Kahvimatka jatkuu
Kahvista on kirjoitettu ennenkin, mutta siihen liittyvä parafernalia tuntuu vetävän jotenkin oudosti puoleensa - ja niinpä on taas ollut aivan pakko tutustua uusiin kahvinkeittotapoihin.
Perinteinen mutteripannu on sinänsä tuttu koje jo aikojen takaa, mutta hiljan tuli kahvi-innostuksissani hankittua Bialettin (se perinteikkäistä perinteikkäin mutteripannupaja) Mukka Express, hassun lehmäkuvioinen pannu, joka mainospuheiden mukaan lämmittää ja vaahdottaa maidon kahvinkeiton ohessa niin, että lopputuloksena syntyy vaivatta maukas cappuccino.
Mutteripannun höyrynpaineella uuttama mokka ei kuitenkaan ole aivan espressoa, eikä Mukka Expressin maitovaahtokaan aivan mikrovaahtoa, eli sitä tiivistä ja pehmeänkuohkeaa vaahtoa, jota osaava kahvinkeittäjä - eli nykykielellä barista - saa hyvällä vaahdotusputkella aikaan. Silti Mukka-pannun keittämä yhdistelmä on jotenkin sopiva ja hyvä.
Ei se aivan cappuccinoa ole, mutta silti mukavan erilaista kuin muilla menetelmillä syntyy. Mukka-keitin onkin ollut varsin kausiluontoisessa käytössä: välillä se unohtuu kaappiin pitkiksi ajoiksi, kun taas välillä tulee juotua lähes pelkästään sen porisuttamia kupposia. Valitettavan usein maitokahvi maistuu kuitenkin myös hieman palaneelta, vaikka pannun ottaisi levyltä heti kahvin turskahdettua keittimen yläosaan. Tujakammista pavuista keitetty kahvi tuppaa myös maistumaan melko kitkerältä helpommin kuin kunnollisella espressokeittimellä valmistettuna.
Tuoreempi keksintö on Internetin kahvinysväriyhteisössä mielettömään suosioon ponkaissut AeroPress. Yksinkertainen, parista muoviosasta koostuva sylinteri-mäntälaite antaa innokkaalle kahvinkeittäjälle hyvin vapaat kädet säätää periaatteessa mitä tahansa uuton osa-aluetta erittäin tarkasti. Uuttoajan jälkeen juoma suodatetaan puruista erilleen, jolloin pressopannun tyyppistä jälkiuuttumismahdollisuutta ei ole. Myöskään pressolle tyypillistä sakkaa, josta kaikki eivät pidä, ei AeroPress-kahviin tule.
AeroPressin mukana tulee nippu kertakäyttöisiä, perinteisen tippakeittimen syömien kartioiden tapaisesta materiaalista valmistettuja paperisuodattimia, mutta kahvinörtit kuuluvat maailmalla myyvän jo metallisia kestosuotimia, jotka ehkä päästävät makua (ja kolesterolia) sisältävät kahvirasvat paperia paremmin lävitsensä.
Konossöörien mukaan Aeropressillä saa parhaimmillaan aikaan hyvin voimakkaan, mutta ei-kitkerän kahvikupillisen. Tavallaan ollaan siis samojen päämäärien perässä kuin espressoa valmistettaessa, mutta tällä kertaa lopputuloksena on suomalaiseen perinteeseen paremmin istuva ns. aivan tavallinen kahvikupillinen.
Millaisilla menetelmillä ja välineillä tapaatte kahvinne keitellä? Ennenhän se oli Suomessa aika lailla tippakeitinten työtä, mutta viime vuosina varsinkin nuori polvi tuntuu omaksuneen maailmalta monimuotoisuutta tässäkin suhteessa.
Perinteinen mutteripannu on sinänsä tuttu koje jo aikojen takaa, mutta hiljan tuli kahvi-innostuksissani hankittua Bialettin (se perinteikkäistä perinteikkäin mutteripannupaja) Mukka Express, hassun lehmäkuvioinen pannu, joka mainospuheiden mukaan lämmittää ja vaahdottaa maidon kahvinkeiton ohessa niin, että lopputuloksena syntyy vaivatta maukas cappuccino.
