Kipaisu Koreaan: testipenkissä bulgogi
Päähäni pälkähti tehdä itse bulgogia, jota pääsimme maistamaan myös viime elokuussa kruununhakalaisessa Korea Housessa. Reseptin kokosin useammastakin eri lähteestä löytyvästä bulgogi-ohjeesta. Seesamiöljy sekä soija vaikuttavat lihan ohella aika olennaisilta ainesosilta, mutta muuten aineksia voinee vähän säätää ja soveltaa mielensä mukaan.
Meillä lihaa oli alle puoli kiloa ja soijaa desin verran. Lopputuloksena oli hieman turhan suolainen (vietin loppupäivän vesihanan äärellä), mutta muuten varsin maistuva liharuoka. Seuraavalla kerralla voisin kyllä tuoda ruokaan hieman kepeyttä ja väriä lisäämällä sekaan loppuvaiheessa suikaloitua porkkanaa, kevätsipulia ja ehkä myös inkivääriä.
Korealaisia ruokasivustoja löytyy netistä enemmältikin, esim. Trifood.com sekä eatkorean.com, josta ei kyllä viime katsomalla löytynyt juuri mitään muuta kuin mainoksia. Videoita bulgogin teosta löytyy netistä myös vaikka millä mitalla. Tässä “isä kokkaa bulgogia” -pätkässä voisi näin suomalaisesta näkökulmasta päätellen kuvitella tehtävän lihapullataikinaa, ellei paremmin tietäisi.
Meillä lihaa oli alle puoli kiloa ja soijaa desin verran. Lopputuloksena oli hieman turhan suolainen (vietin loppupäivän vesihanan äärellä), mutta muuten varsin maistuva liharuoka. Seuraavalla kerralla voisin kyllä tuoda ruokaan hieman kepeyttä ja väriä lisäämällä sekaan loppuvaiheessa suikaloitua porkkanaa, kevätsipulia ja ehkä myös inkivääriä.
Bulgogi (4 annosta)
n. 800 g naudanlihaa (esim. ulkofilettä, jota voinee vaikka mureuttaa halutessaan nuijimalla) ohueksi suikaloituna
3 valkosipulinkynttä
nippu kevätsipulia
pieni perussipuli
noin desin verran soijaa
1/2 tl mustapippuria
ripaus suolaa
1 rkl sokeria (joissakin ohjeissa enemmänkin)
2 rkl seesamiöljyä
2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
(pilkottua chiliä, jos haluaa muonasta tulisempaa)
(pari ohueksi suikaloitua porkkanaa)
Yhdistetään kaikki ainekset (porkkanoita lukuun ottamatta). Annetaan lihan marinoitua jääkaapissa vähintään kahden tunnin ajan.
Marinoinnin jälkeen lihaviipaleita paistetaan sopivassa grillissä tai pannulla niin pitkään, että liha on sopivan mureaa ja kypsää. Jos haluaa käyttää porkkanoita, lisätään viipaleet pannuun loppuvaiheessa ja annetaan paistua hetken aikaa. Tarjoillaan riisin kanssa, tai vaikka lehtisalaattiin kiedottuna.
Korealaisia ruokasivustoja löytyy netistä enemmältikin, esim. Trifood.com sekä eatkorean.com, josta ei kyllä viime katsomalla löytynyt juuri mitään muuta kuin mainoksia. Videoita bulgogin teosta löytyy netistä myös vaikka millä mitalla. Tässä “isä kokkaa bulgogia” -pätkässä voisi näin suomalaisesta näkökulmasta päätellen kuvitella tehtävän lihapullataikinaa, ellei paremmin tietäisi.
19 Comments:
Minä olen taannoin päässyt maistamaan ko ruokaa ihan reseptin alkulähteillä ja täytyy kyllä myöntää, että hetken kuvittelin syöväni ihan jotain muuta...wuf!
Voi ei, ookko nää käyny Koreassakin? Sinulla, jos jollakin pitäisi olla kyllä oma ruokablogi! Tai edes reissuruokablogi.
Tuo ruokalajin nimikin kuulostaa kyllä pikkuisen koirarodulta. :)
Onhan tuossa taivalta taaperreltu, kiva kun voi näinkin muistella!
Saitteko taannoin mun meilin, kun mulla on vähän ollu häikkää masiinassa?
