Kurpitsoiden suku

Syyskuun ruokahaasteen aiheeksi annettiin kovinkin kiintoisa kurpitsa, jonka lajivalikoima osoittautui yllättävän monipuoliseksi. Minä liputin luonnollisesti tutun ja turvallisen kesäkurpitsan puolesta, kun taas Pippurimylly painotti peruskurpitsan ylivertaisuutta. Loppujen lopuksi päätös syntyi oululaisen valintamyymälän vihannesosastolla, jossa päädyimme yhteistuumin kannattamaan spagettikurpitsaa. Pitihän sitä päästä kokeilemaan jo pelkästään pastanjauhajan ominaisuudessa.

Spagettikurpitsa oli siis meille aivan uusi kurpitsatuttavuus, mutta uskoisin, että se on tullut keittiöömme jäädäkseen. Kurpitsaa keiteltiin kokonaisena puolen tunnin ajan, minkä jälkeen se jäähdytettiin, halkaistiin ja kaavittiin siitä siemenet pois. Sitten kurpitsasta koverrettiin haarukalla rihmamaisia suikaleita, jotka toden totta muistuttivat spagettia. Spagetin tavoin sitä usein kai käytetäänkin, eli jos ei syystä tai toisesta halua syödä pastaa, niin spagettikurpitsan avulla voi yrittää hämätä itseään ja yhdistää sitä johonkin kivaan kastikkeeseen.

Reseptipolitiikkaakin pohdimme yhteistuumin hyläten muun muassa pekonikortin ja pari muutakin ideaa. Lopulta netti tarjoili kokeiltavaksemme useammankinlaisia ohjeistuksia, joista kokeiluun valikoitui sadonkorjuuaikaan sopiva kasvispaistos. Onnistuin ujuttamaan raaka-ainelistaan vielä ovelasti alussa korostamani kesäkurpitsankin; tomaattiseen kasviskastikkeeseen kun voi kuitenkin huoletta lisäillä haluamiaan vihanneksia.

Kasviskastike kerrostettiin uunivuokaan yhdessä raastetun parmesaanin ja puhvelimozzarellan kanssa, ja lopputulos oli kerrassaan herkullinen. Ruoka oli hyvin lasagnemainen, ja se myös käyttäytyi lautasella juuri uunista tulleen lasagnen tavoin:

Spagettikurpitsa näytti ruuankin seassa aivan spagetilta ja suutuntumakin oli yllättävän samantyyppinen. Maku ei tietenkään ollut aivan pastamainen, mutta sepä nyt ei kamalasti hidastanut. Tässä vielä syvällisempää ohjeistusta:

Spagetinjauhajan syyspaistos

1 spagettikurpitsa
1 suuri sipuli, pilkottuna
1 vihreä ja 1 punainen paprika, pilkottuna
kesäkurpitsaa viipaloituna
oliiviöljyä
2 tölkkiä säilyketomaatteja tai murskaa
3-5 kynttä valkosipulia, hienonnettuna
basilikaa, oreganoa, chiliä
2,4 dl (1 cup) raastettua/revittyä mozzarellaa
1,2 dl (1/2 cup) raastettua parmesaania

Keitä ensin spagettikurpitsaa kokonaisena puoli tuntia, kunnes haarukka painuu siihen helposti. Anna jäähtyä tovi (10-15 minuuttia on hyvä tovi) ja halkaise se sitten pituussuunnassa. Poista siemenet ja riivi sitten hedelmäliha haarukalla keitetyn spagetin näköiseksi. Tämä vaihe yllätti helppoudellaan: spagettikurpitsa omaksui luikeron muodon käytännössä itsestään, kun sitä vähänkin haarukalla avitti.

Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää sipuli, valkosipuli ja paprikat. Kuullota keskilämmöllä viitisen minuuttia. Lisää sitten tomaatit (jos ovat kokonaisia, murjo ne ensin vähän pienemmiksi), kesäkurpitsat, yrtit ja chili. Chili on optionaalinen - jos et tykkää tulisesta, jätä se armotta hyllylle.

Hauduta ilman kantta viitisentoista minuuttia. Sekoita sitten riivitty spagettikurpitsa kastikkeen kanssa ja laita puolet seoksesta uunivuokaan. Päälle ripotellaan puolet juustoista, minkä jälkeen tehdään vielä toiset kerrokset eli loput kastike-spagettikurpitsa -seoksesta ja päällimmäiseksi loput juustot.

Paista uunissa 190 C:ssä 30 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut ja pinnalta kauniisti ruskettunut. Anna jäähtyä ja vetäytyä 10-15 minuuttia ennen tarjoilua.