Syöminen kiinnostaa kaikkia
Joululahjojen ostaminen on hankalaa puuhaa. Mistä hitosta sen tietää, mitä toinen tosissaan haluaa. Eikä mikään ole niin turhauttavaa kuin ostella nurkkiin tarpeetonta tavaraa, joka saa vain vastaanottajansa vaivautuneeksi. Onneksi tuliaisena tuotu ruoka maistuu kaikille (ainakin minun tuntemilleni ihmisille), ja aina voi vaikka auttaa vastaanottajaa syömisessä, niin ei jää turhia jämäpalojakaan.
Siirappinen saaristolaisleipä muodostunee tänäkin vuonna vankkumattomaksi viemissuosikikseni. Leivän kanssa voi antaa lahjaksi vaikka veitsen ja leikkuulaudan (Oulussa hyviä pystypuisia leikkuulautoja on perinteisesti saanut Vankilan myymälästä).
Vakoilin hyviä ruokalahjaideoita Tee itse herkkulahjat -nimisestä kirjasta, jossa oli ohjeita mm. vadelmaiseen viinietikkaan, kirsikkalikööriin, kotitekoisiin konvehteihin ja tomaattisilliin. Täytyy tunnustaa, että itse ilahtuisin pullollisesta kovia salmiakkikarkkeja. Tällä kertaa kokeilin kirjan ohjeista marinoitua juustoa (tosin hieman pienennettyä annosta):
On itse tehdyissä ruokalahjoissa toki omat ongelmansakin. Noloa, jos joku sattuu vaikka saamaan ruokamyrkytyksen omista pöperöistäni. Joten ei parane päästää kylmäketjuja pahemmin katkeamaan. Noiden juustojen en usko kyllä säilyvän jouluun asti, etenkin kun ajatus purkitetusta pikkupurtavasta kutkuttaa jo tällekin illalle (varsinaisesta säilymisajasta minulla ei ole aavistustakaan).
Varsinaisiin lahjatarkoituksiin voisin vaikka marinoida fetaa.
Siirappinen saaristolaisleipä muodostunee tänäkin vuonna vankkumattomaksi viemissuosikikseni. Leivän kanssa voi antaa lahjaksi vaikka veitsen ja leikkuulaudan (Oulussa hyviä pystypuisia leikkuulautoja on perinteisesti saanut Vankilan myymälästä).
Vakoilin hyviä ruokalahjaideoita Tee itse herkkulahjat -nimisestä kirjasta, jossa oli ohjeita mm. vadelmaiseen viinietikkaan, kirsikkalikööriin, kotitekoisiin konvehteihin ja tomaattisilliin. Täytyy tunnustaa, että itse ilahtuisin pullollisesta kovia salmiakkikarkkeja. Tällä kertaa kokeilin kirjan ohjeista marinoitua juustoa (tosin hieman pienennettyä annosta):
Marinoitu juusto
n. 300 g Edamia, Oltermannia tai Cheddaria
1 punainen paprika tai 6-8 marinoitua, aurinkokuivattua tomaattia
1-2 valkosipulinkynttä
mustia tai vihreitä oliiveja
tuoretta basilikaa
Marinadi:
3 dl hyvää oliiviöljyä (extra virgin)
½ dl balsamicoa
Leikkaa juusto kuutioiksi. Pistele kuutioihin haarukalla reikiä, niin ne marinoituvat paremmin. Pane juusto, paprikapalat, aurinkokuivatut tomaatit, valkosipuli ja oliivit kerroksittain purkkiin. Ripottele päällimmäiseksi tuoretta basilikaa.
Sekoita marinadi ja kaada purkkiin. Kierrä kansi tiukasti kiinni ja anna juuston seistä marinadissa pari päivää.
Tarjoile juusto huoneenlämpöisenä.
On itse tehdyissä ruokalahjoissa toki omat ongelmansakin. Noloa, jos joku sattuu vaikka saamaan ruokamyrkytyksen omista pöperöistäni. Joten ei parane päästää kylmäketjuja pahemmin katkeamaan. Noiden juustojen en usko kyllä säilyvän jouluun asti, etenkin kun ajatus purkitetusta pikkupurtavasta kutkuttaa jo tällekin illalle (varsinaisesta säilymisajasta minulla ei ole aavistustakaan).
Varsinaisiin lahjatarkoituksiin voisin vaikka marinoida fetaa.
12 Comments:
Itse tein tänä vuonna paholaisen hilloa joululahjoiksi ihmisille.
Joskus on tullut tehtyä erillaisia sinappeja ja tänä vuonna pitänee tehdä sitä iki ihanaa aurajuusto sinappia. Omituista kyllä mutta en muuten pidä sinihomejuustoista!
Lisäksi pitäisi kokeilla glögijuustoa. Idea on se että jotakin kovaa juustoa marinoidaan glögissä, ja taisi siinä jotakin muutakin seassa olla, mutta nyt ei ohje löydy kun pitäisi!