Mutteripannun höyrynpaineella uuttama mokka ei kuitenkaan ole aivan espressoa, eikä Mukka Expressin maitovaahtokaan aivan mikrovaahtoa, eli sitä tiivistä ja pehmeänkuohkeaa vaahtoa, jota osaava kahvinkeittäjä - eli nykykielellä barista - saa hyvällä vaahdotusputkella aikaan. Silti Mukka-pannun keittämä yhdistelmä on jotenkin sopiva ja hyvä.
Ei se aivan cappuccinoa ole, mutta silti mukavan erilaista kuin muilla menetelmillä syntyy. Mukka-keitin onkin ollut varsin kausiluontoisessa käytössä: välillä se unohtuu kaappiin pitkiksi ajoiksi, kun taas välillä tulee juotua lähes pelkästään sen porisuttamia kupposia. Valitettavan usein maitokahvi maistuu kuitenkin myös hieman palaneelta, vaikka pannun ottaisi levyltä heti kahvin turskahdettua keittimen yläosaan. Tujakammista pavuista keitetty kahvi tuppaa myös maistumaan melko kitkerältä helpommin kuin kunnollisella espressokeittimellä valmistettuna.
Tuoreempi keksintö on Internetin kahvinysväriyhteisössä mielettömään suosioon ponkaissut AeroPress. Yksinkertainen, parista muoviosasta koostuva sylinteri-mäntälaite antaa innokkaalle kahvinkeittäjälle hyvin vapaat kädet säätää periaatteessa mitä tahansa uuton osa-aluetta erittäin tarkasti. Uuttoajan jälkeen juoma suodatetaan puruista erilleen, jolloin pressopannun tyyppistä jälkiuuttumismahdollisuutta ei ole. Myöskään pressolle tyypillistä sakkaa, josta kaikki eivät pidä, ei AeroPress-kahviin tule.
AeroPressin mukana tulee nippu kertakäyttöisiä, perinteisen tippakeittimen syömien kartioiden tapaisesta materiaalista valmistettuja paperisuodattimia, mutta kahvinörtit kuuluvat maailmalla myyvän jo metallisia kestosuotimia, jotka ehkä päästävät makua (ja kolesterolia) sisältävät kahvirasvat paperia paremmin lävitsensä.
Konossöörien mukaan Aeropressillä saa parhaimmillaan aikaan hyvin voimakkaan, mutta ei-kitkerän kahvikupillisen. Tavallaan ollaan siis samojen päämäärien perässä kuin espressoa valmistettaessa, mutta tällä kertaa lopputuloksena on suomalaiseen perinteeseen paremmin istuva ns. aivan tavallinen kahvikupillinen.
Millaisilla menetelmillä ja välineillä tapaatte kahvinne keitellä? Ennenhän se oli Suomessa aika lailla tippakeitinten työtä, mutta viime vuosina varsinkin nuori polvi tuntuu omaksuneen maailmalta monimuotoisuutta tässäkin suhteessa.
15 Comments:
Viimeiset 6kk olen viettänyt Uudessa-Seelannissa ja paikallisten mukaan kahvikulttuuri ei ole vielä oikein tänne rantautunut. Sanovat juovansa kahvia hyvin suomalaiseen tyyliin - eli kahvia juodaan paljon, mutta maulla ei ole niin väliä.
Tutuksi täällä on tullut tämä kapistus (coffee plunger): http://partywarehouse.co.nz/zen/images/Coffee%20Plunger%20Hire.jpg
Pressopannulla kahvit päivittäin "keittelen". Isompiin juhliin, kun porukkaa enemmään käytän perkolaattoria. Seuraavana hankintalistalla on mutteripannu.
Meillä käytetään pressoa ja mutteria. Näillä on pärjätty mainiosti ja ovat tilankäytöllisestikin olleet meille loistoratkaisuja. :)
Presso tuntuu saaneen kyllä jalansijaa Suomessa viime aikoina. Tuo coffee plunger näyttää nimenomaan pressopannulta sekin. Chemexiä tai vakuumikeitintä pitäisi kyllä päästä kokeilemaan - sellaisista ei itselläni ole vielä minkäänlaista käytännön kuvaa.
