Kuumat koirat
Tällä viikolla, kun jauhantatiimimme oli joutunut jo useampana päivänä kokkauksellisten takaiskujen kohteeksi, oli aika tehdä keittiössä jotain semmoista, jonka onnistumiseen voisi edes suurin piirtein luottaa. Toteutuslistalle päätyivät näin ollen nakkisämpylät. Samalla tuli nautittua aimo annos ketsuppiterapiaa:
Tein nakkisämpylät sattuneista syistä hieman samaan tapaan kuin esiteinivuosina kultaisella kahdeksankymmentäluvulla. Sivelin sämpylöiden alapinnalle sinappia ja ketsuppia, minkä jälkeen tumppasin päälle kaksi kattilakuumennuksen saanutta nauravaa nakkia. Päälle juustoraastetta + sämpylän hattu, minkä jälkeen lykkäsin hodarit 150-asteiseen uuniin vajaaksi kymmeneksi minuutiksi. Vähempi aika kovemmalla asteluvulla voisi toimia myös, koska ideana on lähinnä saada juusto sulamaan. Kuumennetun nakkiksen väliin kannattaa kuutioida sipulia sekä laittaa tarjolle sinappia, kurkkusalaattia sekä tietenkin purkillinen ketsuppia.
Lopputulos poikkesi toki jossain määrin parinkymmenen vuoden takaisista tuotoksista. Silloin sämpylät olivat itse tehtyjä, vähän samaan tapaan kuin talvet lumisempia ja kesät pitempiä. Ja Heinzin ketsupista ei ollut silloin vielä näillä seuduilla kuultukaan.
Tein nakkisämpylät sattuneista syistä hieman samaan tapaan kuin esiteinivuosina kultaisella kahdeksankymmentäluvulla. Sivelin sämpylöiden alapinnalle sinappia ja ketsuppia, minkä jälkeen tumppasin päälle kaksi kattilakuumennuksen saanutta nauravaa nakkia. Päälle juustoraastetta + sämpylän hattu, minkä jälkeen lykkäsin hodarit 150-asteiseen uuniin vajaaksi kymmeneksi minuutiksi. Vähempi aika kovemmalla asteluvulla voisi toimia myös, koska ideana on lähinnä saada juusto sulamaan. Kuumennetun nakkiksen väliin kannattaa kuutioida sipulia sekä laittaa tarjolle sinappia, kurkkusalaattia sekä tietenkin purkillinen ketsuppia.
Lopputulos poikkesi toki jossain määrin parinkymmenen vuoden takaisista tuotoksista. Silloin sämpylät olivat itse tehtyjä, vähän samaan tapaan kuin talvet lumisempia ja kesät pitempiä. Ja Heinzin ketsupista ei ollut silloin vielä näillä seuduilla kuultukaan.
posted by Rosmariini @ 10:04
4 comments
4 Comments:
Ketsuppiterapia pitäisi virallistaa, koska se toimii lähes aina! Varsinaisesti poikkesin tänne kertomaan, että irlantilaiset sipulipihvit ja pestolohi on tehty ja syöty ja hyvää oli. Lohen jämäpalasta tuli vielä mainio piiras purjon, kapristen, mustien oliivien, munamaidon ja raastetun parmesanin kanssa. Kiitos ohjeista!
Eipä kestä. Mukavaa, että maistui.
Ketsuppi on kyllä lohtusyötävää parhaimmillaan. Suklaa on siihen tarkoitukseen ihan yliarvostettua. ;)
Ketsuppi :-( Omasta mielestäni se on paholaisen keksintö...
Itse lämmitän hodari-sämpylät höyryttämällä (ja samalla useinmmiten nakit. Lidlin minibratwursit ovat muuten oivia hodari nakkeja!
Ja kun väliin laittaa vielä juustoa, kuivattua sipulia, ramouladia (opin tuon Tanskassa) sekä sinappia, niin avot!
Hodarit on kyllä Suomessa totaalisen aliarvostettuja.
Hmmmm, siinä tapauksessa paholainen keksii aika makoisia juttuja. :)
Hodareiden väliin sopisivat ilmeisesti myös kaikenlaiset cheddar-sörsselit. En ole itse koskaan testannut, mutta pitää ottaa jolloinkin ohjelmaan.
Lähetä kommentti
<< Home