Keittiökuvatuksia
No jos mekin sitten, kun kerran kaikki muutkin. Eli jos joltakulta on mennyt ohi, niin vaikka kuinka monessa blogikeittiössä on ollut viime aikoina avoimien ovien päivä. Alun perin ajatus lähti Kurpitsamoskan Marilta. Itsekin tunnustan tihrustaneeni ihmisten köökkikuvat varsin tarkkaan läpi. Onhan se mukava nähdä, miten tutut bloggaajat asuvat ja minkälaisissa keittiöissä ruoka-annoksiaan kokkailevat.
Tässä oma keittiömme ovensuusta kuvattuna (kun kuvaa klikkaa suuremmaksi, siitä on näköjään nähtävissä jopa eilisen alkuillan ulkolämpötila):
Oma keittiömme on keltainen, ahdas ja sekava. Lähes joka ainoa hyllymillimetri on käytetty hyödyksi, eli maustepurkit, öljypullot ja kuiva-ainepussukat ovat levittäytyneet kaikkiin kuviteltavissa oleviin paikkoihin. Kaapit ovat kuosiltaan mukavan 80-lukulaiset. Keittiöremontti on kummitellut mielessä jo vaikka kuinka pitkään, mutta noilla nyt on pärjäilty tähän asti. Kovin uudenaikainen keittiö ei kotiimme oikein sopisikaan, joten mene ja tiedä, mihin ratkaisuun tuon remontin kanssa päädytään (vai päädytäänkö mihinkään).
Ruokapöytä on sijoitettu arvatenkin keittiön ulkopuolelle. Samaten paistinpannut ja osa padoista on jouduttu sijoittamaan toisaalle – jos kohta aivan keittiön sisäänkäynnin tuntumaan – ja keittokirjoistakin mahtuu keittiöön vain osa. Käyhän se tietenkin niinkin. Suurin osa yrttiviljelmistä on joko eteisessä tai ulkosalla.
Minä toki viihdyn keittiössämme erinomaisesti (pienessä keittiössä kaikki on aina kätevästi käden ulottuvilla), mutta järjestyksen ystäville siellä kokkaaminen saattaa olla toisinaan jonkinasteinen koettelemus.
Jääkaapin ovia olen aukonut joskus aikaisemmin, joten jätetään se puoli nyt tällä kertaa kokonaan väliin. Etenkin, kun hapankaalipänikkä hallitsee tällä erää vähän liiaksi näkymiä jyhkeällä ulkomuodollaan. Tätä nurkkausta hallitsee sen sijaan Silvia, jonka edellisestä otoksesta on huomattavissa, että kyseinen kulmaus ei ollut viime vuoden helmikuussa vielä lainkaan lasipurkkien kansoittama:
Tässä oma keittiömme ovensuusta kuvattuna (kun kuvaa klikkaa suuremmaksi, siitä on näköjään nähtävissä jopa eilisen alkuillan ulkolämpötila):
Oma keittiömme on keltainen, ahdas ja sekava. Lähes joka ainoa hyllymillimetri on käytetty hyödyksi, eli maustepurkit, öljypullot ja kuiva-ainepussukat ovat levittäytyneet kaikkiin kuviteltavissa oleviin paikkoihin. Kaapit ovat kuosiltaan mukavan 80-lukulaiset. Keittiöremontti on kummitellut mielessä jo vaikka kuinka pitkään, mutta noilla nyt on pärjäilty tähän asti. Kovin uudenaikainen keittiö ei kotiimme oikein sopisikaan, joten mene ja tiedä, mihin ratkaisuun tuon remontin kanssa päädytään (vai päädytäänkö mihinkään).
Ruokapöytä on sijoitettu arvatenkin keittiön ulkopuolelle. Samaten paistinpannut ja osa padoista on jouduttu sijoittamaan toisaalle – jos kohta aivan keittiön sisäänkäynnin tuntumaan – ja keittokirjoistakin mahtuu keittiöön vain osa. Käyhän se tietenkin niinkin. Suurin osa yrttiviljelmistä on joko eteisessä tai ulkosalla.
