Vähän suolaisempi juustokakku
Vaikka en ajatellut nähdä paljoakaan vaivaa elokuuksi suunnitellun blogipiknikin suhteen, tunnustan katselleeni alustavasti muutamia reseptejä jo sillä silmällä. Tämä suolainen juustokakku olisi ollut varsin mukava tarjottava, mutta hylkäsin ajatuksen sitten liian hankalana. Tai ei tätä mitenkään ylivoimaisen vaikea ole valmistaa - pikemminkin päinvastoin - mutta taidan kuitenkin tyytyä vähän yksinkertaisempien eväsvaihtoehtojen suunnitteluun, kun kokkausaikaa ja -mahdollisuuksia on piknikin aikoihin käytössä aika niukanlaisesti.
Tämän juustokakun ohje on alkujaan ilmestynyt ruotsalaisessa Allt om Mat -lehdessä, ja itse poimin sen I Lilla Myzan's kök -nimisestä blogista. En ole kamalasti kokannut ruotsinkielisiä ohjeita, ja kouluruotsi oli pariin otteeseen kovinkin koetuksella, vaikka kuvittelin ruotsia jossain määrin jopa osaavani. En meinannut millään keksiä alkuperäisen ohjeen kavring kantskuret -kohdalle järkevää käännöstä, mutta päädyin sitten ostamaan Maalahden Limppua ja poistamaan siitä reunat ennen sen kuutioimista kakkupohjaksi. Mahtoikohan mennä oikein?
Kakku oli yllättävän hyvää ja (punasipulin ansiosta?) jopa aika raikasta syötävää. Ohje oli siis ilman muuta kokeilemisen arvoinen, vaikkei tämä piknik-tarkoitukseen koskaan päätyisikään. Alkuruuaksi kyseinen kakku sen sijaan on mitä mainioin. Pippurimyllykin otti jopa pikkuisen lisää, vaikkei hän yleensä ole ehkä tämäntyylisten kokkausten ylin ystävä.
Maalahden Limppu on muuten säilyvämpää kuin kuvittelinkaan. Viime lauantaina ostamani leivän pitäisi olla käypäistä vielä heinäkuun lopullakin, jos kohta en usko, että leipä ihan sinne saakka syömättä säilyy.
Tämän juustokakun ohje on alkujaan ilmestynyt ruotsalaisessa Allt om Mat -lehdessä, ja itse poimin sen I Lilla Myzan's kök -nimisestä blogista. En ole kamalasti kokannut ruotsinkielisiä ohjeita, ja kouluruotsi oli pariin otteeseen kovinkin koetuksella, vaikka kuvittelin ruotsia jossain määrin jopa osaavani. En meinannut millään keksiä alkuperäisen ohjeen kavring kantskuret -kohdalle järkevää käännöstä, mutta päädyin sitten ostamaan Maalahden Limppua ja poistamaan siitä reunat ennen sen kuutioimista kakkupohjaksi. Mahtoikohan mennä oikein?
Mädillä koristeltu tuorejuustokakku
200 g Maalahden Limppua tai muuta vastaavaa siirappista tummaa leipää, reunat poistettuna (kavring kantskuret)
75 g voita
4 liivatelehteä
2 1/2 dl creme fraichea
300 g Philadelphia-juustoa (muukin maustamaton tuorejuusto käynee)
2 pientä punasipulia
suolaa
valkopippuria
Lisäksi:
muikunmätiä (lohenmäti toimi todistetusti myös hyvin)
rucolaa
yrttiöljyä
Vuoraa irtopohjavuoan pohja samankokoisella leivinpaperipalalla. Sulata voi ja sekoita siihen kantattu leipä (itse kuutioin leivän veitsellä melko pieniksi kuutioiksi, mutta olisi siitä voinut tehdä vieläkin murumaisempaa). Painele leipäseos vuoan pohjalle.
Liota liivatetta kylmässä vesitilkassa hetken aikaa (oma liivatepakettini ehdotti liotusajaksi viittä minuuttia). Hakkaa punasipuli mahdollisimman hienoksi. Sekoita Philadelphia-juusto, creme fraiche, punasipuli sekä suola ja pippuri keskenään. Valuta liivatteista ylimääräiset nesteet pois ja liota ne kattilassa pienellä lämmöllä pieneen määrään juustoseosta. Sekoita liivateseos lopun juustoseoksen joukkoon, ja levitä tahna leipäpohjan päälle. Laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi.
Voit valmistaa yrttiöljyn muutamasta lusikallisesta hyvää oliiviöljyä ja tuoreista yrteistä, esim. timjamista tai basilikasta. (Itse käytin kaupasta ostettua sitruunalla maustettua oliiviöljyä.) Asettele rucolaa pediksi lautaselle ja roiskuttele yrttiöljyä päälle. Leikkaa juustokakusta viipaleita ja asettele niitä salaattipetien päälle. Koristele mädillä.