Niin, samahan se, minne ne muistot merkkaa, ja kommenttilaatikossa sanailukin on kyllä meidän kannaltamme aivan mahdottoman mukavaa! Monestihan oman blogin perustajat juuttuvat kokonaan omiin nurkkiinsa, eivätkä ehdi muualle kommentoimaan enää ollenkaan. (Itsekin kyllä jumitan enimmäkseen vaan täällä Jauhannassa.)
Postia taisi tulla viimeksi sen punajuurikeiton aikoihin, joten jos sen jälkeen olet viesteillyt, niin se on tainnut jäädä sitten matkan varrelle. Harmitus. Toivottavasti teksti on siellä päässä vielä tallessa.
Meilasin uudemman kerran, josko nyt toimii - vai onko nyt tuo ulkona vellova lumimyräkkä sotkemassa linjoja :)
Minäkin pääsin viime viikolla vihdoin koemaistamaan Korea Housen tarjoomaa. Aiemmat korealaisravintolakokemukseni ovat Kiinasta, jossa kävimme yleensä korealaisessa buffetissa, missä lautaselleen sai kerätä eri sorttisia raakoja lihanpaloja pöydässä olevalla levyllä kärtsättäviksi. Mariankadun korealaisessa ei sitten käristyspöytiä ollutkaan, mikä oli pienoinen pettymys. Bulgogi siellä oli kuitenkin oikein maukasta, mutta parhautta oli alkupalaksi syömäni rapsakka & kipakka kimchipaistos - just miun maun mukkaan :-) Sitä samaa tekin ilmeisesti söitte?
TiV: Nyt tuli perille pyrystä huolimatta! Aikamoinen tietopaketti; tuosta riittääkin leipäinspiraatiota pitkälle kevääseen. Kiitos!
Välispiikki: Joo, kimchipaistosta alkuun (ainakin minulle), oli hyvvää! (Pitäisiköhän katsella siihenkin ohjetta jostakin?) Ja kimchiä sai muistaakseni noutaa sieltä salaattipöydästä vielä lisäksi. Mukavan tujua. Se elokuun reissu olikin kaikin puolin kiva pääkaupunkireissu!
Täälläkään ei ole käristyslevyjä missään (ei tosin ole korealaista ravintolaakaan), mutta oululaisesta Hai Longista pitäisi saada semmoista buffetista kerättävää muonaa tai lihaa, kasviksia ja sooseja, jotka viedään kokille kärtsättäväksi (tai ainakin jossain vaiheessa sai). Yongshi-keittiöksi sitä ilmeisesti kutsutaan. Onkohan se sama (vai eri) kuin Mongolian Barbecue?
Kiinan korealaisessa (kuulostaapa kornilta) lihariekaleita ei kiikutettu kokille kypsennettäväksi, vaan ne sai kärtsätä ihan itse omassa pöydässä. Samaan tyyliin kuin japanilaisten ravintoloiden yakiniku, pöytien kärtsäyslaitteistokin ovat samaa sarjaa. Korealaisessa buffassa myös lihojen lisukkeet olivat tarjolla noutopöytätapaan.
Mongolian Barbecuessa ideana taitaa olla, että itse valitset ja kokki kypsentää?
Joo, eri asioita tosiaan ovat. Meikäläisellä on liiaksi tapana heittelehtiä tajunnanvirran mukana asiasta toiseen ja sotkea niitä samaan yhteyteen. :)
Muistelen, että tuo Korea Housekin olisi koittanut saada lupaa niille pöytälevyille, mutta eivät saaneet lupaa tulipalovaaran tms. vuoksi.
Yongshissa on ilmeisesti alkuun aika vaikea hahmottaa, paljonko esim. kastiketta pitäisi annostella suhteessa lihaan ja muihin aineksiin. Mutta silti voisi käydä joskus koestamassa sitäkin. Pääsisi ainakin pällistelemään ruuanlaittoa lähietäisyydeltä.
(Onko Oulussa tosiaan ollut Mongolian Barbecue -paikka jo 80-luvulla?!)
Tuosta tulee yllättävän hyvää myös broilerin fileellä, vaikka se ei kai enää olekaan oikeasti bulgogia. Lisäksi vaikka pussillinen wokkivihanneksia, niin ainakin Uroskokin mukulat tykkää. Ethän muuten pahastu kun laitoin omaan blogiini linkin Pastanjauhantaan. T: uroskokki.blogspot.com
Emme pahastu ollenkaan! Uroskokin oivallukset vaikuttaakin kerrassaan mukavalta blogituttavuudelta. Nappasin sieltä saman tien yhden ruokaohjeenkin mukaani.
