Mök mök mökkiruokaa
Norjasta palattuamme pysyttelimme peräti yhden yön kotona ennen kuin suunnistimme kohti Keski-Suomea (tie tuntuu vievän tätä nykyä sinne ihan yhtenään). Saimme mukavan mökkeilykutsun, johon sisältyi paitsi hyvää seuraa myös mahdollisuus maistaa jänistä (ensimmäistä kertaa ikinä).
Tarjolla oli jänispataa, jonka valmistamiseen on odoteltu sopivaa hetkeä jo muutaman kuukauden ajan. Jäniksen liha on ilmeisesti sen verran kuivaa, että sitä pitää mehevöittää hirven tavoin esimerkiksi pekonilla. Maistelemassamme padassa mehevöittäjänä toimi savukylki. Harmillista, ettei riistaa saa syödäkseen tämän useammin. Se olisi ainakin lähiruokaa, jos jokin.
Kuvassa näkyvät nokareet ovat omatekoista pihlajanmarjahilloa tai -hyytelöä. (Saisikohan sitä viimein tänä syksynä aikaiseksi etsiä lähiseudun pihlajista sopivan hillopuun. Marjojen maku kun saattaa kuulemma vaihdella puusta toiseen melkoisestikin. Hankalaa vaan, kun pihlajanmarjojen maisteleminen paljaaltaan ei tunnu ajatuksena kovinkaan kiinnostavalta.) Jälkiruuaksi söin vielä ihan liikaa kotimaisia mansikoita sekä muutaman lusikallisen metsämansikkajäätelöä.
Mökin laituri oli vailla vertaansa – siinä pystyi samalla sekä kuuntelemaan aaltojen liplatusta (tai loiskintaa) ja laittamaan ruokaa nuotiolla. Sateen tauotessa hyökkäsimme muurikkapannun kimppuun (tai isäntäväki hyökkäsi – minä tarkkailin tilannetta tapojeni mukaan takarivistä) ja laadimme syötäväksemme makoisan wokin. Ainesosasiksi oli valittu ainakin kokonaisia kirsikkatomaatteja, hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia, pilkottua paprikaa, homejuustomarinoitua broileria, kuutioitua fetaa sekä ananasta. Varsin maistuva sikermä siis. Lisäksi oli salaattia, jonka valmistamisessa minäkin pääsin kantamaan korttani kekoon.
Tänä kesänä emme ole itse kamalasti muurikalla kokanneetkaan (syynä tietenkin sekin, että sateessa on vähän vaikea saada ulkotulta syttymään), mutta tilanne pitää korjata pikimmiten. Eilen iltapäivällä uskoin jo kesän saapuneen, mutta tänään on taas sataa lotistanut ihan urakalla.
Tarjolla oli jänispataa, jonka valmistamiseen on odoteltu sopivaa hetkeä jo muutaman kuukauden ajan. Jäniksen liha on ilmeisesti sen verran kuivaa, että sitä pitää mehevöittää hirven tavoin esimerkiksi pekonilla. Maistelemassamme padassa mehevöittäjänä toimi savukylki. Harmillista, ettei riistaa saa syödäkseen tämän useammin. Se olisi ainakin lähiruokaa, jos jokin.
Kuvassa näkyvät nokareet ovat omatekoista pihlajanmarjahilloa tai -hyytelöä. (Saisikohan sitä viimein tänä syksynä aikaiseksi etsiä lähiseudun pihlajista sopivan hillopuun. Marjojen maku kun saattaa kuulemma vaihdella puusta toiseen melkoisestikin. Hankalaa vaan, kun pihlajanmarjojen maisteleminen paljaaltaan ei tunnu ajatuksena kovinkaan kiinnostavalta.) Jälkiruuaksi söin vielä ihan liikaa kotimaisia mansikoita sekä muutaman lusikallisen metsämansikkajäätelöä.
Mökin laituri oli vailla vertaansa – siinä pystyi samalla sekä kuuntelemaan aaltojen liplatusta (tai loiskintaa) ja laittamaan ruokaa nuotiolla. Sateen tauotessa hyökkäsimme muurikkapannun kimppuun (tai isäntäväki hyökkäsi – minä tarkkailin tilannetta tapojeni mukaan takarivistä) ja laadimme syötäväksemme makoisan wokin. Ainesosasiksi oli valittu ainakin kokonaisia kirsikkatomaatteja, hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia, pilkottua paprikaa, homejuustomarinoitua broileria, kuutioitua fetaa sekä ananasta. Varsin maistuva sikermä siis. Lisäksi oli salaattia, jonka valmistamisessa minäkin pääsin kantamaan korttani kekoon.
Tänä kesänä emme ole itse kamalasti muurikalla kokanneetkaan (syynä tietenkin sekin, että sateessa on vähän vaikea saada ulkotulta syttymään), mutta tilanne pitää korjata pikimmiten. Eilen iltapäivällä uskoin jo kesän saapuneen, mutta tänään on taas sataa lotistanut ihan urakalla.
6 Comments:
Kel kel kel kel kellarihumppaa!
Muuli humppaa!
Hih. Siellä linkissä on mun juttu!
Kalevassa! Vautsi! Jopas sattui. :)
Jänistä ei ole tullutkaan maisteltua sitten lapsuusvuosien. Ei jäänyt ainakaan mitään traumoja, joten kai se hyvää oli.
Blogissani on teitille jotain, ei mitään jatkamispakkoa tms.
Käynpä kurkkaamassa!
Lähetä kommentti
<< Home