Silakkapihvit uudella tavalla

Minulla on ollut tapanani tehdä silakkapihvit seiskaluokan kotitaloustunnilla oppimallani tavalla. Ladotaan silakkafileet uunipellille siten, että kaksi filettä tulee aina vastakkain. Väliin suolaa ja pippuria ja ehkä joskus jotain tomaattiviritystä, ja sitten pelti joksikin aikaa uuniin.

Pannulla en ole silakoitani ennen tätä paistanut, vaikka sillä keinoin luulisi saavan aikaiseksi tietenkin kaikkein herkullisimmat pihvit. Yhteen väliin en vaan ollut ollenkaan kiinnostunut leivittämisestä, ja tokihan pannupaisto vaatii vähän enemmän taitoakin (jota minulla ei ruuanlaittoon takavuosina juurikaan ollut). Tosin täytyy myöntää, etten minä näitä paistanut tälläkään kertaa. Siippaseni huolehti toteutuksesta aina silakoiden fileeraamisesta alkaen (ilmankos ruotoja ei osunut lautaselle ollenkaan). Kasvikset sentään pilkoin ja perunamuusinkin tein.

Tämä ohje on otettu viime vuonna joululahjaksi saamastamme Skandimania-kirjasta, jossa on muuten muitakin kiinnostavia kalaohjeita (onko joku jo ehtinyt kokeilla lohen ja puolukan ylistettyä yhdistelmää?). Tässä yhdistelmänä on makkara ja kala, mikä niin ikään lienee monelle tuntematon:

Meetvurstilla täytetyt silakkapihvit

1 kg silakoita tai 600 g silakkafileitä
150 g meetvurstimakkaraa
2 sipulia, silputtuina
1 dl ketsuppia
1 etikkakurkku
2 dl tillisilppua
2 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
mustapippuria myllystä
suolaa
voita paistamiseen

Poista silakoista pää, sisälmykset ja ruoto. Mausta fileiden sisäpinnat pippurilla ja kevyesti suolalla ja sivele ketsuppia päälle. Kuullota sipulisilppu voissa pehmeäksi. Leikkaa meetvursti ja etikkakurkku pieniksi kuutioiksi ja sekoita kuutiot sipulin joukkoon. Anna täyteseoksen jäähtyä ja sekoita siihen sitten silputtu tilli. Lusikoi täytettä maustetuille silakkafileille ja paina maustamattomat fileet kansiksi päälle. Kääntele silakkapihvit korppujauhojen ja vehnäjauhojen seoksessa ja paista ne voissa molemmin puolin kullankeltaisiksi. Tarjoa samettisen perunamuusin ja etikkapunajuurien kera.

Pihvien maku oli kerrassaan mainio, ja lopputulos oli ehkä jossain määrin jopa juhlallinen. Silakan maku tosin häipyi hieman taka-alalle, kun täytteessä oli varsin voimakkaita makuja. Siitä syystä kuvittelisin näiden maistuvan semmoisillekin, jotka eivät silakasta yleensä niin kovin paljon perusta.