Lisäksi tietenkin leivonta hulluna paketteihin lähtee itsetehtyjä mozartin kuulia, marmelaadia ja daimia.
Aivan loistavia ideoita! Vähän käy kateeksi kaikkia tuttavapiiriisi kuuluvia, jos heillä on odotettavissa lahjaksi noin mahtavia juttuja. :)
Mutta siis kääk: Mitä ihmettä on aurajuustosinappi? Onko tuommoinen herkku voinut mennä meikäläiseltä kokonaan sivu suun? Ja voiko mozartin kuulia tehdä itse?
Minäkin pääsin tänä vuonna vihdoinkin monen vuoden suunnittelun jälkeen tuumasta toimeen näiden ruokalahjojen kanssa - eilen syntyi olutsinappia ja karpalo-suklaahilloa. Tänään ajattelin saada aikaan vaniljafudgea, appelsiinitryffeleitä sekä maustumaan sitruuna-anis-snapsia :)
Häh? Mistä teitä kodinhengettäriä nyt oikein pukkaa!!? :D Tuo kuulostaa jo ihan ammattimaiselta ruokatehtaalta!
Ja meikäläinen kököttää täällä samaan aikaan seuranaan iänikuinen leipäohje ja pari purkillista öljyyn säilöttyä juustoa. :) :) :)
Mää bongasin Pirkan jouluresepteistä sekä Anna-lehden ruokavinkeistä noi ohjeet ja ne ei jättäny mua rauhaan, ni pakkohan se oli testata :) Kanssaeläjäkin on ollut reippaasti apuna keittiössä - selkeesti siis hyvä idea oli tää ruokalahjojen kokkaus!
Sitä paitsi tuo sun juusto näyttää aivan kuolattavan hyvältä. Ei sitä pidä väheksyä! (Eikä leipääkään!)
Koko kokkauslista kuulostaa niin koukuttavan houkuttelevalta, että olisit saanut meikäläisestäkin helposti pariksi illaksi pienen keittiöapulaisen (ja koemaistajan!). :)
Mutta siis, ainahan kaikkien muiden jutut kuulostaa niin cooleilta (ja omat sitten taas ihan tuiki turvallisilta ja tutuilta).
Onpa namilta kuulostava lahja! Itsetehtyjä ruokalahjoja onkin kiva saada,tykkään sellaisia itsekin antaa.
Pitääpä käydä kurkistelemassa, löytyisikö blogistasi aiheeseen sovellettavia ideoita.
Se on kyllä totta, että omat kokkaukset kalpenee omissa silmissä, kun taas muiden vaikuttaa aina paljon hienommilta ja kiinnostavammilta!
Noh, pukkasin pihalle ekan postauksen näistä joululahjakokkauksista, nyt voikin rojahtaa sänkyyn ja huomenna nauttia täysin muiden tekemistä appeista (työpaikkalounas + illalla pikkujouluilua intialaisessa).
Meillä ainakin ennen tehtiin erilaisia hyytelöitä joulumuistamiseksi; puolukka, karpalo, pihlajanmarja. Oli myös juhlalaatu hyytelöä, johon lirautettiin tilkka konjakkia mausteeksi. Kaikki alkoi siitä että syksyllä mentiin aina marjametsään. Vanhemmat taisi jaksaa väsätä purkkeihin omat etiketitkin ja isä-vainaa nikkaroi telineitä niin yhdelle kuin esim. kolmen purkin hyytelösetille. Monet tuttavat oikein odotti aina milloin sitä hyytelöä taas saa ja on sitä piispallekin tarjottu.
Joskus tehtiin myös omia marmeladeja, ai että oli hyvää.
Olisi mukava leipoa kaikille tuttaville joulumuistamisia mutta Usasta niiden postittaminen Suomeen on hieman vaikeahkoa tullimuodollisuuksien ym. takia ja vielä on tuo säilyvyysongelmakin. Omaksi iloksi on kuitenkin tortut ja piparit sentään pitänyt vääntää.
Ooo miten ihanaa pikkupurtavaa, tämä maistuisi varmasti minullekin. Maistuisi kyllä myös muut ruokaisat lahjat, saas nähdä mitä se pukki tänä vuonna on keksinyt.. :)
Pitkasta aikaa taas kommentoin hollannin maalta... Ajattelin itsekin tehda tuota aurajuusto sinappia tana vuonna. Samaan lahjakassiin sujahtaa saaristolaisleipaa (johon hullaannuin pari vuotta sitten), hollantilaisia suklaakirjaimia, siirappivohveleita, ym. hollantilaisia erikoisuuksia. Helpottaa kummasti lahjarumpaa kun vasaa samanlaiset kassit sedille, tadeille ja kummeille.
Lähetä kommentti
<< Home