Jauhantajuhlat

Vietimme viikonloppuna perinteisiä jauhantakinkereitä, jonne uskaltautui iloksemme saapumaan kokonaan uusikin blogituttavuus: Potti-Hannele Kokeista ja Poteista.

Arvatkaapa vaan, oliko ihana saada vieraaksi ihastuttava ihminen, joka toi kaiken lisäksi mukanaan uunituoretta ruisleipää, ruisleivänjuurta, itse marinoituja valkosipulinkynsiä, chilinsiemeniä sekä Viivi ja Wagner -pyyhkeen. Sekä Saksassa pidettävien euroviisujen henkeen sopivaa herkullista hapankaalipaistosta.

Toivottavasti emme olleet liian pelottavia, kun olisi nimittäin aika mukava tavata toistekin esimerkiksi ensi kuussa järjestettävässä Oulun blogimiitissä.

Menin kutsupostauksessani nimittämään tapahtumaa nyyttikesteiksi, minkä johdosta ihmisillä oli ilmeisesti tavallistakin enemmän intoa panostaa ruokapuoleen ihan tosissaan. Itse kokkailin iltaa varten Jamie's America -kirjasta cowboy-ruokaa nimeltä Chilli con Jamie, jonka ohjeeseen tykästyin kovasti. Enpä muista ennen lisänneeni lihapataan puolta litraa keitettyä kahvia.

Tällä kertaa onnistuin pitämään chilin tulisuudenkin aisoissa; salaisuutena taisi olla yksi ylimääräinen tomaattimurskapurkki.

Paikalle saapui myös yksi parhaimmista ystävistäni, joka toi mukanaan muun muassa tällaisia pehmoisia pinaattinyyttejä (ja minä annoin puolestani hänelle kotipakettiin tekemäni chilin loput):

Muitakin hyviä ystäviä oli paikalla. Niin kuin vaikka blogimme ulkojäsen Bronx, joka saapui paikalle näin hyvin varustautuneena:



Illan keskustelut kiertyivät kerta toisensa jälkeen Nokiaan ja Elopin edellisenä päivänä tekemiin tiedonantoihin; olivathan melkein kaikki paikalla olleet mieshenkilöt jonkinasteisia oululaisnörttejä.

Humanistityttöjen oli välillä vähän vaikea pysyä teknisiä lyhenteitä sisältävien juttujen tasolla, mutta mennyttä loistoa siinä ainakin muisteltiin ja mietittiin, minkälaisia työmahdollisuuksia rakas kotikaupunkimme pystyy tarjoamaan tulevaisuudessa.

Mutta samalla toki muistettiin myös syödä. Insinööri-Pekka osoitti jälleen kerran olevansa huikea kokki. Thomas Kellerin French Laundry oli jälleen tarjonnut ohjeita, joiden innoittama Pekka pursotteli alkupaloiksi sopivia juustoisia tuulihattuja (vai mitä cheese puffsit voisivatkaan olla suomeksi).

Sain kuulla myös blogista nimeltä French Laundry at Home, jossa Carol-niminen bloggari on testannut muun muassa lauantaina tarjolla ollutta huippuhyvää Banana Split -jälkiruokaa.

Oululaista bloggaajavoimaa edusti myös Virpi, joka oli tapansa mukaan kokannut vaikka kuinka paljon. Mukana oli muun muassa tillinäkkäriä, artisokkalevitettä sekä edellisenä viikonloppuna tutuksi tullutta aura gold -moussea.





Virpillä oli tuttuun tapaan mukanaan kaksi seuralaista, joista toinen oli hankkinut iltaa varten kainuulaista kuhaa. Se on päässyt näköjään samalle lautaselle Virpin tuoman kuskus-salaatin kanssa:



Yhden illan herkullisimmista makuelämyksistä tarjosivat nämä pekoniin käärityt kampasimpukat, jotka olivat blogittoman tuttavapariskunnan yhteistyön tulos. Pitää ottaa pikimmiten selville maustesikermän salaisuus:



Samaten kaipailisin ohjetta näihin Momofuku-kirjan kanansiipiin, jotka voittivat makunsa puolesta jopa vuoden ensimmäisen päivän version:



Yllä vielä friteerauskeittimestä nosteltuja makoisia bataattisipsejä.

Viimeisen viikon aikana ilmestyneiden jauhantapostausten perusteella elämämme on näköjään yhtä juhlaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen, ja nytkin olen viettänyt pari viimeistä päivää aika kurjissa tunnelmissa. Eilinen ystävänpäivä muistutti onneksi sopivasti hyvien ystävien merkityksestä, joten kiitokset kaikille ystävällismielisille ihmisille siitä, että olette olemassa.

(Tulevien päivien aikana ajattelin piristää mieltäni kätköilyn avulla. Kun ei vaan olisi koko ajan niin kamalan kylmä.)