Juustokuussa
Oulun Kauppahallissa avattiin vähän aikaa sitten (vihdoin ja viimein!) juustokauppa, jossa mekin piipahdimme eräänä perjantai-iltana samalla kun noudimme sushisetin kumpaisellekin. (Oulun ainoa sushiravintola sijaitsee edelleen Kauppahallissa.) Pisteet Juustokuu sai ensinnäkin siitä, että se oli vielä varttia ennen sulkemisaikaa auki toisin kuin suurin osa muista hallin puodeista.Ostoskassiin käärittiin kolmenlaista juustoa, joista kaksi ensiksi mainittua olivat juustotiskillä hääräilleen myyjän suosituksia (minulla on tapanani kysyä melkein aina valintavinkkejä ja suosituksia, joita silloin tällöin jopa annetaankin - harmillisen usein vastauksena on jotain epämääräistä tyyliin "se nyt riippuu siitä mistä tykkää"):
-Hollantilaista Old Amsterdamia, joka oli kovana goudana lajityypiltään meikäläiselle kovinkin tuttu.
-Jonkinlaista Välimeren juustoa, joka olikin mukavan yrttistä. Hauska raikastus juustotarjottimelle, mutta ihan älyttömän suurta palaa ei kannata välttämättä ostaa.
-Juustoportin brandy-pähkinää, jota pääsin viimein maistamaan. Jännästi siinä olikin saatu juusto maistumaan saksanpähkinälle. Brandyn makua en kyllä juustosta erottanut, mikä saattaa johtua tietenkin siitäkin, että pähkinän maku on meikäläiselle huomattavasti tutumpi.
Mukaan lähti myös punasipulihilloketta, joka maistuikin juustojen kanssa mainiolle (ei ehkä tosin kahden viimeksi mainitun juuston kanssa kaikkein parhaiten, mutta juustot joka tapauksessa kaipaavat usein rinnalleen hiukan hapokkuutta). Mutta mikä ihmeen hillovillitys meihin on tänä syksynä oikein iskenyt, kun joka toinen postaus tuuttaa tätä nykyä hilloa tai chutneytä?
Juustokuun valikoima on toki Stockmannin Herkun juustotiskiin verrattuna vähäisempi (ja aukioloajatkin lyhyemmät), mutta juustojen kokoelma oli siitä huolimatta kaikkinensa varsin kiinnostava. Ja pienempien yrittäjien tukeminen on aina tietenkin kannatettavaa.
posted by Rosmariini @ 19:19
17 comments
17 Comments:
Sieltä saa Catia (espanialainen kova vuojenjuusto, joka kokonaisena näyttää mutapaakulta) ja Epoisses-juustoa, joka on juusojen juustojen isoäidin esiäitien äiti!!! Aiemmin olen löytänyt sitä ainoastaan Hakaniemen hallin Lentävästä Lehmästä. Kallis, mutta hintansa arvoinen! Aivan upea kauppa!
Suosituksia, kiitoksia! Oma käyntimme oli sen verran hätäinen piipahdus, ettemme ennättäneet kiinnittää huomiota juuri mihinkään.
Seuraavalla kerralla voin sitten tietäväisenä valikoida tiskistä Epoisses-juustoa. :)
Old Amsterdam on kyllä todella hyvää. Ja kun mainitsitte Juustoportin, niin sieltä Kellarimestarin juusto, Viinitarhurin juusto, Kittitilst ja Keisarin juusto. Ai että. Nam nam :)
Ah, se välimeren juusto on tosi hyvää. Mä sain suosituksesta mukaan myös vuohenjuustoa, joka kumosi täysin mun mielipiteen siitä, että vuohenjuusto maistuu yleensä aina vähän tunkkaiselta. Kun oli tyttö mukana niin saatiin maistiaiset kuivatuista mansikoista ja niinhän se lähti purkillinen niitäkin, vaikka niissä melko tujusti sitä sokeria olikin.
Jaaahas, täytyy siis käydä Lehmässä hakemassa Epoissesia kimpale :-P Toivottavasti ei ole sinihome ;-)
Mitä, eikö Mukkelis vedä tsinihomejuustua? Mie muuten just tällä vkolla tuijotin meidän prismassa sitä brändipähkyläjuustoa ja mietin, että tuota on saatava pala mukaan.
Aimo: Suomessa tehdään kyllä ällistyttävän hyviä juustoja. Kävin Juustoportin sivuilla kurkistelemassa, etenkin tuo Kittitilsit voisi olla voimakastuoksuisena ja runsasaromisena (=sivulta poimittuja luonnehdintoja) meikäläisen makuun. Ja Viinitarhurin juusto on pelkkänä nimenä jo kovinkin houkutteleva.
