Pätkä patonkia
Eräs nimettömänä pysytellyt lukijamme kirjoitti muutama päivä takaperin kommenttilootaamme tämmöisten herkkuleipien ohjeen. Alun perin tarkoitukseni oli juhlistaa näillä ensimmäisen loman jälkeisen työviikon perjantai-iltaa (joka on siis tänään), mutta kun huomasin, että pussillinen mozzarellaa oli erääntymässä jo sitä ennen, värkkäsin näitä yhden tavallista kiireisemmän arki-illan ateriaksi. Ja olipahan kyllä maistuvaa:
Omiin patonkeihimme tuli aika runsaasti mozzarellaa johtuen nimenomaan siitä, että pussukka oli kovaa vauhtia vanhenemassa. (Tosin muistakaamme, että parasta ennen -päivä ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.) Tässä vielä epämääräisehkö kuva patonkien täytteestä eli siitä, mitä piili mozzarellan alla. Tahnaan oli hyvä käyttää loput omatekemästämme basilikapestosta.
Herkullinen mozzarella-patonkiKiireiseen kokkaukseen sopi hyvin sekin, että kaikki patonkien ainekset löytyivät omista kaapeistamme. Joten kauppaankaan ei tarvinnut erikseen lähteä.
2 kpl esipaistettuja patonkeja
1 pss mozzarella-juustoa viipaloituna
pari valkosipulinkynttä paloiteltuna
muutama lusikallinen pestoa
6-8 aurinkokuivattua tomaattia
Patonkeja paistetaan ensin puolet paketissa mainitusta ajasta. Sitten patongit uunista ja niihin leikataan päälle pitkä viilto johon tungetaan valkosipulista, aurinkokuivatuista tomaateista ja pestosta tehty tahna. Sitten samaan viiltoon laitetaan mozzarellaviipaleita ja patongit takaisin uuniin paistumaan jäljellä olevaksi ajaksi.
Omiin patonkeihimme tuli aika runsaasti mozzarellaa johtuen nimenomaan siitä, että pussukka oli kovaa vauhtia vanhenemassa. (Tosin muistakaamme, että parasta ennen -päivä ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.) Tässä vielä epämääräisehkö kuva patonkien täytteestä eli siitä, mitä piili mozzarellan alla. Tahnaan oli hyvä käyttää loput omatekemästämme basilikapestosta.
13 Comments:
Sietämättömän hyvän näköistä. :)
Nyt kun vielä annat muutaman vinkin karviaisten käytöstä. Niitä notkuu pensaat väärällään, enkä pysty kaikkea syömäänkään. Suoraan pensaasta suuhun on mielitapani. Mutta hamapaita alkaa vihloa se marjojen hapokkuus. Ihme, ettei kuivuus vienyt.
Teinpäs niin hyvää ruokaa että on ihan pakko kehua teillekin. ;)
Ei siis hampaita, vaan marjoja. :D:D:D
Myy: Meillä taas kuivuus on pilannut tämän kesän marjasadon tosissaan tehokkaasti (onneksi hampaat ovat säästyneet :D), esim. vattuja ei tullut käytännössä ollenkaan. En ole itse tehnyt karviaisista koskaan mitään sen kummempaa, mutta saatiin viime syksynä lahjaksi purkillinen jonkinlaista itse tehtyä karviaischutneytä, ja se oli kyllä tosi hyvää esim. liharuokien seuralaisena. Harmi, ettei siihen ole ohjetta.
Maku-lehden nettisivun Makulaarissa näyttäisi olevan karviaisen käyttövinkkejä, ja tähän köyhän miehen lakkahilloon olen törmännyt muuallakin:
Lakatta lakkahilloa
1 1/2 kg porkkanoita
3 l karviaisia
1 dl vettä
1 1/2 kg hillosokeria
Kuori ja raasta porkkanat. Perkaa halutessasi karviaisista kannat, joskaan se ei ole välttämätöntä. Mittaa ainekset kattilaan veden kera. Keitä seosta noin tunnin verran, kunnes saat ainekset helposti soseutettua.
Lisää mukaan hillosokeri ja keitä 10 minuuttia. Tölkitä hillo puhtaisiin, kuumiin tölkkeihin, sulje ja säilytä kylmässä.
Hillo maistuu ihanalta torttujen ja kakkujen täytteenä, paahtoleivän päällisenä ja lettujen kera.
(Tuo satsi on tosi iso, joten kannattaa ehkä skaalata hieman alemmaksi.)
sea: Kasviswokki on tosi pop. Etenkin jos laittaa sekaan lihasuikaleita. ;)
Niinpä. :D
Tuo voisi olla semmoista kasvisherkkua, että lihansyönnin nimiin vannovat miehetkin tykkää. :D
Tai naiset... Minäkin ex-kasvissyöjä. ;)
Mummon karviaismarjamehua on tullut testattua. Raikasta on, esim. Novelle Citronellella lantrattuna erikoinen mutta erikoisen hyvä blendi.
--bronx
Karviaismehu taitaa olla meikäläisellä vielä maistamatta, vaikka mehumaijamehuja on tullut kyllä elämän aikana muuten juotua valtaisia määriä. Ei tosin enää viime vuosina, kun ei ole omaa mehustinta eikä kyllä marjojakaan siinä määrin, että niistä mehuksi riittäisi. Niin, ja kylmäkellarikin puuttuu myös. :)
Kiitos ohjeesta. Noita tulee kyllä kolme litraa, jollei enemmänkin, joten voin kokeilla suoraan tuolla.
Innostuin tekemään sitä kasviswokkia. Hyvin upposi meidän populaan, tosin kyytipoikana oli Wilhelmiä. ;D
Patongit on vielä testaamatta, kun uunia ei tarkene lämmittää.
Teidänkin poppoolla on selvästi tuo kasvisruokailu hallussa. :D
Viimevuotisen karviaischutneynkin ohje on nyt tilattu. Julkaisen sen täällä Pastiksessa, jos ja kun vaan saan sen käsiini.
Tässä tämä nyt sitten on. Ohje on peräisin vuoden takaisesta Pirkka-lehdestä:
Karviaismarjachutney
1 litra karviaismarjoja
1 sipulia
2 porkkanaa
2 dl punaviinietikkaa
2 1/2 dl sokeria
peukalon kokoinen pala inkivääriä
1 tl kardemummaa
1/2 tl suolaa
Pese neljä (noin 3dl) kannellista lasipurkkia huolellisesti. Valuta purkeista vesi. Kiehauta purkkien kannet vesikattilassa. Kääräise purkit sanomalehteen (jätä suuaukko vapaaksi) ja aseta purkit 100-asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi. Sammuta uuni, mutta anna purkkien olla uunissa niin kauan kunnes chutney on valmis purkitettavaksi.
Kuori ja leikkaa sipuli ohuiksi lohkoiksi. Kuori ja paloittele porkkanat. Kuori ja viipaloi inkivääri.
Mittaa kaikki aineet karviaismarjoja lukuunottamatta teräskattilaan. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää karviaismarjat ja kiehauta seos. Jatka hauduttamista miedolla lämmöllä ilman kantta noin 10 minuuttia, kunnes karviaismarjat soseutuvat hiukan.
Nostele kuumaa chutneyta lasipurkkeihin. Sulje kannet tiiviisti. Poista sanomalehti kääreet purkkien ympäriltä. Kiinnitä purkkeihin nimilaput. Säilytä chutneyta viileässä.
Lähetä kommentti
<< Home