Minä toki viihdyn keittiössämme erinomaisesti (pienessä keittiössä kaikki on aina kätevästi käden ulottuvilla), mutta järjestyksen ystäville siellä kokkaaminen saattaa olla toisinaan jonkinasteinen koettelemus.
Jääkaapin ovia olen aukonut joskus aikaisemmin, joten jätetään se puoli nyt tällä kertaa kokonaan väliin. Etenkin, kun hapankaalipänikkä hallitsee tällä erää vähän liiaksi näkymiä jyhkeällä ulkomuodollaan. Tätä nurkkausta hallitsee sen sijaan Silvia, jonka edellisestä otoksesta on huomattavissa, että kyseinen kulmaus ei ollut viime vuoden helmikuussa vielä lainkaan lasipurkkien kansoittama:
28 Comments:
Ei tuollaista keittiötä voisi remontoida! Näyttää niin kotoisalle. Ei ole ihme, että keittiöstänne tulee niin valtavasti herkkuja meille muille jaettavaksi :D Pitäisi minunkin jakaa Keittokomeron kuvat blogissani, jahka ehdin :)
Onhan tuossa köökissä tosiaan koettu varsin viihtyisiä kokkaushetkiä. Ja ahtauskin on tietenkin oma tunnelmatekijänsä. :) Isommalla porukalla meinaa joskus olla vaan vähän tukalaa, joten siinä mielessä tilaa voisi olla himppasen verran enemmän. (Etenkin, kun olohuone on sitten keilahallin kokoinen ja eteinenkin lienee keittiötä suurempi.)
Joskus sitä vaan haaveilee semmoisesta steriilin tyylikkäästä nykykeittiöstä, jossa kaikki toimii ja kaikelle on paikkansa.
Kuvia Keittokomerosta! Kannatetaan!
Sinulla taitaa olla aivan sairaan hyvä kamera :)? <3 Kuviasi on todella nautinnollista katsoa.
Ei minulla, mutta kanssabloggaavalla puoliskollani on ilmeisesti joku kohtuuhyvä Nikon-järkkäri, jolla osa näistä uusimmista kuvista nyt on otettu. :)
Nyt tuli kyllä vastaan ensimmäinen keittiöyllätys! Olin nimittäin vakuuttunut, että teillä on iso ja moderni köökki, mutta tuohan on vallan ihana ja lämmin ja todella kodikas. Viihtyisin! :) Keittiön varustus ei sen sijaan yllättänyt :D
Itse haaveilisin että olisi tilaa tuollaisille veitsimagneeteille, niin kuin teillä...
Pitänee sitä raottaa voikeittiönkin ovia, kun tässä nyt niin ahkerasti on päässyt muidenkin kyökkeihin kurkkimaan. On se vaan hauskaa nähdä millaisissa olosuhteissa ne postatut herkut valmistuu :)
Aurinkoa talvellakin, onpa ihana keittiö teillä! Onko pastakonekin vakituisesti tuossa paikallaan? Minun on kaapissa, vaikka se kyllä mahtuisi olemaan jossain, hm.. toisaalta, siitä pitäisi pyyhkiä pölyjä, jos se olisi aina esillä? Ja veitsimagneetti, ihan kaksi! Sekin lojuu minulla kiinnittämättä kaapissa, tars tehdä jotain, muutosta sentään jo kaksi vuotta, heh.
Krisu
Mari: Tervetuloa vaan viihtymään keittiöömme joskus, jos satut Oulussa päin liikkumaan. Siellä saa kokkailla ja olla kuin kotonaan (kunhan muistaa antaa meikäläisenkin maistella lopputulosta;).
Oliivia: Kivaa! Teillä taitaakin olla kohtuutuore koti, joten sitäkin hauskempi päästä sinne kurkistelemaan.
Krisu: Kaikki on siinä missä normaalistikin (likaisia astioita on tosin normaalisti enemmän - nyt sattui vaan astianpesukone sopivasti päälle). Pölyjen pyyhkimistä pastakoneessa(kin) kyllä riittää. Juuri siivouspäivinä sitä ehkä eniten haaveilee semmoisesta toimivasta nykykeittiöstä, johon ei olisi pinttynyt vuosikymmenten aikana kaikenlaista tauhkaa.
