Vaivaamatonta leipää ja panzanellaa
Meillä on viime aikoina ollut tavallista enemmän vaaleaa leipää kotosalla. Olen nimittäin ryhtynyt erään taannoisen kommenttilootakeskustelun innostamana tekemään kokeiluja vaivaamattomalla leivällä, joka kulkee maailmalla nimellä No-Knead Bread. Siinäpä taas yksi semmoinen leivonnainen, joka onnistuu jopa meikäläiseltä. Aineksiakaan ei liiemmin tarvita, eikä leipää ihan tosissaan tarvitse vaivata lainkaan. Sen kun vain sekoittaa ainekset keskenään ja jättää kahdeksitoista tunniksi kelmun alle tekeytymään. Vihdoinkin vaaleaa leipää, jonka kuoren rapeuteen olen kunnolla tyytyväinen. Opetusvideo aiheesta löytyy täältä.Yhdenkertaiset leivän loput kuutioin tällaiseen perinteiseen italialaiseen leipäsalaattiin, jota on tehty viimeisen vuoden aikana suurin piirtein joka toisessa suomalaisessa blogikeittiössä tai ainakin Limepippurilassa, Puolikkaassa voikilossa, Apinaruokalassa, Makumatkoissa, Viltsulassa, Keittokomerossa, Päivänpiristyksessä sekä ihan hiljattain vielä Kurpitsamoskassakin. Osassa ohjeista leipää on liotettu vedessä, osassa paistettu rapsakammaksi pannulla tai uunissa.
Itse nappasin ohjeen Päivänpiristyksestä, koska siihen vaikutti äkkiseltään olevan sopivasti aineksia saatavilla ja koska se taisi tulla ensimmäisenä googlessa vastaan (minulla on muutenkin tapana jumittua ensimmäiseen vastaan tulevaan ajatukseen; vaatekaupassakin ostan takuuvarmasti ikuisuuksien sovittelun jälkeen sen pukineen, jonka äkkäsin kauppaan tultuani ekaksi):Panzanella-salaatti
vaaleaa leipää
tomaattia
kurkkua
paprikaa
punasipulia
kapriksia
tuoretta basilikaa
prosciuttoa (laitoin itse palvikinkkua)
Kuutioi leipä ja paista kuutiot kullan rapeiksi pannulla. Pilko tomaatti, kurkku, paprika ja punasipuli kuutioiksi ja viipaleiksi. Hienonna basilika ja prosciutto hieman pienemmäksi. Sekoita kaikki keskenään isossa kulhossa.
Kastikkeen voi tehdä sekoittamalla 1-2 murskattua valkosipulin kynttä, 1 tl dijoninsinappia, 2 rkl valkoviinietikkaa, 1 rkl balsamiviinietikkaa, 1 1/4 dl öljyä sekä suolaa ja pippuria keskenään. Anna seistä hetken maustumassa ja pirskota salaatin päälle.
Kuten yllä linkitetyistä panzanella-ohjeistuksista on huomattavissa, salaattiin voi aitoitalialaiseen tapaan viritellä sekaan kaikenlaista kaapista löytyvää. Kinkun sijasta salaatin joukkoon voi viipaloida varsin hyvin kalaakin, vaikkapa tonnikalaa tai anjovista. Pysyviä ainesosia näyttäisivät olevan leivän ohella ehkä vain tomaatti ja tuore basilika. Minäkin olin hurauttaa sekaan muutaman oliivin, mutta jätin sitten kuitenkin viime tingassa väliin, ja hyvä niin. Kaprikset ja punasipuli yhdistettynä valkosipuliseen kastikkeeseen toivat makuun muutenkin tukevuutta ja sopivaa kirpeyttä.
posted by Rosmariini @ 20:35
18 comments
18 Comments:
Ihan huippujuttu tämä No-Knead Bread - eikö olekin? Mahtavaa, että sinäkin löysit sen. Rekisteröidyin aikanaan New York Timesin lukijaksikin, jotta olisin voinut katsella leiväntekovideota lehden sivuilta. Enpä ymmärtänyt sitä silloin Youtubesta hakea.
Oletko huomannut, että Flickrissä on No-Knead-leivänrakastajien oma ryhmä? Lisäksi siellä on valtaisa määrä tämän leivän kuvia. Sieltä voi hakea verrokkeja, kun paistelee omia tuotoksiaan. Minkälaisessa vuoassa olet paistellut? Itse olen käyttänyt Arabian Kokki-vuokaa (sitä mustaa) sekä isoa valurautapataa. Näistä Kokki on hitusen parempi. - Jane, Oulu
No jopas. Hieno juttu, kun meikäläiselläkin tuppaa tuota leipää näinä päivinä olemaan välillä ihan liiankin kanssa.. Krutonkeja jos jonkinlaisia olen myöskin tehnyt, mutta tämä salaatti-ideahan on oivallinen.
Löysinhän minä, kun TiV opasti meikäläisen sen äärelle ja vinkkasi samalla tuosta videosta. :) Mutta leivänrakastajat ovat kyllä kokonaan löytymättä. Paistopuuhiin olen käyttänyt luottovalurautapaatani, mutta nyt olen ryhtynyt haaveilemaan tämän reseptin myötä semmoisesta emaloidusta (Le Creusetin?) valurautapadasta.