Kakku oli yllättävän hyvää ja (punasipulin ansiosta?) jopa aika raikasta syötävää. Ohje oli siis ilman muuta kokeilemisen arvoinen, vaikkei tämä piknik-tarkoitukseen koskaan päätyisikään. Alkuruuaksi kyseinen kakku sen sijaan on mitä mainioin. Pippurimyllykin otti jopa pikkuisen lisää, vaikkei hän yleensä ole ehkä tämäntyylisten kokkausten ylin ystävä.
Maalahden Limppu on muuten säilyvämpää kuin kuvittelinkaan. Viime lauantaina ostamani leivän pitäisi olla käypäistä vielä heinäkuun lopullakin, jos kohta en usko, että leipä ihan sinne saakka syömättä säilyy.
7 Comments:
Nätti juustokakku! Ja kavring on nimenomaan tumma, makeahko (suht "tiheä" leipä) - jos haluaa kokeilla omatekoista, mulla pitäisi olla resepti jossain jemmassa.
Ruokablogit ovat muuten ihan kiva tapa verestää kielitaitoja, itse olen viime aikoina tihrustanut paria ranskalaista sellaista (ovat järjestään täynnä äärettömän upeita kuvia).
Maalahden limppu on oikein hyvä korvike kavringille, ja "kantskuret" tarkoittaa juuri sitä, että reunat/kuoret leikataan pois :)
Kaunis juustukook! Nägin seda hiljuti Anne's Food blogis - peaks ka tegema.
PS Wrote it in Estonian on purpose - so you could 'verestää kielitaitoja' :)
Maalahden limppu kyllä todellakin säilyy! Meillä on aina hätävaraleipänä tuota limppua, eikä ole säilyvyyden kanssa ollut ikinä mitään ongelmia. Tietenkin se on parasta tuoreempana sen syö :)
Pitäisi etsiä lukulistalle kyllä muitakin kuin vain suomen- ja englanninkielisiä blogeja, kun näyttää tuo ruokasanasto olevan muilla kielillä paikoin hyvinkin pahasti hukassa. Voisi tutkia Nami-Nami retseptikoguakin joskus tarkemmin, jos sieltä jotain tarttuisi mieleen. :)
Kavring-resepti olisi muuten hyvinkin tervetullut!
*kröhöm* ei yhtään viiveellä tämä. Itse en ole kokeillut vielä, mutta muut kirjan reseptit ovat olleet älyhyviä.
Kavring
Annica Triberg: Jorden runt på 80 degar
8 dl vettä
1 rkl jauhettua kuminaa
8 dl hienoja ruisjauhoja (ei siis kuitenkaan sihtiä varmaankaan)
Kiehauta vesi kattilassa, lisää kumina ja jauhot. Peitä kannella ja anna seistä vuorokauden huoneenlämmössä.
seuraavana päivänä:
50 g voita
4 dl vettä
50 g hiivaa
1½ rkl suolaa (kirjan reseptit on yleensä ylisuolasia)
1 rkl väkiviinaetikkaa
1 dl tummaa siirappia
12-13 dl hienoja ruisjauhoja
~litra erikoisvehnäjauhoja
Kuumenna voi kattilassa, lisäää vesi ja lämmitä noin 50-asteiseksi. Sekoita jauhosoppaan. Liuota hiiva pieneen tilkkaan tätä puuromössöä ja sekoita takaisin joukkoon.
Lisää suola, etikka, siirappi ja ruisjauhot ja sekoita tasaiseksi. Lisää niin paljon vehnäjauhoja että saat alustettavan taikinan. Vaivaa voimakkaasti pari minuuttia. Kohota kulhossa liinan alla vähintään tunti.
Voitele & jauhota kolme 1½-litraista vuokaa. Vaivaa taikinaa kevyesti, jaa kolmeen osaan ja siirrä vuokiin. Peitä ja anna nousta puoli tuntia.
Lämmitä uuni 225-asteiseksi, pistä leivät uuniin ja peitä uunipellillä. Pistä pellin päälle vielä paino, esim. valurautapannu. Alenna uuni 175 asteeseen ja paista noin tunti. Irrota leivät vuoista ja paista vielä viitisen minuuttia.
Leipä on parhaimmillaan jos se saa seistä pari päivää ennen kuin se leikataan ohuiksi viipaleiksi. (Päällisiksi suositellaan kananmunaa ja mätitahnaa, vahvoja juustoja tai silliä.)
Hihii, ei hätää. Eipä tässä ole tullut leivottua leipää muutenkaan koko kesänä.
Mutta on kyllä tosissaan hyvänkuuloinen resepti! Tuommoinen leipä sopisi mainiosti loppukesän kekkereille, joten pitää ottaa vaikka rapujuhlien yhteydessä ohjelmaan!
Lähetä kommentti
<< Home