Haa, meilläkin on keltaiset seinät keittiössä. Aurinkoa vuoden jokaisena päivänä!
Ois kiva nähdä myös teidän koko keittokirjakokoelmanne ja kuulla, mitkä ovat suosikkikirjojanne jne. Vai onko täällä jo jossain keittokirjaesittelypostaus?
Yksittäisistä keittokirjoista on kuvia pitkin matkaa, mutta suosikeista voisi kieltämättä koostaa esittelyn (ja ottaa tosiaan muutamia kuvia keittokirjahyllyistäkin). Eli kiitos siis taas loistavasta postausaiheesta, pitää panna jossain vaiheessa toteutukseen.
Haaveilin vuosia valkoseinäisissä vuokra-asunnoissa asuessani keltaisesta keittiöstä. :) Pakollista piristystä pimeisiin talviaamuihin.
tästä vois muuten itekin jotain kuvaa pistää keittiöstä mutta hoas ei ole silmän ilo.. :)
Mukavan värikästä ja kotoisaa! Uskomattoman tunnelmallinen keittiö!
Tosi mukava keittiö! Tulin oikeastaan mainostamaan tänne Spezzatino-lehteä, jonka ekassa ilmaisessa näytenumerossa on teemana *tomaatti*. Muistelin vain, että täällä olis niitä tomaattifaneja :-) Ja siksi kehtaan mainostaa, kun upouuden lehden maksetuista numeroista tulot menevät Pohjois-Amerikan nälkäisille, eli ei ole tarkoitus tehdä voittoa kenenkään taskuun.
Aleksi: Olisi mukava nähdä enemmän opiskelija-asuntojakin, joten kamera käteen vaan! :)
(Pitäisi muuten katsella joskus, löytyisikö kätköistämme kuvia ihka ensimmäisestä opiskeluaikaisesta keittiöstämme.)
Vesimeloni: Värien runsas käyttö ehti tosiaan tulla meikäläiselle aiemmissa asunnoissa hienoiseksi pakkomielteeksi (siksipä makuuhuoneemme on punainen, olohuone sininen jne.). Mutta teillähän se upea keittiö vasta olikin - samaan aikaan sekä tyylikäs että tunnelmallinen.
Kaura: Linkin takaa näyttääkin aukeavan heti pari niin makoisaa tomaattikuvaa, että pitänee ryhtyä jo senkin takia latauspuuhiin. (Hyvä veto lehdeltä ottaa maailman houkuttelevin raaka-aine näytenumeron teemaksi.) Kiitos vinkistä!
Oi miten aurinkoisen kotoisa ja tunnelmallinen !
Ja minäkin tulin ihan taka-ajatuksella sillä blogissani olisi haasteennäköistä, ken haluaa leikkiin ryhtyä - kommenttimuistelmia.
=)
Kommenttimuistelu kuulostaa kannatettavalta. Kuinka monta mukavaa tuttavuutta blogien kommenttilootapuolella onkaan mahtanut kehittyä. Maurelitakin on sitä kautta tuttu jo melkein kolmen vuoden takaa. :)
(Tuolla Kauran linkkivinkkilehdessä on muuten ohjetta mm. kotitekoisiin "aurinko"kuivattuihin tomaatteihin ja vaikka mihin muuhunkin. Oujee.)
Oijoi, on kyllä kerrassaan viihtyisän oloinen keittiö teillä, täytyy minunkin sanoa. Tuollaiset seinät kyllä varmasti piristävät synkän talven aikaan (joka pian taas iloksemme saapuukin). Työn puolesta kyselin tänään muuten Oulun kesän erinäisiä säätietoja ja hehheh, meidän kesään on kuulunut tasan 1 kpl hellepäiviä!
Harmikseni joudun skippaamaan Hki:n blogimiitin, mutta toivottavasti joskus pääsen mukaan, vaikka sitten teidän keittiöön jos blogi-ihmisiä Ouluun taas joskus rantautuu!