Tuossa kuvassa lepää muuten leivän sämpyläjauhoista tehty "suomalaisversio". Kovin pieniä kuutioita tuosta leivästä ei muuten yleensä saakaan aikaiseksi, kun rakenne on parhaimmillaan yhtä reikäistä kuin jossakin juustossa, mutta panzanellaanhan voi panna vähän isompaakin palasta tai vaikka revittyä leipää.
On kyllä huippuhauskaa leipää tämä no-knead. Mitäköhän kaikkia muita leivontatekniikoita maailmalla mahtaakaan olla käytössä?
:) löytyy löytyy tekniikoita, mutta nautiskellaanpa tämä ensin!!!
Minulla on valurautapata ollut paras tässä. Kokeilin lasipadassakin eikä sekään hassumpi ollut. Mitä enemmän käyttää muuta kuin lumenvalkeaa vehnäjauhoa, niin lättänämpi on ollut lopputulos - mutta ei huono!
Sen verran minäkin olen puristi, etten ole yhtään kertaa vielä tehnyt tätä leipää puhtaasti valkoisista vehnäjauhoista. En yksinkertaisesti "ilikiä". Sämpyläjauhoja, hiivaleipäjauhoja, spelttijauhoja, täysjyvävehnäjauhoja - aina sekaan jotakin rotevampaa ;)
Oi! Siitä Le Creusetista minäkin olen alkanut haaveilla tai kyllä se Sarpanevan patakin puukahvalla kelpaisi (puristi iski jälleen...) Jotenkin on tämän leivän arvolle sopimatonta paistella sitä mustasisuksisissa padoissa. Esteettisesti olisi antoisampaa paistaa valkoiseksi emaloidussa padassa :)) Jane, Oulu
Onkohan se nimenomaan tuolla Le Creusetilla semmoinen tomaatin muotoinen pata, joka on ihan huippuihana (mutta turhan kallis ja aika epäkäytännöllisen oloinen = järjen ääni).
Juu, minä otan tästä leivästä ja sen rapeakuorisuudesta nyt kerrassaan kaiken irti. :) :) Taitaa joutua nyt saaristolaisleipäkin vähäksi aikaa jäähylle (vaikka on sekin tietenkin tosi hyvää).
Facebookissakin näyttää olevan No-Knead Breadin arvostusryhmiä :-)
Köh, kaikkea sieltä löytyykin, eikä meitsi ole edelleenkään saanut aikaiseksi raahauduttua edes kurkkaamaan koko pärstäkirjaa. No, minähän tunnetusti elän enimmäkseen viime vuosituhannella... :)
Kiitokset upeasta gourmet-blogista! Aloittelen tässä uutta blogia pitämään, ja tämä blogi oli osasyyllinen siihen... ;) Kuten ekasta blogiviestistäni näkee: sympatiaa.blogspot.com =)
Hienoa! Pieni annos teetä ja sympatiaa onkin aina silloin tällöin paikallaan.
Minä taisin muuten löytää blogit aika lailla tasan tarkkaan kolme vuotta sitten, ja saman tienhän niihin jäi koukkuun. Ja kun aikansa lukee, on tietenkin pakko päästä kirjoittamaan itsekin...
Heipä hei!
Oletko suomentanut reseptiä? Ts. millaisella suomennoksella tuli hyvää?
Kyselee avuton mutta uskollinen ihailijanne:)
En ole suomentanut vielä, mutta voin tehdä aiheesta tarvittaessa joskus lähiaikoina vaikka ihan erillisen postauksenkin, kunhan tässä vielä vähän harjoittelen. Tuota New York Timesin reseptiä monet vaikuttaisivat käyttävän (sama ohje on siis tuossa videossakin), ja se näyttäisi löytyvän englanniksi esim. täältä.
Taidan seuraavalla kerralla kokeilla tähän jotain pitkulaista vuokaa, niin leivästä ei tulisi niin limppumainen.
Mielenkiintoinen uusi leipätuttavuus! Pitänee kokeilla... Paisto siis onnistuisi Sarpanevan puukahvapadalla? (Sain häälahjaksi usieta vuosia sitten)Hmm... Mielenkiintoista, mielenkiintoista!
Wau! Vaikuttaa mahtavalta. Miksen ole leipäintoilustani huolimatta koskaan kuullutkaan tästä aiemmin?! Onneksi on blogit, sillä tätä on kokeiltava :D!!!
Maailmalla on tunnuttu hurahtavan No-Knead Breadiin ihan tykkänään, niin kuin tästä Slashfoodin kirjoituksesta voi vaikkapa päätellä. Nyt tuntuu hullulta, ettei siihen ole aiemmin (ainakaan ajatuksella) törmännyt missään.
Suomentakaa nyt ihmeessä tuo ohje, että me (lue minä) lontoota ymmärtämättömätkin pääsevät nauttimaan!
No jos koitamme pukata postauksen viimeistään alkuviikosta.
Lähetä kommentti
<< Home