Juustoleipää brittiläisittäin

Welsh Rarebit on harhaanjohtava sapuska, koska yksi jos toinen on kuvitellut saavansa sitä tilatessaan lautaselleen jänistä. Kyseessä on kuitenkin tavallista juustoleipää hieman monimutkaisempi herkku, johon tulee muun muassa olutta sekä englantilaista sinappia. (Viimeksi mainittua tuli pihistettyä pikkuruinen annospussillinen eräästä lomamökin lähiseudulla sijaitsevasta rähjäisehköstä pubista, koska sinappia tuli ruokaan ohjeen mukaan ainoastaan lusikallinen. Söin kyseisessä paikassa Cumberland sausagea, joka on kuulemma Cumbrian seudulle hyvinkin tyypillistä sapuskaa.)

Jossain päin maailmaa näitä juustoleipiä syödään ilmeisesti krapularuokana, mutta koska pastanjauhajilla eikä heidän ystävilläänkään ole tietenkään koskaan krapulaa, niin me laitoimme niitä ihan vain salaatin kanssa nautituksi iltapalaksi.

Tulostin rarebitin ohjeen ennen matkalle lähtöä English Patis -nimisestä blogista, jossa lienee brittiläisen keittiön kokkauksia enemmältikin.

Welsh Rarebit

225 g raastettua cheddaria
1/4 kupillista tuhtia kermaa (double cream tai heavy cream)
1 rkl olutta tai alea
1/2 tl Worcestershire-kastiketta
1 tl englantilaista sinappia
2 munankeltuaista
paksuja leipäviipaleita

Kuumenna double creamia, kunnes se kiehuu hieman. Lisää olut ja kuumenna taas kiehuvaksi. Sammuta levy, lisää Worcestershire, sinappi sekä raastettu juusto. Sekoita hyvin. Lisää keltuaiset ja sekoita hyvin, kunnes juusto on hieman sulanut. Pane massa jääkaappiin ja mikäli et ole päättänyt syödä sapuskaa saman tien, anna mössön levätä siellä seuraavaan päivään. Paahda leipäviipaleet grillissä, minkä jälkeen leipien paahtamattomalle puolelle levitetään kunnon kerros juustoseosta. Pane leivät takaisin grilliin ja paahda kauniin kultaisiksi ja meheviksi. Tarjoile kuumana.

Me pysyttelimme ohjeessa muuten melko lailla uskollisesti, mutta Worcestershire-soosia taisi hurahtaa sapuskaan hieman ohjeistettua määrää enemmän. Lisäksi pelkkä juustoleipä ei miellyttänyt ruokaraatiamme, minkä takia juustokerroksen alle viipaloitiin vielä paistettua pekonia. Kuinkas muutenkaan.

Ja lopuksi vielä tärkeä tiedote: Sorsanpaistajan loistavan aloitteen innoittamina päätimme, että (ruoka)blogistanin yhteistä pekoniviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (nro 17). Joten käykäämme kaikki joukolla pekonireseptejä kaivelemaan ja hienoja postauksia suunnittelemaan! Lisätietoa asiasta lähipäivinä Sorsiksen omassa blogissa, joten kurkistelkaa sinne, mikäli osanottointoa löytyy.

(Pitäisiköhän pidättäytyä pekonista siihen saakka, jotta saisi sitten teemaviikosta kaiken mahdollisen irti?)