Lahjasaalis

Lahjat eivät ole omassa joulussani ollenkaan se tärkein juttu, mutta tokihan se mieltä lämmittää, kun kuusen alle kertyy edes muutama paketti. Siinä huomaa olleensa vuoden mittaan edes jokseenkin kilttinä (sen kun näkis).

Meillä ei ole ollut tähän asti yhtään emaloitua valurautapataa, mutta nyt keittiöömme kulkeutui Le Creusetin pata, joka on tomaatin muotoinen! Olen haaveillut tuommoisesta salaa (ja ihan julkisestikin) jo useampien vuosien ajan. Nyt en malta odottaa, että pääsisin kokkailemaan sillä (tuiki tomaattisia) pataruokia. Täydensin tänään tomaattimurskakokoelmiani ja yksi resepti on jo korvamerkattu, joten perästä kuuluu.

Yllä olevalle minihirvelle en keksinyt alkuun juuri minkäänlaista käyttötarkoitusta, mutta sehän on patavahti! (Luulin, että kyseessä on koriste-esine, joka ei kovin hyvin pysy jaloillaan.) Samassa paketissa oli jotain muutakin, mutta siitä joskus toiste lisää.

Teema-astiat ovat aina vaan niin vastustamattomia. Uudesta kuppikaksikosta voi hyvinkin tulla haastaja tähänastiselle suosikkikupilleni eli punaiselle hiutale-mukille.

Keittokirjaosastoa edusti tänä vuonna Umami - Japanilainen ruokakulttuuri. Sen pariin palataan takuulla vielä pariinkin otteeseen, vaikutti nimittäin kaikkinensa varsin kiinnostavalta.

Lisäksi saimme kasan kynttilöitä (joista olen luonnollisesti ehtinyt käryyttää jo muutaman), lautasliinoja sekä herkkukorin, joten mikäpä tässä on uuttavuotta odotellessa. Omista antamistani lahjoista voisin todeta, että saaristolaisleipä oli jälleen kerran suuri suksee (ohjettakin on jo pyydetty).