Mukka Express on niin symppiksen näkönen! =)
Itse keitän kahvit joka aamu Bialetin mutteripannulla. En ole vielä parempaan laitteeseen törmännyt!
En ole suuri kahvinjuoja, mutta mutteripannua (Ikeasta) tulee käytettyä, koska latte on sentään hyvää. Pressokin löytyy, mutta sillä vaahdotan maidon.
Tarvitsisin kylläkin ratkaisun isomman (eli enemmän kuin kahden) vieraan kahvitteluun. Ehkä pitäisi opetella käyttämään pressopannua ihan siihen oikeaan tarkoitukseensa
perkolaattorilla tulee aivan taivaallisen hyvää kahvia, lämmintä maitoa sekaan niin siitähän se päivä lähtee käyntiin.
Meilläkin on Mukka, taitaa olla jo kolmas pannu menossa. Kehitystä pannuissa on onneksi tapahtunut, koska uusin ei (ainkaan vielä, kop kop) ole räjähtänyt. Pari kertaa keittiö on siivottu seiniä myöten, kun Mukka teki tepposet ja aiheutti melkoisen kahvisuihkulähteen! Ja ekan kerran siivottiin kattoakin myöten, kun liesituuletin ei vielä ollut uudessa keittiössä paikallaan. En ilman Mukka pannua enää osaisi aamua aloittaa!
Meillä on Juran Impressa J7 "kahvikone", tai miksi sitä nyt kutsutaankin, sillä tulee keiteltyä, niin tavallista kaffeta kuin pressoakin, on tosi kätevä kun kaikki hoituu napin painalluksella :)
//Sanna
Kun olen laiska, niin silloin mennään ihan pikakahvilla.
Kun haluan maustekahvia, niin siihen minulla on kahden kupin kahvinkeitin eli sellainen, joka tekee kahvin mutta ei pidä lämpimänä.
Jos haluan hifistellä ja hieman kuntoilla, niin siihen tarkoitukseen minulla on Handpresso. (Kätevä käyttää matkoilla kunhan vain muistaa ottaa termariin kuumaa vettä.)
Anonyymi, onhan se kieltämättä vähintäänkin veikeän näköinen kapine.
id, pressohan on mitä helpoin laite! Kahvi sisään, vesi perään, odottelua ja mäntä alas.
Anonyymi, mARTti, perkolaattorin nimiin tuntuvat jotkut vannovan ihan täysillä. Melko täyteläistä kahvia sellaisella tuntuu kyllä tulevankin. Itselläni ei ole sellaista koskaan ollut, niin en osaa käyttövinkkejä antaa. Anonyymi ehkä voisi opastaa?
Suski, huh! Mistä kohden Mukka on räjähtänyt? Kuulostaa vaaralliselta!
Tiina, millaista sumppia Handpressolla tulee? Onko ihan normiespresson oloista?
Sanna, millaista normikahvia Jura keittää?
Aika paljon varmaan riippuu käytetystä kahvijauheesta. Itse olen kuitenkin pitänyt Handpresson tuottamasta mausta. Se on ollut sopivan pehmeää minulle.
Jura keittää todella hyvää tavallista kaffia, lämmön ja veden määrän voi säätää itse halumakseen,ainakin itse olen tyytyväisempi Juraan kuin entiseen Krupsiin jonka kahvi oli haaleaa ja säätövaihtoehtoja oli vähemmän.
//Sanna
Olen käyttänyt kolmen kupin pressoa vuodesta 1995 (en ihan yhtäjaksoisesti, mutta syksyllä tulee kuusi vuotta täyteen; osat ovat edelleen samat) ja myöhemmin saanut kuuden kupin presson lahjaksi. Kahvini jauhan Hario Skertonilla.
Jos jostain haaveilen, niin kesäksi olisi kiva olla Handpresso Domepod.
Pikkuenkeli
Presso on kovassa käytössä kyllä täälläkin. Muutaman kerran on tiskikone onnistunut näykkäisemään pressoparalta nokan poikki, mutta onneksi niihin saa vaihtolaseja kaupasta!
Lähetä kommentti
<< Home