Sitruunapastan paluu (Pollo Limonello)
Monet muut ovatkin jo ehtineet kokeilla tätä kommenttipuolella vähän aikaa sitten ohjeistettua Pollo Limonelloa, joten me tulemme täältä hiukkasen jälkijunassa. Ruoka-annos kipusi saman tien pastasuosikkieni kärkikastiin. Jotenkin tuo raastetun inkiväärin, sitruunan ja hunajan yhdistelmä oli vaan kerrassaan kutkuttava. Kurkumasta annos sai mukavasti väriä, ja jogurtista sekä kuohukermasta tuleva täyteläisyys oli vielä piste iin päälle. Eli kiitokset ohjeesta vielä kerran kommenttilaatikon Miille:Pollo Limonello (4 hengelle)
3 broilerin rintafileetä
50 g voita ja/tai loraus öljyä
1 pieni sipuli pilkottuna
ripaus cayennepippuria
2 dl kuohukerma (mieluiten luomua)
1 rkl kanafondia
1/2 rkl kurkumaa
3-4 murskattua valkosipulinkynttä
1-2 tl raastettua inkivääriä
2 rkl sitruunan mehua
2 rkl hunajaa
2 dl maustamatonta jogurttia (mieluiten turkkilaista, toim. huom.)
suolaa
noin 200 g spagettia
parmesania tai pecorinoa
tuoreita yrttejä
Suikaloi broilerifileet ja ruskista ne rasvassa pannulla. Lisää pilkottu sipuli ja cayennepippuri, kuullota.
Sekoita joukkoon kerma ja kanafondi. Anna kastikkeen kypsyä hetki. (tässä välissä voit laittaa spagettiveden kiehumaan)
Lisää kurkuma, valkosipuli, inkivääri, sitruunan mehu ja hunaja. Jatka kypsennystä hiljaisella tulella.
Lisää lopuksi jogurtti ja suolaa maun mukaan.
Sekoita kastike hyvin valutetun pastan joukkoon. Tarjoa ruoka syviltä lautasilta ja ripottele päälle raastettua juustoa.
Koristele annokset lehtipersiljalla tai muilla tuoreilla yrteillä.
Resepti on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä.
posted by Rosmariini @ 08:30
31 comments
31 Comments:
Tulipa mieleeni, kun kyselitte siitä rukiisesta piirakan pohjasta. Uudessa Maku-lehdessä (teillähän muistaakseni oli se) huomasin s.49 rukiisen piirakkapohjan ohjeen. Pohjan "hyvyydestä" en tiedä, mutta jostain syystä luottamukseni Maku-lehteen on kova :). Ohjeessa on myös nesteen määrä 1 1/2 dl, joten se olisi aika otollinen ruismallaskikkaa ajatellen.
Ja täytekin muuten kuulostaa herkulliselta, mm. pekonia, sipulia, valkosipulia, hunajaa, balsamiviinietikkaa...
Kuulostaapa kyllä hyvältä, kiitos tiedosta. Oma Makumme on tainnut hautautua jo jonnekin lehtipinon uumeniin, mutta pitää muistaa viikonloppuna kaivaa se uudelleen tarkasteltavaksi.
Miten otatte valokuvanne? Jollain vähän paremmalla digikameralla, jossa on makro? Pieni terävyysalue? Ovat meinaan sen verran herkullisen näköisiä ja kuitenkin oleellinen välittyy jopa paremmin kuin salaman kanssa räpsäistyistä kokokuvista. Luulenpa, että oma pokkarini ei ihan taipuisi moiseen. Mutta onkin vaihtolistalla parempaan.
Ihan asiasta kukkaruukkuun... Oletteko koskaan pizzaa tehdessä kokeilleet laittaa täytteiden päälle (ennen juustoa) pieniä kökkösiä olympiajuustoa ympäriinsä. Ah, että on hyvää. Että tällaista ilosanomaa tällä kertaa :)
Pakko tulla heti mehustelemaan, että sitruunamuffinssit onnistuivat hienosti:). Huomenna luvassa kuvaa ja reseptiä!
En malttanutkaan odottaa vaan laitoin ohjeen jo Tuulentupaan:D!! Kuvat tulevat kuitenkin vasta huomenna.
Anna-Jo: Nikonin digijärkkäri löytyy parillakin makrolinssillä. Noista terävyysalueista sun muista en osaa itse sanoa kyllä mitään, mutta täältä löytyy siitä jonkin verran lisäjuttua.
Anna: Tuohan kuulostaakin jännältä. Kaikenlainen ruoka-aiheinen ilosanoma on vastakin tervetullutta! :)
Aurinkotuuli: Hienoa, pitääpä tulla saman tien pienelle Tuulentupa-visiitille.
Hei!Lisäsin ohjeeseen vielä vinkin, jonka kehitin ihan vahingossa unohdettuani osan taikinasta kulhoon. Kanttaa vilkaista ennen kuin rupeat leipomishommiin :).
Herkulliselta näyttää, namskis. Olinkin bongannut ko.reseptin jo Marttapalstan ruokakeskustelusta.Nyt tarvis vielä itse viritellä kokeilua kehiin. Päivän pönöin kysymys tulee tässä: Kuumennatteko tuotoksen vielä sen jälkeen, kun partaäijäjugge on lisätty soossiin? Kuinka hyvin kyseinen jogurtti ylipäätään kestää kuumennusta rakeistumatta?
En nyt ihan tarkoin muista, kuinka kauan partaäijä oli tuon soosin seassa, mutta eiköpähän se väistämättä ehtinyt kuumentua sillä välin, kun valutti spagettia, etsiskeli lautasia ja huhuili syömämiehiä paikalle. :) Eli ei (onneksi) rakeistunut, vaikka viipyilikin hellalla jonkin aikaa.
