Kalaa sanomalehdessä
Pastanjauhantapajamme kotikeittiö tarvitsi näin kevättalven kunniaksi pienen piristysruiskeen, ja siksipä toteutin villin fantasiani sanomalehdessä paistetusta siiasta. Tai itse asiassa toteuttaminen jäi suureksi osaksi perheen miespuolisen asukkaan vastuulle, koska minä en koe oloani kovinkaan kotoisaksi raakojen kalojen kanssa touhutessani. Siksipä jätän etenkin kokonaisten vedenelävien käpistelyn mieluusti muiden ruuanlaittotaitoisten henkilöiden huoleksi.
Kesäisin telkkarissa hääräävä Soppamies teki muistaakseni kerran jossakin jaksossa hiilloksella paistettua sanomalehtikalaa, mutta oivoi - en etsiskelyistäni huolimatta löytänyt kyseisen ohjelman reseptiarkistoa enää netistä laisinkaan. Ovatko nuo pannahiset menneet sen poistamaan? No, onneksi googlettelu antoi muitakin tuloksia, esimerkiksi tämän hiilloskalan ohjeen:
Ei kai siinä. Työpäivän päätteeksi takka palamaan, jonkin ajan päästä muutama puukalikka (=koivuhalko) lisää, minkä jälkeen jonkinmoinen hiillos alkoikin olla jo valmis. Kalan olisi kannattanut olla ehkä heti tässä vaiheessa hollilla, koska kalaa leivinpaperiin ja sanomalehtiin kiedottaessa osa hiilloksesta oli ehtinyt jo huveta. No, hiiliä oli onneksi kuitenkin vielä siinä määrin jäljellä, että tumppasimme kalakäärön takkaan. Nyytin alapinta alkoi saman tien palaa ihan mukavasti, ja hetken jo ennätimme arvuutella, josko kala palaisi paketin mukana kokonaan tuuhkaksi. Kalapaketin kääntely onnistui hiililapiolla varsin mainiosti - etenkin minun näkökulmastani, koska seurasin toimitusta turvallisesti sohvalta. Paketti ei tosin osoittautunut kääntelyn melskeissä kovinkaan pitäväksi, koska kalan pää kurkkasi jossain vaiheessa ulos sanomalehteen syntyneestä reiästä.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Vajaan tunteroisen päästä hiillos alkoi jo hiipumaan siinä määrin, että ongimme kalan takaisin huoneilmaan. Kytevä kalapaketti nostettiin uunipellille ja kiikutettiin keittiöön. Tässä vaiheessa kämpän täytti kalasavustamolle tyypillinen tuoksu. Makukin oli varsin mainio (siika on loistokala), jos kohta kala olisi ehkä kannattanut panna suolautumaan jo hiukkasen etukäteen, jolloin suolaus olisi kai levinnyt eväkkääseen tasaisemmin.
Jälkiviisaana muistin, että Jamie Oliverillakin on sanomalehtikalalle jonkinmoinen ohje jossakin keittokirjoistaan. Hänen metodinaan on kääriä kala kuiviin sanomalehtiin, sitaista paketti narulla kiinni ja kastella käärö vasta tämän jälkeen. Kalaksi Jamie suosittelee lohta tai jotain vastaavaa rasvaista kalaa ja täytteeksi - kuinkas muutenkaan - oliiviöljyä ja yrttejä. Kalan voi paistaa myös sähköuunissa (uunin yläosassa 225 asteessa puolisen tuntia, minkä jälkeen paketti käännetään ja paistetaan vielä puoli tuntia lisää), jos kohta siinä ei iskostu kalaan tietenkään savuaromeja siinä määrin kuin oikean hiilloksen kanssa tuuskatessa.
Kalan kaveriksi paistoin pestolla muhevoitettuja perunoita, joita innostuin tekemään Paolan esimerkin innoittamana. Paola on Pastanjauhannan vakilukijoille tuttu monista poikkeuksellisen maukkaista resepteistään - esimerkiksi huiman kansansuosion saavuttanut pastasalaatti on kerrassaan parasta purtavaa. Paolan ohjeita voi käydä tätä nykyä tiirailemassa Soppaa-nimisestä blogista, jonka perusteella perheessänsä on useampiakin ruuanlaittotaitoisia neitokaisia. Tässä siis tämä Sopasta poimittu perunaresepti:
Lautasella loikoilee pestoperunoiden ja savustetun siian lisäksi myös kauhallinen maukasta caponataa, jonka ohjeeseen palaan hieman tuonnempana. Nyt pitää mennä valmistamaan tämän illan murkinaa.
