa)
iso purkki (n. 400 ml) kookosmaitoa
2 tl vadelmaviinietikkaa (olennaista!)
kasvisfondia (liemikuutioissa saattaa olla ylläreitä allergikoille)
1 rkl peruna- tai maissitärkkelysjauhoja
mustapippuria
ruokaöljyä
koristeluun: yrttejä tai purjosilppua
Putsaa sienet. Kuori sipulit. Heitä sipulit monitoimikoneeseen ja hurauta hienoksi. Heitä mukaan sienet ja hurauta vielä pari kertaa. Tarkoitus ei ole tehdä sienistä hienoa mössöä, vaan sekaan saa jäädä kunnon sattumia.
Paista sieni-sipulisilppua kattilan pohjalla muutaman minuutin ajan. Lisää vesi ja kookosmaito. Mausta fondilla, vadelmaviinietikalla ja mustapippurilla. Anna kiehua hiljalleen parikymmentä minuuttia.
Tarkista maku. Lisää nestettä, jos haluat. Roiski fondia tarvittaessa lisää. Ole varovainen vadelmaviinietikan kanssa ja lisää sitä vain hyvin vähän kerrallaan, jos katsot tarpeelliseksi. Tarkoitus on, että kookosmaito ja vadelmaviinietikka eivät maistu voimakkaasti läpi vaan antavat keitolle mielenkiintoisen, erityisen maun.
Sekoita ruokalusikallinen maissijauhoja pieneen tilkkaan vettä ja suurusta keitto. Maistele vielä ja suurusta lisää tarvittaessa. Rouhi pinnalle mustapippuria ja koristele yrteillä.
Muna-sinko tarjoilee blogissaan muuten harvinaisen hyvän sienikattauksen. Ideoita sieniruokiin löytyy myös sellaisille, joita sienet syötävänä eivät varsinaisesti kiinnosta.
posted by Rosmariini @ 14:25
11 comments
11 Comments:
Kala-allergisena olen monesti kuullut, että "siinä on ihan vaan vähän kalaa, anna mennä vaan" tai "ai allerginen muka? Et siis tykkää kalasta".
Jep jep.
Kala on onneksi helppo tapaus valvottavaksi. Kananmuna, maito tai vaikka lisäaineet tosi haastavia.
Minä kyselen aina etukäteen syömään tulevien ihmisten ruoka-ainerajoitukset, mutta tarkkuutta pitäisi vieläkin parantaa. Joskus olen sählännyt laktoosijuttujen kanssa ja oppinut, että laktoositon on eri asia kuin vähälaktoosinen (onneksi asia tuli puheeksi ennen ruokailua).
Kala on onneksi sinällään helppo vältettävä, mutta kaikenlaiset valmiit liemet, kastikkeet ja kuutiot ovat vaan siinäkin suhteessa ongelmallisia. Itse allergiattomana hurauttaa mitään ajattelematta ruuan sekaan kalakastiketta tai worcestershirenkastiketta.
Vakava pähkinäallergia ja juuri nuo ed. mainitut lisäaineallergiat ne vasta vaivalloisia ovat. Oletteko esim. huomanneet, että jopa mehujäässä lukee 'saattaa sisältää pähkinää'?
Onneksi omatekoisissa ruuissa ja leivoinnaisissa aineita on helpompi vältellä, mutta usein raaka-aineidenkin tuoteselosteet yllättävät... ikävä kyllä.
Kääk tuota mehujäätä! Uskaltaisiko sitä pähkinäallergikkona syödä tosissaan mitään muuta kuin itse tehtyä ruokaa. Anafylaktinen shokki ei ole kuitenkaan mikään leikin asia.
Allergioissa on myös hengenlähtö lähellä, esim. annostelu samalla kauhalla aiheutti minulle, kala-allergikolle anafylaktisen shokin. Toivon kyllä totisesti, että ihmiset ottaisivat allergiat vakavasti. Kuka se haluaisi toisen henkeä kontollee?
Se on kyllä totta, että allergioiden vakavuutta vähätellään tosi usein. Ja pähkinäjäämiä ainakin tuntuu tosissaan olevan vaikka missä tuotteissa, joten tarkkana saa allerginen olla!
Onneksi itselläkään ei mitään isompia oikeita ruokarajoitteita ole, henkisiä vain :)
P.S. Kiitos taas viimeisimmästä! <3
Miten muuten kahviloissa ja ravintoloissa yleensä suhtaudutaan ruoka-aineallergioihin? Ollaanko valmiita näkemään ylimääräistä vaivaa vai annetaanko ymmärtää, että on vaikea asiakas, jos haluaa annoksensa tietyllä tavalla tehtynä?
Toisaalta monella on tietenkin tätä nykyä omasta vapaasta tahdostaan tiukka ruokavalio, joten ehkä ruokarajoituksiin on jo totuttu. Toisaalta sama ilmiö saattaa sotkea ihmisten käsityksiä siitä, että joku ei *oikeasti* pysty syömään jotakin.
Virpi oli näköjään ehtinyt väliin, en hoksannut tuota kommenttia äsken ollenkaan. Eli kiitosta vaan itsellesi! Pitäisi kurkata jossain välissä niitä lauantain kuvia, jos aiheesta saisi vaikka jonkinlaista postausta aikaiseksi.
Yksi joululahjajuttukin odottaisi vielä tekijäänsä (vielä ehtii, ennen loppiaista;).
Mä olen törmännyt ainakin joissain kahviloissa ja ruokapaikoissa siihen, ettei tieto tuotteiden sisällöstä ole kovin mahtavalla tolalla henkilökunnalla; ei siis osata varmaksi kertoa sisältääkö vai eikö sisällä jotain allergisoivaa ainetta. Useammankin kerran jollakin tuttavalla on sitten jäänyt kokonaan syömättä, kun ei ole halunnut sitä riskiä ottaa.
Mutta yleisesti ottaen uskoisin, että erilaisiin toiveisiin on sinänsä jo ihan totuttu, mutta aina ei ehkä ymmärretä sitä, että tosiaan se allergia voi olla hengenvaarallinen.
Mietin just tänään niitä lauantaisia wingsejä että ai kun olivatkin herkkuja! Kuvia ja postausta siis kehiin vaan, jos julkaisukelpoja löytyy :)
Pitäisiköhän meidänkin pistää Momofuku tilaukseen? :)
Minullakin on harmittavan vähän (tietysti onni tavallaan) kokemusta mistään allergiakokkauksesta, meilläkään ei ole mitään herkkyyksiä perheessä. Olen myös joutunut tarkasti kyselemään ruokavieraiden allergioista, etten vain sössisi mitään. Nuo maitoasiat etenkin ovat mutkikkaita, kun ne eivät koske itseä ja joskus tulee tunne, että pidetäänpä minua tyhmänä, kun en kyselemättä asioita osaa tai muista taas aikojen perästä. No, kun eivät oman perheen kokkauksiin vaikuta, niin pääsevät unohtumaan. Toki fiksut ihmiset ymmärtävät, että parempi kysyä ja mieluummin etukäteen kuin vasta sitten, kun ruoka on jo lautasella ja haarukka kädessä.
Ja sitä en tosiaan ymmärrä, että allergioita vähätellään. "voit sinä tämän piirakan syödä, kunhan vain kaavit sen taikinan pois, ei siinä sitten paljon ole enää jauhoa..."
Lähetä kommentti
<< Home