Pubiruokaa kotona: kanaleipä ja coleslaw
Suomeen kannattaisi perustaa minun mielestäni enemmän kunnon pubeja, joista saisi hyvän oluen lisäksi myös jotain tilanteeseen sopivaa lämmintä syötävää. Muualta maailmasta kun ei niin pientä kaljakuppilaa tahdo löytyäkään, etteikö tarjoilija olisi jossain vaiheessa haahuilemassa pöydän lähistöllä ruokatoiveita tiedustelemassa.En tiedä, mahtaneeko suomalaisten ruokakielteisyyteen olla syynä se, että monilla on vielä muistissaan se aikakausi, kun "olutta oli vain ruokailijoille". Jotkut tiukemman alkoholilainsäädännön ajan muistavat tuttavani ovat kertoneet, että baarien ja ravintolavaunujenkin roskiksissa oli siihen aikaan kasoittain voileipiä, kun kaljaa ei myyty, jos ei tilannut samalla jotain murkinaa. Eli kun pakollisesta baarisyömisestä kerran päästiin eroon(*), paluu vanhaan tuntui sen jälkeen sitäkin vastenmielisemmältä.
Silloin tällöin voi sentään tuoda pubihenkisiä sapuskoita omaan keittiöönsä. Tämä kanaleipien ohje on kotoisin Martha Stewartin reseptikätköistä. Yhteisvoimin valmistuneet leivät tarjoiltiin eräänä perjantai-iltana ruokapöydässämme Guinnessin ja coleslaw-salaatin kanssa. Coleslaw-resepti on julkaistu blogissamme ainakin kerran aikaisemminkin, mutta ohje on niin hyvä, ettei pieni lisä tee pahaa. Kesälomareissulta kuskaamamme sellerinsiemenet tuovat tätä nykyä kaalisalaattiin oman pirteän lisänsä:
BBQ-kanaa valkosipulileivällä (neljälle)
grillattua broileria, poista nahka & luut ja riivi lihat sopiviksi suikaleiksi
barbecuekastiketta (sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan lihaan nähden)
3 rkl huoneenlämpöistä voita
1 murskattu valkosipulinkynsi
suolaa ja mustapippuria myllystä
8 viipaletta leipää
Kuumenna broilerinliha ja bbq-soosi toisiinsa sekoitettuna pannulla, tämä vienee aikaa n. 6–8 minuuttia. Sekoita sillä aikaa toisaalla voi ja valkosipuli, mausta suolalla ja pippurilla. Voitele jokaisen leivän toinen puolisko valkosipulivoilla. Paahda sen jälkeen leivät vaikkapa parilapannulla. Levitä bbq-broileria leipien väliin ja tarjoile.
Coleslaw
1 kupillinen (2,4 dl) raastettua kaalta
1 kupillinen karkeaksi raastettua porkkanaa
puolikas, pieni, ohueksi viipaloitu sipuli
puoli kupillista majoneesia
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl sokeria
2 tl valkoviinietikkaa
½ tl sellerinsiemeniä
¼ tl suolaa
1/8 tl cayenne-pippuria
Yhdistä kaali, porkkana ja sipuli isossa kulhossa. Hämmennä loput aineet yhteen pienemmässä kulhossa ja sekoita kaaliseoksen joukkoon. Tarjoile kylmänä.
(*) Missä vaiheessa oluen irrottaminen pakkoruokailusta sitten tapahtuikaan? Keskioluen vapauttamisen myötäkö vuonna 1969?
posted by Rosmariini @ 19:05
19 comments
19 Comments:
Itsekin on tullut ihmeteltyä, että eikö Suomessa tosiaankaan ole pubeissa kysyntää pienelle purtavalle. itse ainakin (ja monet kavereistani) kaipailisivat mahdollisuutta moiseen.
Herkullisen näköisiä leipiä, täytyy kokeilla itsekin :)
Etenkin silloin, kun tuli vielä käytyä pubeissa tiuhempaan, aina jollakin porukasta sattui olemaan ihan kiljuva nälkä. Eihän siinä sitten yleensä auttanut muu kuin lähteä kotiin laittamaan ruokaa tai jonnekin muualle ruokailemaan. Onneksi tilanne on kuitenkin viimeisten vuosien aikana ollut kai edes pikkuisen paranemaan päin.
Ensimmäistä kertaa kommentoin, vaikka olenkin seurannut blogia jo pitkään... Olisi kyllä kiva jos Suomessakin pubeista saisi ruokaa, viime kesänä Malmössa paikallisessa kulmapubissa fish and chips oli hyvää, eikä miehen hampurilainenkaan pahalta näyttänyt.
Ninnu
Ruotsissakin ollaan tosiaan tuon baarimurkinoinnin kanssa ihan eri planeetalla Suomeen verrattuna. Siellä tuntee toisinaan ruokailemisen suorastaan jopa velvollisuudekseen. :)
Kiitokset ensi kommentista! Toivottavasti niitä nähdään vielä lisää.
Englannissa kesällä käydessäni päätin kokeilla miten Fish & Chips toimivat. Ei päässyt saarivaltakunnan maailmalla mainetta niittänyt keittiö yllättämään tälläkään kertaa; kala olisi voinut hyvin olla vettynyttä sanomalehteä, eivätkä potutkaan juuri kummemmalle maistuneet. Ja kyllä, lutrasin etikan ja suolan kanssa.
Muistelen tuosta täkäläisestä pakkoruokailukäytännöstä semmoista, että useassa baarissa olisi ollut kelmuun pakattu anjovisleipä, joka olisi myyty illan aikana lukuisia kertoja eri asiakkaille - juoneen kuului, että leipälautanen oli pöydässä tovin, siirtyi sitten "nautittuna" pöydän päätyyn, josta tarjoilija kävi sitten keräämässä "likaiset astiat" pois.
Kyllähän Suomessakin jo useista paikoista saa vähintään pitsaa. joten kylle se siitä kai vähitellen. Itsekin pidän kyllä ideasta, että viinan kanssa saa myös ruokaa, kun juodessa tulee yleensä nälkä :).
Se että Suomessa ruuan puuttuminen kuppiloista johtuisi vanhasta "pakkomallista" on kyllä vähän hatarea arvio sen vuoksi, että oli se täällä Briteissäkin pakollista ennen. Siis saadakseen alkoholilisenssin, paikan piti myydä myös ruokaa, jos kyseessä oli ns. in-licence, eli paikan päällä nautittavan alkoholin myyntiin oikeuttava lupa. Ovat Britit vaan sen verran kovasti perinteitä kunniottavaa kansaa, että lainsäädönnön vapauduttua ruokaa tarjoillaan edelleen, "kun kerran tapana on", vaikka se ei pakollista olisikaan.
Sama koskee muuten montaa muutakin vanhoissa anniskelulaeissa ollutta säännöstä. Esim. ns. perinteiset pubit menevät edelleen kiinni yhdeltätöistä, koska joskus ennen muinoin silloin piti lopettaa anniskelu. Tai yhdeltätoista on "last orders", ja ostetut juomat saa sitten kyllä nauttia loppuun ehdentoista jälkeenkin. Samoin aika suuri osa pubeista aloittaa anniskelun vasta kello yksitoista aamulla, kun niin kerran vanhassa laissa sanottiin. Nykyään olisi mahdollista myydää alkoholia 24h, jos vaan hakee siihen luvan.
Tulipa typottua paljon tuohon äskeiseen viestiin. Pitäisi varmaan mennä sihteeriopistoon, tai jotain...
Niin, kyllä tuossa ruokapubien vähyydessä mahtaa olla kyse lähinnä suomalaisten perinteisestä haluttomuudesta syömisen ja juomisen yhdistämiseen, eikä mistään sen syvällisemmästä. Ja jos se tarjoiltu ruoka oli lähinnä tuota muovitettua muna-anjovisleipää, niin niistä oli lainsäädännön muututtua varmasti aika helppo luopua, jos kuppiloiden keittiöpuoleen ei ollut panostettu sen kummemmin.
Jonkinlaisia jälkiä alkoholilainsäädäntö on kuitenkin suomalaiseen ruokailukulttuuriin jättänyt. Etsiskelin nimittäin netistä lisätietoa ravintolavaunuista, ja löysin seuraavaa Aseman kello löi kolme kertaa -kirjan arvostelusta:
"Asemaravintolat toivat suomalaiseen ruokakulttuuriin pikaruokailun. Olivathan niiden asiakkaat tavallisesti odottamassa junaa ja kiireisiä. Rinteen mukaan suomalainen voileipä- ja seisova pöytä -kulttuuri syntyi rautatieravintoloiden mallin mukaan. Entisaikaan myös junien ravintolavaunut olivat korkeatasoisia ruokailu- ja seurustelupaikkoja. Rinteen mukaan ravintolakulttuurin alamäki junissa alkoi kieltolain myötä. 1930-luvun laman jälkeen ei enää ollut paluuta ensimmäistä maailmansotaa edeltäneeseen loistokkuuteen"
Ruokaa soisi kyllä tosiaan tarjoiltavan useammissa baareissa. Onneksi poikkeuksia löytyy, vaikka tarjonta olisikin pizzalinjaa. Kun nuhjuinen baari yllättää mainiolla kiviuunillaan puolenyön maissa, ei sen suurempaa makunautintoa sillä hetkellä voi kuvitellakaan.