Kesäisin telkkarissa hääräävä Soppamies teki muistaakseni kerran jossakin jaksossa hiilloksella paistettua sanomalehtikalaa, mutta oivoi - en etsiskelyistäni huolimatta löytänyt kyseisen ohjelman reseptiarkistoa enää netistä laisinkaan. Ovatko nuo pannahiset menneet sen poistamaan? No, onneksi googlettelu antoi muitakin tuloksia, esimerkiksi tämän hiilloskalan ohjeen:
Hiilloskalaa
1-2 kg:n hauki, lahna, lohi tai siika
1-2 rkl suolaa
2-3 rkl voita
sitruunapippuria
tilliä
hyvä nuotion- tai takanhiillos (pihkatonta lehtipuuta)
Ripottele peratun, puhtaan kalan päälle ja sisään suolaa ja sitruunapippuria. Laita kalan sisälle pari nokaretta voita ja tillisilppua.
Kastele voipaperi ja kääri kala tiiviisti siihen. Kastele esim. iltapäivän lööppilehti läpimäräksi ja kääri kala siihen. Tee tiukka paketti. Kääri kala vielä kuivaan sanomalehteen tiiviisti.
Kalan paistamiseen tarvitset nuotion- tai takanhiilloksen. Laita kalapaketti punaisena hehkuvan hiilloksen päälle. Päällimmäiset sanomalehdet palavat ja paketti mustuu, mutta se ei haittaa. Kääntele pakettia tasaisin välein. Kypsyminen kestää runsaan tunnin kalan koosta riippuen.
Ei kai siinä. Työpäivän päätteeksi takka palamaan, jonkin ajan päästä muutama puukalikka (=koivuhalko) lisää, minkä jälkeen jonkinmoinen hiillos alkoikin olla jo valmis. Kalan olisi kannattanut olla ehkä heti tässä vaiheessa hollilla, koska kalaa leivinpaperiin ja sanomalehtiin kiedottaessa osa hiilloksesta oli ehtinyt jo huveta. No, hiiliä oli onneksi kuitenkin vielä siinä määrin jäljellä, että tumppasimme kalakäärön takkaan. Nyytin alapinta alkoi saman tien palaa ihan mukavasti, ja hetken jo ennätimme arvuutella, josko kala palaisi paketin mukana kokonaan tuuhkaksi. Kalapaketin kääntely onnistui hiililapiolla varsin mainiosti - etenkin minun näkökulmastani, koska seurasin toimitusta turvallisesti sohvalta. Paketti ei tosin osoittautunut kääntelyn melskeissä kovinkaan pitäväksi, koska kalan pää kurkkasi jossain vaiheessa ulos sanomalehteen syntyneestä reiästä.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Vajaan tunteroisen päästä hiillos alkoi jo hiipumaan siinä määrin, että ongimme kalan takaisin huoneilmaan. Kytevä kalapaketti nostettiin uunipellille ja kiikutettiin keittiöön. Tässä vaiheessa kämpän täytti kalasavustamolle tyypillinen tuoksu. Makukin oli varsin mainio (siika on loistokala), jos kohta kala olisi ehkä kannattanut panna suolautumaan jo hiukkasen etukäteen, jolloin suolaus olisi kai levinnyt eväkkääseen tasaisemmin.
Jälkiviisaana muistin, että Jamie Oliverillakin on sanomalehtikalalle jonkinmoinen ohje jossakin keittokirjoistaan. Hänen metodinaan on kääriä kala kuiviin sanomalehtiin, sitaista paketti narulla kiinni ja kastella käärö vasta tämän jälkeen. Kalaksi Jamie suosittelee lohta tai jotain vastaavaa rasvaista kalaa ja täytteeksi - kuinkas muutenkaan - oliiviöljyä ja yrttejä. Kalan voi paistaa myös sähköuunissa (uunin yläosassa 225 asteessa puolisen tuntia, minkä jälkeen paketti käännetään ja paistetaan vielä puoli tuntia lisää), jos kohta siinä ei iskostu kalaan tietenkään savuaromeja siinä määrin kuin oikean hiilloksen kanssa tuuskatessa.
Kalan kaveriksi paistoin pestolla muhevoitettuja perunoita, joita innostuin tekemään Paolan esimerkin innoittamana. Paola on Pastanjauhannan vakilukijoille tuttu monista poikkeuksellisen maukkaista resepteistään - esimerkiksi huiman kansansuosion saavuttanut pastasalaatti on kerrassaan parasta purtavaa. Paolan ohjeita voi käydä tätä nykyä tiirailemassa Soppaa-nimisestä blogista, jonka perusteella perheessänsä on useampiakin ruuanlaittotaitoisia neitokaisia. Tässä siis tämä Sopasta poimittu perunaresepti:
Pestopotut
keitettyjä perunoita
sipulia
valkosipulia
voita tai muuta rasvaa
mustapippuria
pestoa
Viipaloi keitetyt perunat ja sipuli, murskaa valkosipuli. Paista potut ja sipulit mukavan rapeiksi, mausta mustapippurilla. Lopuksi heitä joukkoon reilusti pestoa ja sekoita hyvin.
Lautasella loikoilee pestoperunoiden ja savustetun siian lisäksi myös kauhallinen maukasta caponataa, jonka ohjeeseen palaan hieman tuonnempana. Nyt pitää mennä valmistamaan tämän illan murkinaa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home