Rapujen kaverit
Parin viikon takaisilla rapujuhlilla tuttavapariskuntamme luona onnistuimme nauttimaan kosolti muutakin kuin pelkkiä rapuja: erilaisia piirakoita ja salaatteja oli valmisteltu etukäteen niin, ettei laiskankaan ravunperkaajan tarvinnut pelätä nälkää. Alkujuomiakin saatiin kaksi kilpailevaa versiota, joista isompaan cocktail-lasiin rakennetussa oli joukossa tuoretta sellerimehua.
Rosmariini oli valmistellut pitoihin ruokaisan lohisalaatin, jossa nähtiin vierailevana tähtenä verigreippi.
Ravuista tarttui tällä kertaa kuva vain Facebookiin, mutta ne keitettiin perinteisellä ohjeella, joka tuntui olevan joka lähteessä suurin piirtein samanlainen: noin yksi desilitra karkeaa merisuolaa kolmea vesilitraa kohden. Vesi- ja suolamäärää voi tästä tietenkin sitten skaalata rapupaljouden mukaan. Usein tapana on vielä lisätä keitinveteen muutama sokerinpala pehmentämään liemen makua.
Ravut lisätään kiehuvaan veteen ja keitetään 8-10 minuuttia, rapujen koosta riippuen. Tämän jälkeen kattila otetaan tulelta ja sen annetaan jäähtyä viileäksi, jolloin suolaa imeytyy ravunlihaan ja rapujen maku kehittyy.
Oikeasta nautintoajankohdasta tuntuu olevan suurta lähteidenvälistä eripuraa: joidenkin mukaan rapujen on ehdottomasti annettava liota keitinliemessään tekeytymässä yön yli, kun taas toisten mielestä se jo pilaa niiden herkimmät aromit. Meillä on aika heikosti vertailukohtaa, kun emme ole koskaan malttaneet odottaa rapupadan kanssa seuraavaan päivään.
Ateriaa keventämässä oli isäntäväen sukulaistensa pelloista keräämistä kasviksista laadittu salaatti ja samalta sukusuunnalta saatu todella maukas vihreistä tomaateista keitetty chutney. Sellaista kun onnistuisi tekemään itsekin!
Ruokien täyttävämpää puolta edustivat pinaatti-juustopaistos eli "leipäkohokas" sekä pekoni-hernepiiras.
Jos aikaa on, pinaatti-juustopaistoksen ainekset kannattaa latoa vuokaan 3-6 tuntia ennen paistamista, jotta neste ehtii imeytyä aineksiin kunnolla. Lopputuloksen pitäisi näin olla kuohkeampi.
Jälkiruoaksi nautittiin äärimmäisen herkullinen Eton messin ja pavlovan yhdistelmä: mascarpone-kermaa ja omatekoisella mustaherukkaliköörillä valeltuja marjoja tarjoiltuna marengin päältä. Tässä annoksessa oli kerrassaan kaikki kohdallaan: makeaa kermaa, raikkaan happamia marjoja ja vielä marenki tuomassa tekstuuria ja kuohkeutta.
Rosmariini oli valmistellut pitoihin ruokaisan lohisalaatin, jossa nähtiin vierailevana tähtenä verigreippi.
Ravuista tarttui tällä kertaa kuva vain Facebookiin, mutta ne keitettiin perinteisellä ohjeella, joka tuntui olevan joka lähteessä suurin piirtein samanlainen: noin yksi desilitra karkeaa merisuolaa kolmea vesilitraa kohden. Vesi- ja suolamäärää voi tästä tietenkin sitten skaalata rapupaljouden mukaan. Usein tapana on vielä lisätä keitinveteen muutama sokerinpala pehmentämään liemen makua.
Ravut lisätään kiehuvaan veteen ja keitetään 8-10 minuuttia, rapujen koosta riippuen. Tämän jälkeen kattila otetaan tulelta ja sen annetaan jäähtyä viileäksi, jolloin suolaa imeytyy ravunlihaan ja rapujen maku kehittyy.
Oikeasta nautintoajankohdasta tuntuu olevan suurta lähteidenvälistä eripuraa: joidenkin mukaan rapujen on ehdottomasti annettava liota keitinliemessään tekeytymässä yön yli, kun taas toisten mielestä se jo pilaa niiden herkimmät aromit. Meillä on aika heikosti vertailukohtaa, kun emme ole koskaan malttaneet odottaa rapupadan kanssa seuraavaan päivään.
Ateriaa keventämässä oli isäntäväen sukulaistensa pelloista keräämistä kasviksista laadittu salaatti ja samalta sukusuunnalta saatu todella maukas vihreistä tomaateista keitetty chutney. Sellaista kun onnistuisi tekemään itsekin!