Tuo tulipalovaara taitaa kyllä olla tasan viranomaisten päässä. Sillä jos ne kärtsäyslaitteet niin paloalttiita olisivat, Pariisi olisi tulessa joka toinen päivä, samoin Tokio, emämaasta Koreasta puhumattakaan...
Korea Housesta puuttui myös oheisannokset, jotka kuuluvat osana ateriaan. Se on harmi, koska ne ovat melkeinpä parasta korealaisissa ravintoloissa!
Tokiossa olikin muuten tosiaan korealaisia ravintoloita vaikka millä mitalla. Harmitus, ettei tullut käytyä yhdessäkään. Japanilainen ruoka oli jo itsessään liian houkuttelevaa, kun sitä kerrankin pääsi paikan päälle syömään!
Oj, Tokio, oj!
Kummari ja minä asuimme Kooenjissa, jota voisi ehkä sanoa Tokion Kallioksi.
Tsuki no Ya'ssa tuli istuttua kalaherkkuja syöden, Dizzissä kiskottiin yakitoria hymyillen seinällä olevalle kyltille, jossa luki:"No yakitori, no life.".
Dizzissä menetin erityisesti sydämeni vartaassa grillatuille kirsikkatomaateille. Ei mitään mausteita, mutta ne oli kääritty pekoniin.
En ole vielä ehtinyt kokeilla pääseekö samaan taivaaseen pöytägrillillä. Edes vähän.
Aah, nuo varrastetut kirsikkatomaatit kuulostavat liiankin hyviltä. Pakko päästä Tokioon joskus pitemmäksikin aikaa! Maailman mukavin kaupunki on se.
Rosmariini, teidän matkakuvianne Japanista on meilläkin ihasteltu. Mies oli oikein vaikuttunut, sanoi että olette löytäneet hyvän läpileikkauksen japanilaisesta ruoasta. Nousi kyllä vesi kielelle!
Jos Japaniin toistekin menette, niin saanko suositella? Menkää Tokion sijasta Kanazawaan, ruoka on siellä taivaallista! No, olen omassa blogissani sitä varmaan liikaakin hehkuttanut... Mutta tunnelma oli ihan toinen kuin kiireisessä ja stressaantuneessa Tokiossa. Kauppahalli on aivan mahtava. Historiallisia alueitakin löytyy. Ja ennen kaikkea se ruoka... (sydämen kuvia, sydämen kuvia!)
Seuraavalla Japanin-matkalla pitäisi tosiaan tutustua maahan laajemminkin, joten pitääpä painaa Kanazawa mieleen. Tokion ruokapaikathan ovat enimmäkseen aika länsimaiseen meininkiin mukautettuja (ainakin, jos hengailee enimmäkseen suurimpien asemien lähettyvillä). Ilmeisesti pienemmissä paikoissa pääsisi vähän autenttisempaan tunnelmaan.
SInulla on kyllä loistava tilanne, kun pääset tutustumaan sikäläiseen ruokakulttuuriin muutenkin kuin vain turistin silmin!
Juuri söin bulgogia suosikkiravintolassani Soulissa :P
Kyllähän tuohon elämykseen kuuluvat olennaisesti myös riisi ja varsinkin tuossa suosikkipaikassani oleva kevyt keitto (enimmäkseen lientä, mutta myös tofua 10 g ja jotain sipulia - en vielä tiedä mikä keitto on kyseessä. Mukavan mausteinen). Kimchi tietysti myös.
On niin loistavasti tehtyä, että pitänee kysyä resepti ennen Suomeen paluuta :D Tosin tuskinpa sitä itse osaa mitään tehdä.
Tietäisikö joku muuten saako Suomesta mistään korealaisia kastikkeita jms.?
strakanstrakan at gmail.com
En ole koskaan törmännyt Suomessa korealaisiin maustekastikkeisiin (ehkä Helsingin korealaisessa ravintolassa tiedettäisiin neuvoa?), mutta sieltähän niitä tulee matkalaukussa kätevästi mukana. :)
Pääsisipä vaan sinne suunnalle joskus itsekin!
Lähetä kommentti
<< Home