Yhden ainoan tosissaan lämpimän päivän minäkin muistan. Se oli heinäkuinen torstai. :)
Meitsillä on nyt mahdoton työsuma, mutta sitten kun saan sen joskus (toivon mukaan) selvitettyä, niin pitäisi ryhtyä pontevasti jonkin täällä suunnalla tapahtuvan miitin järkkäilyyn. Harmillista kyllä, ettet pääse Helsinkiin.
Tää menee nyt vähän ohi aiheen mutta oliko tuossa ylimmässä kuvassa keskimmäinen yrtti korianteri? Jos on niin miten ihmeessä olette saaneet sen pysymään hengissä. Nimim. lukuisia koriantereita biojäteastiaan haudannut.
Se on itse asiassa kirveli, vähän harvinaisempi vieras talossamme. Korianteria en ole koskaan kasvattanut. Jos joku on (ja on onnistunut), niin nyt on hyvä tilaisuus antaa vähän kasvatusvinkkejä.
Se oli nimenomaan heinäkuinen torstai, 3. päivä tarkalleen :) (ja mikäli on oikein tarkkasilmäinen ollut, on voinut ehkä havainnoida tuon eilisen työpanokseni tänään paikasta x ja keksiä samalla työpaikkani :)
Hyvän ystäväni jokavuotinen syntymäpäivämökkeily tosiaan siirtyi miitin päälle ikävästi ja sitä en voi ystäviäni suututtamatta peruuttaa, joten siksipä Helsinki nyt jäi.
Mutta lupaan ja vannon että Oulu-miittiin osallistun, jos vain suinkin kykenen!
Kääks, oletko sinäkin jossakin täkäläisessä lehdessä töissä? (Mielikuvitukseni ei nyt riitä ideoimaan tähän hätään mitään muutakaan vihjeisiin sopivaa työpaikkaa.;)
Saako esittää pari kysymystä Braunin yleiskoneesta?
Oletko ollut tyytyväinen? Oletko testannut miten litran pullataikina sillä onnistuu?
Nim. ystävän puolesta, joka on kuulemma täysin tympiintynyt omaansa :)
Me olemme olleet tyytyväisiä, kuten parin vuoden takaisesta postauksestakin voi päätellä. Ainoa ongelma isojen taikinoiden kanssa on ollut siinä, että silloin kone saattaa helposti lähteä vaeltamaan pitkin pöytää, minkä vuoksi sitä on pidettävä aina vähän silmällä.
Aika oikeaan osui arvaus (no olipa vaikeat vihjeetkin...), mutta en onnekseni sentään ole sen kummemmin vastuussa siitä mitä julkaistaan, että taustahommissa tässä ollaan tai niinku sitä hienosti sanotaan, että "tukitoiminto" :)
Saatko tuossa "kolmen kolon yrttiruukussa" pysymään kasvikset kunnossa? Mulla ei pysy mitkään ruukkutuotteet hengissä. Kasteletko paljon vai vähän? Meni joskus huokkaan nuo yrttiruukkurahatkin (35e), nyt lokerikko makaa kaapinperukoilla.
Toiseksi alin kuva, jossa keltaisella seinällä mausteet, veitset ja keittokirjat odottavat kokkaajaa näyttää tosi kutsuvalta. Itsekin kaipaisin väriä keittiöömme, vähän liian valju on.
Maria: En ole itsekään tuohon yrttilokerikkoon kovin tyytyväinen. Vettä tarvitsisi kokemusteni mukaan yrttien hengissä pysymiseen paljon enemmän kuin tuon astian pohjalle mahtuu. Joskus olen saanut pidettyä noita vesikasvatettuja yrttejä kuukausikaupallakin hengissä (esim. semmoisessa Kerman Saven korkealaitaisessa yrttiruukussa), mutta tuossa kolmen yrtin astiassa se ei oikein tahdo onnistua.
Kannat kattoon: Veitset ja leikkuulaudat pyritään pitämään tosiaan aina kätevästi saapuvilla. Vähentää pilkontakynnystä huomattavasti, kun ei tarvitse ensin kaivella niitä kaapeista ja laatikoista.
Lähetä kommentti
<< Home