Cookies

Kuivan asiallinen Marie oli minulle lapsukaisena ainoa oikea keksi. Saatoin vetää niitä teekupposen kanssa hyvinkin puoli paketillista, jos annettiin (tai ei vahdittu). Aitoja Guld-Marieita sai ainakin muinoin vain Ruotsista. Suomessa kyllä myytiin Marie-nimellä jos millaista kahvileipää, mutta alkuperäistä ne eivät kriittisen esiteinin suussa vastanneet. Marie-keksi pehmeni teehen topattuna mahtavasti ja keksien toppailu tarjosikin lähes loputtomasti hupia pienen maaseutupitäjän verkkaiseen miljööhön.

Viime vuosina keksimakuni on siirtynyt kohti jenkkein cookie-tyyppisiä, suurilla sattumilla varustettuja pyörylöitä. Optimaalisimmillaan cookie on silloin, kun se on ainakin keskeltä hieman pehmeä ja tuoreen oloinen. Reuna saa vähän rapsahtaakin, ja suklaa- ynnä muita lohkareita pitää olla paljon! Jotakuinkin sellaisia saa Oulussa ainakin Subwaysta patongin kylkeen tyrkytettävänä jälkkärinä - ja varmaan toki ihan muutenkin. Kaupan muovipakkauksissa myytävät keksi-cookiet tuntuvat järkiään olevan turhan pieniä ja kuivia. Pahimmassa tapauksessa niitä saa oikein leuka natisten jyrsiä, ja tällöin on murea cookie-nautinto jo kaukana.

Toki cookieita piti päästä paistamaan omassakin uunissa, kun ne kerran nykyään niin maullaan ovat. Kokeilu olikin erittäin onnistunut ja tulee varmasti saamaan jatkoa. Taikina syntyi todella näppärästi ja nopeasti ja muutenkin prosessi oli hyvin mutkaton. Reseptiksi valitsimme pienen webbailun perusteella Frendienkin testaaman Nestle Toll House -ohjeen, joka tuntui olevan yleisin ja suosituin ohje perus-cookieille. Teimme suurimman osan taikinasta suklaasattumilla, mutta parin keksin kokoiseen nokareeseen sekoitimme pienen rasiallisen värikkäitä Smarties-suklaarakeita.

Resepti on ainakin pienperheille melko suuri, joten sen voi halutessaan vaikka puolittaa. Cookiesit kyllä hetken säilyvätkin, jos vain saa pidettyä ne pois sellaisten perheenjäsenten ulottuvilta kuin itse olisin pienenä ollut teekuppini kanssa. Nämä kannattaa muuten säilyttää ilmatiiviissä purkissa, jotta ne eivät kuivuisi liiaksi ja muuttuisi kaupan kovien versioiden kaltaisiksi.

Nestle Toll House Cookies

1 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
220 g huoneenlämmössä pehmennyttä voita
1,8 dl hienosokeria
1,8 dl fariinisokeria
2,4 dl rouheasti pilkottuja pähkinöitä (meillä saksan-, mutta laita mistä pidät)
4,8 dl yhtä rouheita suklaanpaloja tai muita sattumia, esim. suklaakarkkeja
1 tl vaniljauutetta
5,4 dl vehnäjauhoja
2 isoa kananmunaa

Sattumien määrä kuulosti reseptiä ensi kertaa lukiessa suurelta, mutta kannattaa olla avokätinen ja jaksaa pilkkoa. Se palkitaan, kun ollaan maisteluvaiheessa. Suklaana kannattaa käyttää jotain sellaista, josta pitää muutenkin. Meidän ensimmäinen erämme olisi tässä mielessä voinut olla vielä pykälän parempi: hämäännyimme nimittäin hankkimaan leivontakäyttöön tarkoitettua tummaa suklaata, mutta se olikin minun makuuni aivan liian sokerista ja muistutti muutenkin enemmän halpaa joulukalenterisuklaata kuin laatunamia. Leivo siis kekseihin lempisuklaatasi niin olet meitä varmemmalla pohjalla. Toki muutakin voi käyttää: olen nähnyt kahviloissa M&M/Smarties-versioiden lisäksi ainakin toffeenpaloilla ryyditettyjä keksejä.

1) Laita uuni kuumenemaan 190 C:hen.

2) Yhdistä kulhossa jauhot, sooda ja suola.

3) Vatkaa toisessa kulhossa pehmeä voi, sokeri, fariinisokeri ja vaniljauute yhteen. Vatkaa, kunnes koostumus on kermaisan pehmeä.

4) Lisää munat voi-sokeriseokseen yksi kerrallaan. Vatkaa molempien jälkeen hyvin.

5) Lisää jauho-sooda-suola -seos vähitellen muna-voi-sokeriseokseen ja vatkaa tasaiseksi.

6) Lisää sattumat eli perusversiossa pähkinä- ja suklaapalat.

7) Lusikoi leivinpaperille pieniä, noin ruokalusikallisen vetoisia kekoja. Keot saavat olla epämääräisiä nokareita. Ne kyllä uunissa tasoittuvat.

8) Paista 9-11 minuuttia tai kunnes cookiesit ovat kullanruskeita. Meillä tuo yhdeksän minuutin alaraja tuotti tavallisessa sähköuunissa aika hyvän paistotuloksen.

9) Jäähdytä ja nauti! Suoraan uunista suklaapalat ovat sisältä sulia, joten nämä ovat siitä erikoisia leivonnaisia, että maku on jäähtyneenä parempi.