Uunibroileri
Viime päivät ovat olleet kokkauksellisesti siinä mielessä erikoisia, että perheen herrahenkilö eli Pippurimylly on ideoinut kaikki kotona murkinoimamme ateriat ihan omatoimisesti. Ei sillä, etteikö hän sitä aina silloin tällöin (etenkin grillausaikaan) muutenkin tekisi, mutta kun minulla on yleensä liiaksi taipumusta päällepäsmäröidä - tai kauniimmin sanottuna suunnitella syömisiämme aika lailla omavaltaisesti*), niin pieni vaihtelu tekee kummallekin hyvää.
Pari päivää sitten söimme Pippurimyllyn toteuttamaa uunibroileria ja broilerin kanssa samalla pannulla paistettuja rosmariinisia perunalohkoja. Oli kyllä varsin maistuva kokonaisuus. Ohjeistusta on otettu jossain määrin Jamie Oliverin Alastomasta kokista (Jamien täydellinen uunibroileri). En nyt ihan täsmälleen tiedä, mitä kaikkea tässä tehtiin, mutta ainakin broilerin sisälle ja nahan alle ujutettiin suolaa, pippuria, oliiviöljyä ja tuoretta rosmariinia (olin siinä vaiheessa avustamassa), ja pinnallekin teputeltiin kai ainakin öljyä, suolaa ja pippuria. Broilerin kylkiin otettiin ensin öljytyllä uunipannulla jonkin aikaa väriä molemmin puolin, minkä jälkeen paistoaikaa taisi olla tunnin verran 225-asteisessa uunissa.
*)Pääni vaan pursuaa siinä määrin ruokaideoita, että pakkohan niistä on toteuttaa edes osa. Ja yritän ottaa kyllä molempien makumieltymyksiä suunnitelmissani huomioon, jos kohta kokkaukseni mahtavat olla toisinaan vähän turhan tomaattivoittoisia.
Pari päivää sitten söimme Pippurimyllyn toteuttamaa uunibroileria ja broilerin kanssa samalla pannulla paistettuja rosmariinisia perunalohkoja. Oli kyllä varsin maistuva kokonaisuus. Ohjeistusta on otettu jossain määrin Jamie Oliverin Alastomasta kokista (Jamien täydellinen uunibroileri). En nyt ihan täsmälleen tiedä, mitä kaikkea tässä tehtiin, mutta ainakin broilerin sisälle ja nahan alle ujutettiin suolaa, pippuria, oliiviöljyä ja tuoretta rosmariinia (olin siinä vaiheessa avustamassa), ja pinnallekin teputeltiin kai ainakin öljyä, suolaa ja pippuria. Broilerin kylkiin otettiin ensin öljytyllä uunipannulla jonkin aikaa väriä molemmin puolin, minkä jälkeen paistoaikaa taisi olla tunnin verran 225-asteisessa uunissa.
*)Pääni vaan pursuaa siinä määrin ruokaideoita, että pakkohan niistä on toteuttaa edes osa. Ja yritän ottaa kyllä molempien makumieltymyksiä suunnitelmissani huomioon, jos kohta kokkaukseni mahtavat olla toisinaan vähän turhan tomaattivoittoisia.
11 Comments:
Nälkä täällä aina tulee kun katselee herkkujanne!! Voi kun ehtis toteuttaa edes pienen osan näistä resepteistä.
Työkaveri kyseli mitä viiniä voisi tarjota niiden parmesaani-lohirullien kanssa. Löytyyköhän täältä ehdotusta? Jotain maukasta mutta riittävän neutraalia?? Olis kiva jos ruokaohjeiden seurana olisi viinivaihtoehto - jos olette viini-ihmisiä, kuten oletan.
Kyllähän viini on useimpien ruokien paras kaveri :) Lohi on sen verran rasvainen kala, että sen kanssa sopii esim. jokin melko hapokas ja pirteä valkoviini. Rasvaisuus tekee ruoasta täyteläistä ja maistuvaa, mutta juomalta kaivataan silloin raikastavaa hapokkuutta, jottei kokonaisuudesta tule tunkkainen. Vaikkapa jokin kuiva Riesling voisi toimia hyvin.
Ah, näyttää kerrassa herkulta!! Tulisipa jo viikonloppu niin pääsisi taas kokkailemaan...
Kylläpä nyt blogger on kenkulla päällä, vähän niinku mun kroppakin. Silti jo toisen kuumeisen päivän iltana oli pakko alkaa leipomispuuhiin, eihän tästä muuten tokene lainkaan kuntoon! Lukemattomat kuumehoureiset sängynpohjalla vietetyt tunnit ottaa koville, varsinkin kun ei juuri koskaan sairasta. Vaan pitihän se arvata notta heti se mieli parani kun vähän leikin taikinan ja uunin kanssa. Tattista vaan muffinsinspiraatiosta! Ainsley oli mulle myös tuntematon suuruus, hauskaa että esittelitte meidät ja vielä näin onnistuneesti :-D
Hauska kuulla, että resepti toimi. Ainsleyn kirjoja saisi joku kyllä kääntää suomeksi, ne ovat tosissaan hyviä. Mutta arvaa vaan, kuka kehitti pari päivää sitten loistoidean osallistua porkkanahaasteeseen nimenomaan porkkanamuffinsseilla... :D Ajatuksemme käyvät näköjään jokseenkin samoja ratoja.
Paranemisia sinne, toivottavasti taikinaterapiasta on apua! Ja kokkailuterkkuja myös Aurinkotuulelle.
Heippa Pastanjauhajat!
Tämä teidän bloginne on vertaansa vailla, koukkussa ollaan!
Näitä ohjeita lukiessa tulee aina nälkä, niin herkullisia!
Katson ihaillen sivujanne (syvä huokaus), voi jos joskus minäkin yltäisin johonkin näin upeaan....olen uusi kokkaava blogaaja, tervetuloa sivuilleni vierailemaan! Vasta yksi varsinainen postaus takana, toivottavasti paljon edessä....
http://herkkuhetki.blogspot.com
=) Aurinkoista päivän jatkoa!
Hienoa! Rutkasti onnea ja pitkää ikää uudelle blogille!
Heh, kävin eilen lokkeilemassa vanhepien ruokapöydässä ja mitäpäs muuta siellä tarjottiin kuin rosmariinilla maistettua, uunissa paahdettuja kanaa ja perunoita :) (seassa palsternakkaa ja porkkanaa). Hyvää oli!
Hihii, ehkäpä vanhempasikin luuraavat salaa ohjeita Pastanjauhannasta... :D
Onko teillä hyllyssänne kaikki Jamie Oliverin kirjat? Mulla ei ole vielä yhtäkään ja mietin, minkä niistä hankkisin. Mitä suosittelette? ;-)
Kaikki tietämäni löytyvät. Oma suosikkini taitaa olla enkunkielinen Jamie's Dinners. Samaten tämä uusin Jamie At Home vaikuttaa varsin lupaavalta.
Alaston kokki -sarjan kirjat ovat keskenään sen verran samanlaisia, että niistä on vaikea valita ohjeidensa puolesta ykkössuosikkia, mutta hyviä ovat kyllä nekin.
Lähetä kommentti
<< Home