Kyljykset ja porkkanakastiketta

Kuten Rosmariini aiemmin kirjoitti, täällä jauhajain majassa vietettiin Pippurimyllyn ruokaviikkoa ja kokattiin muutamia tavanomaista äijempiä annoksia. Nyt mielessä oli jonkinlainen konstailematon lihanpala. Ruoan tarkempi laatu ei oikein kotona reflektoimalla avautunut, joten siirryimme suoraan kauppaan. Minulla ei nimittäin aina anna kärsivällisyys myöten suunnitella ateriaa kotona valmiiksi. Kun tällainen hötky iskee, tutkailen mieluummin kaupan valikoimat läpi ja kokataan sitä, mikä houkuttelevalta näyttää. Tällä kertaa lihatiskin tärppi oli ehdottomasti pino mehukkaan näköisesti tarjolle aseteltuja häränkyljyksiä. Teksas-henkinen puolen kilon pihvi oli pakko saada kotiin ja lautaselle!

Kyljykset maustoin suolalla, pippurilla ja Santa Maria -myllysarjan Chicken & Steak -mausteella. Paistoin lihat ensin kuumalla parilapannulla molemmin puolin ruskeiksi ja kypsensin ne sitten uunissa hieman yli mediumeiksi (n. 200 C, 20 min). Tätä ennen uunissa oli paistettu suuria Rosamunda-perunoita noin tunti. Perunat otettiin kyljysten tieltä folion alle odottelemaan.

Porkkanakastike

lihojen paistoliemi
punaviiniä
porkkana
suolaa & pippuria

Lihojen kypsyessä keitin niille bloggaajain akuutin porkkanahuuman innoittaman kastikkeen: huuhtelin maut parilapannulta kastikekattilaan parilla desillä punaviiniä ja soseutin tehosekoittimessa mukaan yhden porkkanan. Lisäsin soseeseen tilkan vettä ja pyöritin myllyä täysillä hyvän aikaa, jotta sain soseesta mahdollisimman hienoa. Silti kuvassa näkyy pihvin päällä, miten porkkanasta tuli kastikkeeseen hivenen rakeinen rakenne. Keitin viini-porkkanakastiketta hetken verran kasaan ja maustoin lopuksi suolalla & pippurilla. Kastiketta kannattaa aina maistella maustamis- ja kokoonkeittämisvaiheessa, jottei tule yllätyksiä. Kannattaa kuitenkin myös rohkaistua keittämään kastike melko voimakkaaksi, koska maku laimenee lopullisessa annoksessa lihan päällä.

Kun lihat olivat suunnilleen sopivassa kypsyydessä, otin nekin pöydälle foliokääreeseen hetkeksi vetäytymään. Tarkkana poikana asettelin käärön vielä varmuuden vuoksi eristävän patalappupinon päälle, jottei kylmä tiskipöytä jäähdyttäisi herkkuja ennenaikaisesti.

Pakolliset kasvikset

suikaloitua paprikaa
minimaissia
sokeriherneitä paloissaan
sweet chili sauce

Kyljysten vetäytyessä tein wok-tyyppisessä korkeareunaisessa paistinpannussa mielestäni annoksen henkeen sopivan kasvislisäkkeen: suikaloitua paprikaa, minimaissia ja sokeriherneenpalkoja paistettiin kuumassa öljyssä niin, että kasvikset hieman pehmenivät. Ropaus suolaa perään ja lopuksi mukaan kaadettiin makeaa chilikastiketta niin, että kasviksista tuli yltä päältä tahmaisia ja maukkaita.

Folionyytit auki, viillot perunoihin (ja suolaa & voita perään) ja tarjolle. Useissa lehdissä kehuttu Casillero Del Diablo Cabernet Sauvignon 2005 sopi tällaiselle tuhdille liharuoalle mainiosti. Se on jotakuinkin täysin varma valinta, kohtuuhintainen - ja tosiaankin vuosikerta 2005 on, kuten aiemminkin todettu, erinomaisen onnistunut.