Pubiruuasta tuli niin mieleen Dublin, jossa pubeissa tarjottiin loistavaa ruokaa. Siellä kyllä leipien sisällä oli kokonaista pihviä/kalaa/kanaa. Ja aivan parasta fish&chipsiä sai Dublinin reissulta!
Anna: Kiviuuni keskiyöllä, kääks! Täällä Oulussa on kyllä vaikea kuvitella törmäävänsä moiseen. Mutta kuulostaapa kyllä kerrassaan loistokkaalta.
Pikkulintu: Voih, Dublinin pubitarjonta on meikäläiseltä vielä kokonaan testaamatta. Pakko irrottaa jossain välissä edes muutama päivä, että pääsisi sinne ihmettelemään. Samalla voisi kenties pistäytyä myös Guinnessin panimolla...
Tyhmänä utelen mitä bbq-kastiketta käytät? Olisi mukava saada joku vinkki.
Leivät näyttävät tosi herkullisilta ja voisin näitä kokeilla.
Mörökölli
Käytin pullon pohjat syksyllä ostamastamme Cattlemen's Barbeque Saucesta, joka olikin kyllä valmissoosiksi harvinaisen hyvää.
Onpas herkullisen näköinen lämmin voileipä. Aivan tulee vesikielelle. Olisipa Suomen baareissakin enemmän pubiruokakulttuuria. Tuskin syömisen yhdistämisestä juomiseen ainakaan haittaa on ;). Joissakin paikoissa saa aivan ihania lämpöisiä leipiä, pieniä salaatteja tai tapaksia. Siis enemmän ruokaa baarilistoille kiitos! Ja jos niin vahingossa kävisikin niin ottaisin ainakin mieluummin edellä mainittuja kuin sitä iän ikuista pizzaa tai höyrymakkaraa...
Täälläkin saa ainakin yhdestä pubista tapaksia (tai ainakin vielä vähän aikaa sitten sai), ja ne ovat kyllä kivaa naposteltavaa loppuiltaankin.
Hauska muuten "nähdä" pitkästä aikaa teikäläistäkin kommenttitouhuissa! Missä oletkaan piileskellyt viime viikot? (Taisin kyllä törmätä erääseen reseptiisi viime viikolla yhdessä vähän virallisemmassa yhteydessä.;)
Juu, olen ollut aivan blogipannassa. Henkilökohtaisia asioita ja koulukiireitä kasaantui niin etten ole juuri edes ehtinyt enkä jaksanut kokkailla. Ruokablogisurffailu siis on jäänyt valitettavasti myös väliin. Syyskisan voittopaketinkin sain häpeäkseni matkaan vasta viikko sitten... Mutta nyt olen täällä taas, entistä ehompana. Yritän laitella tässä viikonlopun ruoka-antia jossain vaiheessa. Tein elämäni ensimmäistä kertaa karjalanpaistia ja yksi mukava reseptibongaus pääsi kokeiluun. Niistä lisää siis jossain vaiheessa.
Niin ja juu, se "virallinen" osuus tuli ihan yllätyksenä, olin ehtiyt unohtaa koko asian. Nyt olen innoissani sekä hämmentynyt - pidän jo tämän hetkistä tilannetta kunnianosoituksena. Nyt vain jännityksellä odottelemaan mitä tapahtuu :).
Kauhistelinkin juuri tässä että postasin lokakuussa vain kaksi ruokaa ja viimekuussa en mitään! Nyt voisi vähän joulua kohden ryhdistäytyä niin pääsisi taas mukavaan flow:hun ensi vuotta ajatellen...
Täältä lähti ainakin ääni saman tien - ihan puolueettomastikin ajateltuna se nyt oli vaan kerta kaikkiaan kiinnostavin niistä resepteistä. :) Pidetään peukkuja!
kaalta.. oikeasti?
Lähetä kommentti
<< Home