Ruokien täyttävämpää puolta edustivat pinaatti-juustopaistos eli "leipäkohokas" sekä pekoni-hernepiiras.
Pinaatti-juustopaistos (Anna-Maija Tantun kirjasta "rapuja!")
6-8 paahtoleipäviipaletta
250 g kokoonkeitettyä pinaattia
200 g herkkusieniä tai metsäsieniä
250 g Turunmaa-juustoa tms. kermajuustoa
2-4 valkosipulinkynttä
3 dl kermaa
3 dl maitoa
6 kananmunaa
suolaa, mustapippuria
Paloittele tuore pinaatti. Kiehauta pikaisesti vedessä, jonka voi sitten kaataa pois. Vatkaa munat, lisää maito ja kerma ja silputtu tai puserrettu valkosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.
Paista viipaloidut sienet voissa. Sitten pääseekin jo ladontatöihin: laita voideltuun uunivuokaan kerros leipäviipaleita, sitten puolet nesteestä. Levitä perään juustoviipaleet, pinaatti ja sienet. Silppua loppu leipä palasiksi, ripotte paistoksen pinnalle ja kaada loppu neste päälle.
Paista 200 C:ssä puolisen tuntia.
Jos aikaa on, pinaatti-juustopaistoksen ainekset kannattaa latoa vuokaan 3-6 tuntia ennen paistamista, jotta neste ehtii imeytyä aineksiin kunnolla. Lopputuloksen pitäisi näin olla kuohkeampi.
Jälkiruoaksi nautittiin äärimmäisen herkullinen Eton messin ja pavlovan yhdistelmä: mascarpone-kermaa ja omatekoisella mustaherukkaliköörillä valeltuja marjoja tarjoiltuna marengin päältä. Tässä annoksessa oli kerrassaan kaikki kohdallaan: makeaa kermaa, raikkaan happamia marjoja ja vielä marenki tuomassa tekstuuria ja kuohkeutta.
10 Comments:
Haa! Taalla yks joka on laittanu maksalaatikkoa alusta loppuun! Voitte kuvitella mita sanoi etela-italialainen lihakauppias kun varovasti kysyin voisiko han mahdollisesti jauhaa maksan?!?! Mysi Lahtisen reseptilla tein ja hyvaa oli, mutta aika tyolasta ja Ikean puolukkahillo liian makeaa suomalaisen suuhuni!
(Mysi Lahtisen kaalikaaryleet ovat muuten maailman parhaita- molemmat reseptit kirjasta 'Intohimot Hellalani'
Kääk. Jos Mysi Lahtisella on maksalaatikon resepti, niin sitähän pitää päästä testaamaan. Pitää ottaa seuraavalla kirjastokäynnillä kyseiset keittokirjat taas tiiviimpään tarkasteluun.
Mysin maksakastikehan on kuulemma aika legendaarista.
Omasta puolukkahillostammekin tuli aika makeaa (sen siitä saa, kun ottaa ohjeen sokerifirman sivuilta), mutta ihan hyvin se menee suolaisissa yhteyksissä.
Mää en oikeen lämpene ravuille, mutta nuo kaikki muut herkut ois kyllä uponneet vaivatta! Ihania kuvia taas kerran :)
Yritän kysellä tarkempaa ohjetta tuohon juustoiseen hernepiirakkaan. Se oli yhdessä tomaattichutneyn kanssa ihan ylihyvää.
Nam mitä herkkuja!Mainitsit tuolla juoman ,jossa oli sellerimehua.Sellerifanina kyselen,mitä muuta siinä juomassa oli?
Pitää vielä varmistaa juoman tarkempi ohjeistus, mutta lähinnä se maistui selleriltä, jota oli seassa soseutettuna/mehustettuna. En ole aiemmin noin terveelliseltä maistuvaan alkujuomaan törmännytkään.
Sellerijuomassa oli ra'asta selleristä juisserilla tehtyä mehua, kuohuviiniä, liraus itsetehtyä mustaherukkalikööriä ja muutama kokonainen puolukka. Eli aika outo yhdistelmä. ;)
Ai likööriä lirautettiin siihenkin! Sitä se kilpavarustelu teettää. :)
Tervehdys! Haukiputaan poika ihmettelee että mistä Oulun seudulla voi ostaa tuoreita rapuja? Olemme avovaimon kanssa ravun suuria ystäviä, mutta nyt on ollut tyytyminen pakasterapujen elvyttämiseen. Kiitoksia muuten hyvästä blogista. Tällainen ruuanlaittoa harrastava tuleva tieinsinööri saa runsaasti apuja ja ideoita omiin kokkailuihinsa täältä.
Me olemme tavanneet hakea rapumme Kauppahallin jommastakummasta kalakojusta (kannattaa tilata sopiva satsi muutamaa päivää aikaisemmin).
Lähetä kommentti
<< Home