Hitaasti haudutetut naudanpihvit
Pillen Nami-Namissa esittelemät pitkään haudutettavat pihvit kuulostivat niin hyviltä, että ne kokeiltiin jauhantapajassakin. Heti alkuun on todettava, että lihan optimilaadun suhteen vallitsee yhä hienoinen epätietoisuus. Näissä maisemissa ei valitettavasti ole Well Hung & Tenderin kaltaisia lihaspesialistejakaan, joten päädyimme käyttämään regulaaria ulkofilettä. Hyvin toimi. On syytä olettaa, että pitkään hauduttaessa rasvaisempikin liha toimii. Itse asiassa haudutuksen edetessä rasva vain mureuttaa ja maustaa lihaa.
Haudutetut pihvit
150-200g pihveiksi leikattua lihaa per ruokailija (nälästä riippuen)
Maldon-suolaa
murskattua pippuria
75g voita
2 laakerinlehteä
2-3 neilikkaa
Suolalla ja pippurilla maustetut pihvit ruskistetaan kevyesti voissa miedohkolla lämmöllä. Pannuun lisätään laakerinlehdet ja neilikat sekä lämmitettyä vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät - eikä muuta! Nyt vain haudutellan niin miedolla ja niin pitkään kuin kärsivällisyyttä piisaa. Meillä sitä riitti noin kahden tunnin ajan. Jos maltat, kannattaa hauduttaa vieläkin pidempään. Ideaalin kerrotaan olevan 3-4 tunnin paikkeilla. Nestettä ei ehtinyt haihtua kahdessa tunnissa kovinkaan paljon. Jos pidät hellaa isommalla, voit välillä peittää pannun kannella, jotteivät pihvit kuivu kokonaan. Tarkoitus on, että ne hautuvat nesteessä eivätkä paistu suoraan kuivalla pannulla. Lopulta lihasta tulee todellakin niin mureaa, että se käytännössä hajoaa säleiksi kun varovasti haarukalla koskee. Erittäin mureaa!
Pihvien seuraksi revimme hieman salaattia ja keitimme perinteisen pottuvoin. Kypsiksi asti keitetyt perunat, kunnon nokare voita (8-10 perunalle kunnon nokare on jossain 50-70 gramman paikkeilla) ja hieman suolaa survotaan sekaisin kuohkeaksi muusiksi. Maitoa tms. jatkeita ei tarvita.
Haudutetut pihvit
150-200g pihveiksi leikattua lihaa per ruokailija (nälästä riippuen)
Maldon-suolaa
murskattua pippuria
75g voita
2 laakerinlehteä
2-3 neilikkaa
Suolalla ja pippurilla maustetut pihvit ruskistetaan kevyesti voissa miedohkolla lämmöllä. Pannuun lisätään laakerinlehdet ja neilikat sekä lämmitettyä vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät - eikä muuta! Nyt vain haudutellan niin miedolla ja niin pitkään kuin kärsivällisyyttä piisaa. Meillä sitä riitti noin kahden tunnin ajan. Jos maltat, kannattaa hauduttaa vieläkin pidempään. Ideaalin kerrotaan olevan 3-4 tunnin paikkeilla. Nestettä ei ehtinyt haihtua kahdessa tunnissa kovinkaan paljon. Jos pidät hellaa isommalla, voit välillä peittää pannun kannella, jotteivät pihvit kuivu kokonaan. Tarkoitus on, että ne hautuvat nesteessä eivätkä paistu suoraan kuivalla pannulla. Lopulta lihasta tulee todellakin niin mureaa, että se käytännössä hajoaa säleiksi kun varovasti haarukalla koskee. Erittäin mureaa!
Pihvien seuraksi revimme hieman salaattia ja keitimme perinteisen pottuvoin. Kypsiksi asti keitetyt perunat, kunnon nokare voita (8-10 perunalle kunnon nokare on jossain 50-70 gramman paikkeilla) ja hieman suolaa survotaan sekaisin kuohkeaksi muusiksi. Maitoa tms. jatkeita ei tarvita.
6 Comments:
Glad to hear the dish worked out - it definitely looks good on your picture!
Apparently this particular braising steak is just from behind the shoulder of the beef - the lady promised to bring me a proper beef cuts' chart next week:)
Joo, hyvin pelasi. Yllättävän paljon lihaan tarttui haudutuksen aikana makua, vaikka varsinaisia mausteita ei ollut kuin nimeksi.
Mahtaa olla suomalaiselta nimeltään lapaa tai etuselkää - tai jostain sieltä tanhuvilta se pihvi, jos se otetaan olan takaa? Mahtaakohan muuten tuo ruhon paloittelu olla täysin standardi joka maassa? Vai jaotellaanko jossain tarkemmin kuin toisaalla?
I think the cuts are different in different countries. Apparently even the English have difficult time buying meat in Scotland, as the cuts (and names for various cuts) differ.
And yes, it was interesting how flavoursome the meat was despite no onions-garlic-wine-stock-etc being present.. Needs to be a very good quality piece of meat thou.
Oli kyllä tosissaan hauska huomata, että lihasta voi saada noin maukasta ja mureaa ilman pitkäkestoista viinissä hauduttamista. Suurkiitokset ohjeesta! Tätä pitää tehdä ehdottomasti uudestaan.
Oli tosi hyvää ja oikeaa slow food ruokaa. Pihvejä jäi ja kastikettakin, niin tein suraavana päivän merimiespihvin, eli viipaloidut perunat liemeen , vähän olutta . Perunoidan päälle lopuksi lihaviipaleet kuumenemaan, hyvää oli vielä tämäkin.
Tein tätä ja oi että, ei kyllä ole hetkeen tullut syötyä niin mureeta lihaa.. lusikoida sai. Itselläni lorahti maldonsuolaa vähän liikaa, joten pitää muistaa jos tekee uudestaan jättää se vähemmäksi (kokki oli tainut nauttia vähän liikaa marinadia jo!) :)
Tänään teen tuota teidän katkaravuilla höystettyä uunilohta, nam.
Kiitos ihanasta blogistanne ja mukavaa syksyä!
Lähetä kommentti
<< Home