Maaliskuun ruokasitaatti
...mutta sitä ennen - Pastanjauhajat esittelevät kuva-arkistonsa aarteita eli aiemmin julkaisematonta sipulikuvamateriaalia. Aluksi paahdettuja valkosipuleita, joihin ohje löytyy täältä:
Ja tässä kuuluisat punaviinisipulit:
Sitten sitaattiin, joka on tällä kertaa poiminta sarjakuvasta Yhä naisen kanssa. Parisuhteen käyttöohje edistyneille. (Gylling, Rosse & Sillantaus, 2000):
Naisen huoltoväleistä
Ja tässä kuuluisat punaviinisipulit:
Sitten sitaattiin, joka on tällä kertaa poiminta sarjakuvasta Yhä naisen kanssa. Parisuhteen käyttöohje edistyneille. (Gylling, Rosse & Sillantaus, 2000):
Naisen huoltoväleistä
Erityisesti poikkeusoloissa, kuten matkoilla tai retkillä, miehen on pidettävä mielessä naisen verensokerin taso. Nainen poikkeaa miehestä siinä, että nainen ei ole huoltovapaa. Eikä nainen itse tiedä, milloin hänen pitää syödä. Jos nainen on liian pitkään syömättä, hän tulee pahantuuliseksi tajuamatta syytä. Silloin on jo liian myöhäistä.
Huomatessaan ensi oireet sokeritason laskusta miehen on saatava nainen syömään hinnalla millä hyvänsä. Varminta on, että mies valittaa olevansa itse nälissään.
Ei pidä odottaa, että nainen ehdottaa syömään menemistä. Tällä ehdotuksella nainen ei nimittäin tarkoita, että hän haluaa tyydyttää ravinnontarpeensa, vaan sitä, että hän haluaa viettää aikaa aterioiden, mikä on eri asia.
9 Comments:
Kai huomasitte, että Ruokala.tv kunnioittaa Rosmariinia omalla teemakuukaudella. Onkohan huhtikuussa sitten pippurin vuoro? :)
Hei!
Mahtavia kokkauksianne innolla seuranneena kysynkin teiltä hieman apua. Isäni täyttää pyöreitä vuosia ja haluaisimme me lapset ostaa lahjakortin/tarjota illallisen vanhemmillemme jossain ravintolassa täällä Oulussa. (He siis menisivät kahdestaan syömään.) Suositelkaapa jotain paikkaa/paikkoja, jo(i)ssa olisi mukava tunnelma ja hyvää ruokaa. Ja annonkset olisivat sellaisia, että isokin mies saa vatsansa täyteen. Plussana olisi, ettei ihan hirvittävän hintainen. Kiitän vastauksesta ja mahtavasta blogista, jota innolla seurailen lähes päivittäin.
Meinasin muuten tehdä nyt viikonloppuna ensimmäistä kertaa sushia ihan itse, ihastuin siihen vuosia sitten Australiassa, ja olen ollut Oulun sushilan vakiasiakas heti siitä lähtien, kun se kauppahalliin avattiin. Pitääkin lukaista teidän reseptinne ennen kuin alan kokkailemaan:)
Ihan mielettömän loistavaa, että ihmiset kiinnittää huomiota noinkin paljon hyvään ruokaan ja kokkailuun. Itse olen enemmän lukuihmisiä ja tuo käytännön puoli on tosi pahasti hakusessa. Teoriassa osaisin kyllä kokata, mutta.. :D
Kiitosta ihanista ruokakuvista :)
Täällähän oli tukku mukavia kommentteja, kiitokset vaan kaikille.
Olen luonnollisesti otettu tuosta omasta teemakuukaudesta. Suurta pippurimyllyvertailua odottelemme sitten seuraavaksi. ;)
Ravintolalahjakortti, hmmm... Miten olisi ravintola Crecian Heinäpäässä? Siellä on mukava tunnelma ja ihanaa ruokaa. Esim. se kuuluisa lampaanlihasta tehty rosvopaistiannos suorastaan sulaa suuhun. Annos on melko iso, ja hinta-laatusuhde on harvinaisen kohdallaan. Hyvää ruokaa ja ystävällistä palvelua saa myös Olimpoksesta (entisen Pihvituvan paikalla), mutta se on sisustukseltaan ehkä vähän karumpi. Mutta jos Olimpoksessa syö vaikkapa Välimeren menun, niin saa takuulla mahansa täyteen. :)
Kiitos Toimivalle kehuista. Minäkin olen pohjimmiltani äärimmäisen epäkäytännöllinen ihminen, mutta vuosien harjoittelun tuloksena veitsi pysyy jo kohtalaisesti kädessä. Kun on synnynnäinen herkkusuu, niin se ajaa kokeilemaan kaikenlaista uutta, vaikkei aina oikein osaisikaan.
Harvinaisen osuva tuo naisen huoltovälisitaatti.
Niin on. Meillä nimitetään tuota verensokeritason laskua nälkäkinkeröksi, ja sitä tavataan etenkin alkuillasta semmoisina päivinä, joina naispuolisen perheenjäsenen lounas on ollut kepoinen tai jäänyt kokonaan väliin. Nälkäkiukkuilu talttuu onneksi hätätilassa vaikka pillimehulla, ja taas jatkuu päivä hyvin. :)
Oiva ruokailuun liittyvä termi on myös isäni käyttämä "puuronarkoosi", jolla tarkoitetaan runsaan jollei jopa ylitsepursuavan aterian jälkeistä uneliaisuutta.
Narkoosi mahtaa kyllä kieltämättä muistuttaa yltäkylläisen aterian jälkimaininkeja. :)
saarioisten mikropizza on tois hyvää
Lähetä kommentti
<< Home