Seinäkärpänen: Meille ei vuohenjuustoa suositeltu, mutta sinihomejuustosta olisimme saaneet vinkityksiä. Harmillista, että kotona sattui olemaan sitä lajia jo valmiina, niin ei viitsitty ostaa lisää. Kuivatut mansikat ovat muuten ylihyviä!
Ylimuuli: Mää oon täällä just fiilistellyt niille teikäläisen ostamille Lentävän lehmän juustopaketeille. Ne oli käärittykin niin kivasti paperiin. Lehtileipää löysin muuten viimein: viikko sitten Ruotsin puolelta.
Stjtr: Juustua! Kuulostaa niin kotoisalta taivutusmuodolta. Äkkiäkös me muuten yksi mukava muuli käännytetään sinihomeen ystäväksi. Tarvitaan vain muutama punajuuri.
Punajuurella lanttuun ja sinihomepropagandaa?! Haistan teidän metkut jo kaukaa ja varon :-D Vaan siis olen minä jo ihan ihan hiukkasen niukasti päässyt sinihomeen makuun yhdessä kokeilemassani keitossa, mutta hankala se on.
Tämä nyt alkaa mennä vähän hakuammunnaksi, mutta kysytäänhän silti: Ette sattuisi tietämään/muistamaan, missä ruokablogissa oli taannoin tryffeliohje ja toffeeohje samassa postauksessa? Ihan joka puolelta olen yrittänyt hakea, vaan en enää yhtään muista, mikä blogi oli kyseessä. Pääsisi joululahjakarkkeja tekemään, jos löytyisi... Itku, kun ei tullut otettua osoitetta muistiin.
Ylimuuli: Pim, olette sinihomejuustohakki. Pim?
Anonyymi: Hmmm. Itselleni tulee noista vihjeistä mieleen Uneliaan keittiön syyskuinen suklaapostaus. Osuiko ollenkaan oikeaan?
Sehän se olikin! Muistelinkin, että saatoin teidän blogin kautta tuohon postaukseen eksyä, ja siksi kyselin. :) Kiitos kauis, nyt pääsee tryffelit kokeiluun!
Ei ihme, että on jäänyt mieleen, kun olen linkittänyt tuohon postaukseen vaikka kuinka moneen kertaan. :)
Tuo Brandypähkinä on kyllä varma nakki, loistava sekä viinin kera maisteltavaksi tai ihan muuten vain keksin päälle vintattavaksi, paikallinen stocka sekä viinimessuilla juustoa tarjottiin viikunahillo(kkeen) kera, toimii sekin. Ei teiltä irtoaisi joulusyöminkeihin suosituskolmikkoa? :)
Juustojen kova kolmikko? Itse valikoisin ensimmäisenä kimpaleen kovaa, pitkään kypsytettyä ja sopivasti lohkeilevaa hollantilaista goudaa, koska sitä vaan pitää olla meikäläisen juustotarjottimella. :) Joulun aikana toinen selvä valinta olisi jonkinlainen kohtuuvoimakas sinihomejuusto, jonka kanssa voi sitten nakertaa vaikka piparia. Mutta kolmas onkin sitten jo vaikeampi. Ehkä ostaisin jotain suomalaista, mustaleimaista emmentalia tai sitten jotain vähän eksoottisempaa. Ja juustojen kanssa jokin hillo on tosiaan ehdoton.
Jonotin viime jouluna Stockan juustotiskille pahimmassa jouluryysiksessä, ja olihan se tuskaa. Jonotusnumeroita oli edellä vähintään sata, ja sitten tumpuloin sen verran, että annoin oman vuoroni luiskahtaa vahingossa kokonaan ohi. Ei kun vaan uutta numeroa kalastelemaan, ääks. (Ja loppujen lopuksi ostin sitten vain minipalan tuota goudaa.;)
Epoisses bongattu! Jospa se seuraavalla kerralla siirtyisi jo ostoskorin puolelle.
Juustokuusta ostettu Taleggio, italialainen juusto on jäänyt mielen päälle. Sittemmin Stockalta juustoja hakeneena sitä ei sieltä löytnyt valikoimasta, joten täytynee Tehdä uusi matka Juustokuuhun. harmi vaan kun aukioloajat on niin lyhyet.
Ikisuosikki minulla sekä miehellä on Morbier. Sitä lähtee mukaan joka kerta, tosin sitä ei taas viimeksi ollut Juustokuussa.
Pitääpä painaa tuo taleggiokin mieleen siltä varalta, että tuonne Juustokuuhun joskus lähipäivinä poikkeaisi (ja jonot eivät olisi liian pitkät!).
Lähetä kommentti
<< Home