Turku, hampurilaiskaupunki
Yhä meneillään oleva viemäriremontti on saanut jauhantapajan pöydät notkumaan pizzalaatikoista sun muista noutoruoan kuorista. Viikonlopuksi onnistuimme kuitenkin pakenemaan remontin tieltä (ja jättämään remonttimiehelle työrauhan, tiedättehän, kaikkeen kommentoivilta ja niskan takana kyylääviltä asukkailta) tätini 60-vuotisjuhlille Turkuun.Turku tuntuu olevan tiukasti kotikaupunkinsa hampurilaismafian puristuksessa. Mihinkään ei voi mennä niin, etteikö ainakin yksi Hesburger näkyisi jonkin kulman takaa. Jos heidän purilaisistaan pitää, kaupunki lienee taivas maan päällä. Itselleni Hesen puhuttu majoneesi on kuitenkin liian tunkkaista ja makumaailma vähän lässähtänyt. Suurempi syy Hese-vastustukseeni taitaa kuitenkin olla heidän takavuosien maailmanvalloitustemppunsa: menivät, pirulaiset, ja ostivat Carrolsin! Sen ainoan paikan, josta sai erittäin kelvollista pikaruokahampparia. Nyt lapsuuteni lempiruokaloissa on jo vuosia hehkuneet Hesen värit. Joitain yksittäisiä Carrolseja muka säilyttivät imagosyistä, mutta pah! Koestettu on, ja Hesen sukuinen majoneesi niissäkin tuntuu virtaavan. Oikeaa Isoa Karoa en taida enää eläissäni saada.
Ensimmäisenä varsinaisena Turun-iltanamme suunnistimme paikalliseen panimoravintolaan Kouluun. Ravintolaksi erittäin harvinaisen avarassa ja ilmavassa ympäristössä tarjoiltiin yläkerrassa - luonnollisesti "ruokasalissa" - mukiinmenevää ruokaa ja alhaalla talon omia oluita, joista varsinkin perusoluita hieman tukevampi Oktober tuntui meille maistuvan. Koulu oli erinomainen paikka tavata sukulaisia ja viettää rauhaisaa iltaa. Kerrankin asiallinen olutpaikka, jossa voi keskustella huutamatta.Varsinainen 60-vuotisbile sijoittui höyrylaiva Ukkopekalle, jolla seilasimme ruotsinlaivoja väistellen läheiselle Loistokarin saarelle ylimmän kuvan alkupalapäällysteitä saaristolaisleivän kera nauttien. Valitettavasti sateinen sää esti ulkona ruokailun, joten noutopöytä katettiin luodolle rantautuneen laivan sisuksiin. Hauskaa meillä kuitenkin oli ihan toden teolla ja sukulaisten kanssa riitti juttua - varsinkin, kun joitakuita ei ollut nähnyt kahteenkymmeneen vuoteen. Niin sitä näköjään elää eristyksessä täällä pohjoisessa, McDonaldsien turvallisessa huomassa suojassa Hesen ylivoimalta.
posted by Pippurimylly @ 23:12
12 comments
12 Comments:
Jaahas, sitä on Börssissä yöpyilty :)
Pakko kyllä olla lähes samaa mieltä Hesestä. Majoneesit on kyllä ihan hyviä, mutta vähän turhan tunkkaisia. Ja sitä laitetaan ihan liikaa hamppisten väliin.
Mutta kiva kun poikkesitte. Jos junalle liikuitte, niin olisitte nyt pahus vieköön tulleet kahville, kun rautatieasemalta on matkaa tienylityksen verran.
Ekkö nää ollu vielä viikko sitten itsekin reissussa? Muutenhan olisimme voineet vaikka ängetäkin kylään, ei voi tietää.
Autolla oltiin liikenteessä, mutta yöpaikka-arvaus osui oikeaan. :)
Onneksi olkoon, Uutispäivä Demarissa kehuttiin tänään (21.9.) teidän blogia - ja ihan syystäkin. Kyllähän te sen varmaan tiesitte, kun olivat Pippurimyllyä haastatelleetkin.
Pitäkää tää blogi pystyssä ikuisesti, jooko. Musta on tullut addikti.
Joo, ihan hetki sitten saimme harrasteblogijutusta tiedon sähköpostiimme. Tulee ilmeisesti jossain vaiheessa paperiversioonkin.
Ja ilman muuta jauhamme pastaa ikuisesti! :)
Mä niin odotan sitä päivää kun Burger King rantautuu Suomeen. Siellä on oikeasti hyvää ruokaa. :)
Äh no joo. Taisin olla reissun päällä :)
Kärols in memoriam :') Lapsuuteni oranssi pikaruokala, erityisesti se Kisiksen kulmalla ollut jonka tuoleissa saattoi pyörähtää suuntaan ja toiseen ja jonka terassin penkeistä jäi ruudukku takikseen. Vuosien taa ovat jääneet myös nauttimani hampurilaisateriat... Jos Hesestä jotain hyvää on sanottava, niin sinne tuli ensimmäisenä kasvishamppari ja se on sentään kotimainen. McEvil on toki boikotissa :-D
t. välitön ja hyvä muuli
Hesestä voi todeta, että olematon kilpailu näkyy tuotteiden laadussa. Ja todellakin, se majoneesi alkaa oikeasti ällöttää. Niin paljon kuin ylikansallinen mäcin meininki ärsyttää on sanottava, että useimmat niiden tuotteista päihittävät hesen mennen tullen.
Carrolssista on jäänyt kyllä kivoja muistoja - ennen muinoin maalla asuessa oli kaupunkireissujen kohokohta, kun pääsi sinne nautiskelemaan hampurilaisaterian. Mutta kylläpä vaan olivat kamalan rustoisia pihvit siihen aikaan. Ja hampurilaispakkauksetkin olivat vielä niitä kovasti paheksuttuja vaahtomuoviversioita.
Paitsi että pieni oikaisu: Hese on alkujaan Raisiosta. Toki Oulusta käsin katsottuna se kai on yksi ja sama asia... ;)
Hihii, mikä mahtaakaan sitten olla Raision Hesburger-tiheys? :) Pitänee käydä jolloinkin havainnoimassa.
Jos puhutaan Turusta ja hamppareista, on pakko mainita Kortteliravintola Kerttu, josta saa PALJON parempia hampurilaisia kuin Heseltä, ja muhkeita ranskiksia. Viikonloppuisin myös kuuluisa hamppari-buffet... ;)
Lähetä kommentti
<< Home