Rapujuttuja
Viimeiset viikot ovat olleet taloudessamme aika lailla fetajuuston täyteisiä. Olen yllättänyt jopa itsenikin tunkemalla fetaa moniin sellaisiin ruokiin, joihin en ikimaailmassa arvannut sen sopivan. Yhtenä esimerkkinä kuvassa näkyvät fetakatkat, joihin sovelsin ohjetta Patalintu-blogista (hyvä blogi, lukekaa).Kreikkalaiset feta-katkaravut
500 g jättikatkaravun pyrstöjä (poista kuoret ja suoli)
3 kevätsipulia silputtuna
3 valkosipulin kynttä silputtuna
4 rkl oliiviöljyä
2 isohkoa tomaattia pieneksi kuutioituna (poista siemenet)
4 rkl kuivaa valkoviiniä
1 tl kuivattua oreganoa
½ punttia tuoretta basilikaa silputtuna
½ punttia tuoretta minttua silputtuna
1 pkt (200g) fetaa murennettuna (varmaankin 100g riittäisi myös)
revittyä sileälehtistä persiljaa
pilkottua ruohosipulia
Mausta jättikatkaravun pyrstöt suolalla ja mustapippurilla. Laita suureen pannuun esim.wok öljyä ja kuumenna. Kun öljyä savuaa hieman lisää katkaravut, pienennä lämpöä ja pyörittele niitä pari minuuttia kunnes ne vaihtavat värinsä punaiseksi. Poista katkaravut reikäkauhalla syrjään odottamaan. Lisää pannuun tomaatit, sipuli ja valkosipuli ja kuulota 2-3min kunnes sipuli on pehmeää. Lisää valkoviini, oregano, basilika, minttu sekä katkaravut ja hämmentele seosta n.2min. Ota levyltä virta pois ja lisää feta-juusto seokseen. Laita kansi päälle ja anna hautua muutama minuutti. Heitä päälle persilja ja ruohosipuli ja tarjoa samantien esim. maalaisleivän kera.
Katka-aiheeseen liittyen: meiltä on pyydetty muutamaankin otteeseen vinkkejä katkarapujen käyttämiseen. Omat kestosuosikkini ovat olleet juustoinen katkarapupata sekä katkarapukasari, jotka molemmat ovat varsin kiitollisia pakasteravuillakin toteutettuina. Lisäksi chilin ystävien kannattaa muistaa maankuulu katkarappio. Kokkailulistallani on kummitellut jo ties kuinka pitkään ruokalaji nimeltään sticky prawns eli tahmaiset ravut. Ne voisivat olla oletuksena aika hyviä.
Lisäksi minulla on bloggaamatta yksi aika herkullinen ruoka, johon tuli sekä katkarapuja että kalaa. Siitä voisin kirjoittaa, kunhan tästä vähän tokenisin.
posted by Rosmariini @ 08:44
10 comments
10 Comments:
Myönnän olevani rajoittunut etenkin äyriäisten suhteen. Siinä olisi vielä opittavaa. Minusta katkaravut näyttävät sikiöiltä enkä maustakaan ole erityisesti innostunut, joten ei tule kyllä koskaan itse niitä kokattua. Pitäisi ehkä joskus kokeilla. Olen kyllä kiltisti syönyt aina jos jossain on moisia eteen tyrkätty :)
Just tuossa sinua ajattelin, kun tuli muutama työjuttu taas mieleen (käteviä tuttavuuksia tuommoiset, joiden kanssa voi yhdistää työn ja huvin:).
Mutta tosiaan: Tiedän, että etenkin monia kasvissyöjätuttujani (ei niitä tosin edes kovin monta yhteensä ole) puistattaa jo pelkkä katkarapujen ja simpukoiden ulkonäkökin. Ja minusta etenkin kaikenlaiset simpukat ovat niin kivoja ja kauniita! Makuasiat ovat niin jänniä.
Hih, kompakti tuttavuus kun huvi ja hyöty samassa paketissa :D mutta juu, tavallaan se helpottaa työhommissa kanssakäymistä kun tietää että on samansuuntaisia harrasteita ja sitä kautta ajatusmaailmaakin.
Tsekkasin työpostin juuri. Mää katon sitä hommaa keskiviikkona kun pääsen takasin työpaikalle :) oon nyt vielä ma vapaalla hki:ssä ja ti koulutuksessa. Palaan siis siihen asiaan loppuviikosta!
Kompakti tuttavuus! :) :) Noiden työjuttujen kanssa ei tosiaan ole mikään tulenpalava kiire, eli ehditään palailla asiaan loppuviikosta (tai myöhemminkin). Pidähän hauskaa Helsingissä!
Oma suosikki katkarapujen suhteen on pasta, johon tulee öljyn & murskattujen valkosipulinkynsien kanssa pikaisesti pannulla käytettyjä katkarapuja, parsa- ja kukkakaalta sekä jotakin sopivaa pastaa, esim. perhospastaa. Sekaan tarpeeksi parmesaania.
Kiitos! Kiva saada katka-aiheista lisävinkitystä.
Olipas jos itseltäkin päässyt fetakatkat unohtumaan. Kiitti vinkistä ;)
Näin ulkopuolisena seuraajana, mutta ruuan ystävänä (ja paljon matkustavana) uskaltaudun kommentoimaan hieman.
Toi ruoka vaikutta aika samankaltaiselta kuin viime kesänä tutustumani skoonen toasti. Elikkäs vissiin Skoonessa jonninasteinen perinneruoka. Ainakin sitä tarjottiin joka paikassa.
Resepti on yksinkertaisuudessaan:
-Rieskantapainen vaalea pyöreä paksu leipä (halkaisija n15cm).
-Päälle reilu kourallinen katkarapuja
-yksi keitetty kananmuna viipaloituna
-smetanaa (leipä voidellaan tällä)
-kurkkua ja tomaattia
-sitruunamehua puristettuna suoraan päälle.
Vaikka resepti kuulostaa suht tukevalta, niin toi on aivan tosi freesin makuista ja herkullista kesäsyötävää.
Patalintu: Se on hassua, miten monet hyvätkin reseptit pääsevät joskus karkaamaan mielestä pitkäksi aikaa. Minulle muistui näiden fetajuttujen aikaan mieleen vanha kunnon fetapastapannu, jota en ole hoksannut tehdä ikiaikoihin.
Matts: Kiitos, kuulostaa todella hyvältä. Ja siinäkin mielessä kätevältä, että tuohon olisi aika usein aineksiakin saatavilla (nytkin löytyisi kaapeista smetanaa lukuun ottamatta kaikkea tarvittavaa - paksua rieskaakin satuin ostamaan viikonloppuna Ruotsista).
Lähetä kommentti
<< Home