Tuo jogurtti kestää ilmeisesti moniin muihin luonnonjugurtteihin verrattuna kuumennusta varsin hyvin. Myös Lindahlsin sivuilla sitä on ohjeistettu käytettäväksi moniin uuniruokiin, joista blogeissa on kokeiltu ainakin fetajuustogratinoitua lohifilettä.
Lyömätön maku!
Ruoka oli oikein makoisaa. Kokille maistui olut niin hyvin ruoanlaiton ohessa, että valkosipulit meinasivat mennä kokonaisina ruokaan. Onneksi apukokki pelasti tilanteen juomalla olutta vähemmäksi. Apukokki unohti ostaa pastaa, niinpä syötiin riisin kanssa. Mutta muuten oikein menestyksekäs kokkaussessio.
Hihii, tiimityöskentelyä parhaimmillaan! Nyt jäämme arvuuttelemaan, kumpi olikaan se apukokki. :)
Mitä mahdoin tehdä väärin, kun muuten makoisa kastike hörköttyi vähän? Liikaa sitruunamehua?
Mikäli tuolla hauskalla "hörköttyä" -sanalla :) tarkoitetaan juoksettumista, saattaa sitruunamehu hyvinkin olla syypää. Maitotuotteiden proteiinit ovat "normaalissa olomuodossaan" neutraalissa tai hieman happamassa liuoksessa (pH vähän vajaat 7). Hieman happamammassa liuoksessa (pH viiden luokkaa tai alle) ne saostuvat helposti varsinkin, jos liemi on kuumaa. Tällöin maito siis juoksettuu.
Eli jos maitopohjaiseen keitokseen tursauttaa nopeasti ison määrän hapanta sitruunamehua, koko keitoksen pH heilahtaa ainakin mehun lisäyskohdan läheisyydessä hetkessä tosi alas, jolloin maidon proteiinit saostuvat ja kastike tms. keitos juoksettuu.
Juoksettumista voi koittaa estää lisäämällä sitruunamehut ym. happamat aineosat vähän kerrallaan ja ahkerasti sekoittaen, jolloin liemen happamuus lisääntyy hitaasti ja tasaisesti.
Näytti taasen sen verta hyvältä tämäkin ruoka että piti koettaa tehdä itsekin. Oli muuten tosi hyvää, enkä onnistunut edes juoksuttamaan soosia vaikka sitruunaa laitoinkin aika reilulla kädellä.
Olisko kuitenkin kohteliasta kiittää legendaarista Bar 9:siä tuosta reseptistä?
Tosiaankin. Kiitokset legendaariselle Bar9:lle loistoreseptistä.
Löysin oheisen reseptin selaillessani maukasta blogianne ja aion kokeilla sitä.
Kiitos tästäkin reseptistä, erittäin hyvää.
herkkuuu!
Oi, miten herkullisen raikasta ja erilaista pastakastiketta!! Lurps!
Oi taivas. Kiitos tästä, tein toissapäivänä ja hykertelin koko aterian läpi kun ruoka oli niin hyvää. Itse asiassa hauskaa, että tämä on näemmä Bar9-resepti, koska kun Facebookissa kommentoin tehneeni pollo limonelloa niin ensimmäinen kommentti oli tyyliä "Olethan jo käynyt Bar9:ssä maistamassa niiden annosta?" Jos se on kerran noin hyvää niin menen sinne heti ensi viikolla :D
Hei! Vinkkinä italialaiseen tapaan tehdään yleensä vielä tuohon spagetinvalmistukseen pieni lisä, nimittäin käytetään se keittämisen jälkeen öljyisellä pannulla nopeasti käännellen ja tuloo hyvää! :) p.s. muistakaa al dente, ettette päästä pastaa syömäkelvottomaksi eli liian kypsäksi :)
Hyvä huomio tuo al dente. Jos keittää pastaa pakettiin merkatun minuuttimäärän, lopputuloksesta tulee omien kokemusteni mukaan yleensä liian kypsä.
Kylläpä näyttää ja kuulostaa herkulliselta :-) Tätä täytyy ehdottomasti kokeilla!
Hyvää tuli! Tein vaimolle ystävänpäiväillalliseksi. Muutoin täysin ohjeen mukaan, mutta cayennepippurin sijaan käytin tuoretta chilipippuria.
Suosittelen lämpimästi.
Käännyn puoleenne hyvät pastanjauhajat ja muut mukavat ruokaihmiset! Olen hävittänyt loisteliaan reseptin, en löydä sitä millään haulla. Ehkä joku teistä kokeili ja tunnistaa näillä tuntomerkeillä: ollut jossain aikakauslehdessä noin vuoden sisällä, raaka-aineina ankkaa confit, aprikoosia, ehkä pähkinöitä tai rusinoita, mausteina kanelia, kardemummaa...jotenkin lähi-itämainen soundi,piirakka.Soivatko kellonne? Liisa
Oli pakko kokeilla ja täytyy sanoa, että oli kyllä aikamoista delicatessia :)
Aivan mielettömän herkullinen resepti, vaikka en suuri sitruunan ystävä olekaan.
Kevensin reseptiä hieman vaihtamalla toisen desin kermaa vedeksi - silti oli ihanan kermaista ja täyteläistä. Käytin myös cayennepippurin sijaan tuoretta (keskivahvaa) chiliä omasta puskasta.
Seuraavaksi ajattelin kokeilla lähes samaa reseptiä jättikatkaravuilla ilman sitruunaa, mutta limetin ja korianterin kera! Ehkäpä riisin kanssa nautittavaksi?
Mahtava blogi - kiitos
Lähetä kommentti
<< Home