torstaina, kesäkuuta 08, 2006

Upouusi raastinrauta

Minulla oli tässä taannoin merkkipäivä. Sain vain yhden lahjan, mutta se oli sitten sitäkin mieluisampi. Raastaminen on tähän saakka ollut meikäläisen mielestä kaikkein ikävimpiä kokkaushommmia, mutta viime päivinä olen raastanut ihan tohkeissani, kun sain viimein tuommoisen kätevän ja tosissaan terävän Cuisipro-raastimen.

Vastaavia vekottimia on saatavissa karkeammallakin terällä. Tämä hieman hienompaa jälkeä tekevä näyttäisi sopivan vallan hyvin parmesaanin, sitrushedelmien kuoren sekä tuoreen inkiväärin raastamiseen, joten se lienee omiin kokkailuihimme hyvinkin passeli. Kiitoksia vaan lahjan antajalle!

7 Comments:

At 9/6/06 09:59, Anonymous Anonyymi said...

Tulin taas kehumaan näitä teidän kuvia. Samalla utelen, että mikähän kamera teillä mahtaa olla käytössä?

 
At 9/6/06 15:30, Blogger rinsu said...

Upea.

 
At 9/6/06 17:47, Blogger Rosmariini said...

Meillä on tällä hetkellä parikin kameraa, Nikoneita molemmat. Pippurimylly voisi kenties pitemmän linjan valokuvaajana valottaa niiden merkkejä vähän tarkemminkin, itse en niistä niin tiedä. :)

 
At 10/6/06 05:51, Blogger Pippurimylly said...

Ok - alkupään kuvat on otettu yksinomaan Nikonin Coolpix 950:llä. Matkan varrella kalusto laajeni D50-digijärkkärillä ja parilla linssillä, joista 60 mm:n makrosta (Micro-Nikkor 60/2.8 AF) on tullut ehdoton suosikkini. Se on tosi terävä ja piirtää kauniisti (hyvä bokeh). Mainio ruokakuviin! Viimeisimmistä kuvista mahtaa olla suunnilleen puolet ja puolet molemmilla kameroilla otettuja. Lisäkamppeita meillä on parin Nikonin salaman verran.

Useimmat kuvat on otettu ponnauttamalla salama katon tai jonkin muun suuren vaalean pinnan kautta. Toivelistalla on ehkä vielä yksi salama - joko Nikonin langatonta salama-automagiaa ymmärtävä malli tai jokin simppeli orjasalama. Näin kuvan päävalon saisi kätevästi muualle kuin kameran päälle muutenkin kuin ponnauttamalla sen pintojen kautta. Ruokakuvauksessa ponnauttamalla saatava pehmeä yleisvalo ei välttämättä aina korosta yksityiskohtia ja ruoan pintarakennetta halutulla tavoin.

 
At 10/6/06 11:29, Anonymous Anonyymi said...

Kiitos Pippurimylly :) Arvasinkin, että teillä on kunnon kamppeet ja harrastuneisuutta - sen verran hienoja kuvia olette ottaneet.

Vähän samankaltaisella kalustolla ollaan täälläkin liikkeellä, mutta merkkinä Canon. Just hommattiin uusi linssi (50/1.8) ja on se vaan aivan ihana kapistus ;)

 
At 12/6/06 21:57, Blogger Pippurimylly said...

Joo, hyvä optiikka on iloinen asia :) Sinänsä pieneen kokoon skaalattaavissa webikuvissa ei äärimmäisellä terävyydellä tai pikselien määrällä ole niin kamalasti merkitystä eli digipokkarilla ottaa melkein kuvan kuin kuvan (ja niissä on yleensä uskomaton makro vakiona!), mutta syväterävyysalueen kunnollinen kontrolloiminen pokkareilla on pienen kennokoon takia vaikeaa tai optisesti mahdotonta.

Mitä harrastuneisuuteen tulee, niin se on viime aikoina jäänyt tätä ruokakuvausta lukuunottamatta harmittavan vähälle :( Opiskeluaikoinani innostuin hetkeksi valokuvauksesta ihan hulluna - sillä seurauksella, että vietin yhden lukukauden kevätpuolen melkeinpä kokonaan kamerakerhon pimiöllä mv-kuvia tekemässä. Silloinen kamera oli jokin Yashican suunnilleen täysin manuaalinen perusjärkkäri, josta tykkäsin kyllä kovasti. Sittemmin kuvaus tosiaan jäi muutamaksi vuodeksi vähemmälle. Jotenkin oli varmaan hankala keksiä ympäristöstä kiinnostavaa kuvattavaa tms. Nyt tämä blogipuuha generoi onneksi automaattisia kuva-aiheita :)

 
At 10/7/10 17:38, Blogger Kaisa said...

Hyväksi todettu pikkuniksi: heijastimen (tai vaikka valkoisen paperin/kankaan jne.) voi näppärästi korvata peilillä. Yksityiskohtia (esim. pinnan tekstuuria) voi helposti nostaa esiin kohdistamalla valon pienellä käsipeilillä haluttuun kohtaan. Mutta ei oikeasti kyllä ole nokankoputtamista kuvissa, eikä resepteissäkään :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails