Jauhantasynttärit

Pastanjauhannan seitsenvuotista taivalta juhlittiin viikonloppuna asiaankuuluvin menoin: nauttimalla hyvää ruokaa hyvässä seurassa. Paikalle oli saapunut joukko ruokabloggaajia ja tuttavia perinteiseen tyyliin nyyttien kanssa. Ilta aloitettiin kannullisella menneiden kesien hittijuomaa mojitoa. Hyvin se tuntui yhä maistuvan, vaikka ilmassa oli tukeva syksyn tuntu ja juoma on muutenkin viimeistään parin edelliskesän aikana saavuttanut puhkisoitetun iskelmän aseman syrjäisimmissäkin kodeissa ja kuppiloissa.

Alkuruoaksi nautittiin blogimme alkuajoilta juontava lippu kupissa. Lippua nautittiin Peruspöperölän Virpin laatimien leipien päällysteenä.

Tiimi "Insinööri-Pekka avec" oli leiponut äärimmäisen herkullisen suppilovahveropiirakan pohjalle, joka oli perinteisen pizzan ja pannusellaisen hybridi. Piirakka katosi alkupalanälkäisiin suihin ennätysvauhdilla.

Alkupalahötäkässä ehdittiin jo maistella myös pöperö-Virpin brownieseja, joita onneksi kuitenkin riitti myös jälkiruoka-annokselle.

Melkein naapurissa kokkaileva Ghetto Gourmet -pariskunta oli tuonut paikalle jopa kaksi mielettömän maukasta ruokalajia: Ramsayn chili-jauheliha-salaattiwrappeja sekä karamellisoituja, mausteisia ribsejä.

Ramsayn wrapit kasattiin omin käsin kunkin ruokailijan toimesta: alle salaatinlehti, päälle aasialaiseen tyyliin maustettua lihaa sekä seesamiöljyn pehmentämää kastiketta.

Äärimmäisen herkullisissa, oikeaoppisesti ja paksusti maustekastikkeen pinnoittamissa ribseissä todettiin olevan siinä määrin suolaa, ettei akuutin struuman arveltu uhkaavan juhlakansaa ainakaan vielä saman illan aikana.

Kanssablogeissa Hangaround T:ksi nimetty blogiton ruokajengimme vakiojäsen vietti käytännössä koko alkuruokahetken keittiössä pilkkomassa aineksia unkarilaiseen gulassiin. Veitsiminen tuottikin mittavasti tulosta: keitto ei lopulta mahtunut yhteen kattilaan, vaan sitä jouduttiin kiehuttelemaan kahdessa astiassa. Unkarista tuotu paprika antoi keitolle juuri sopivan lämmön: se ei polttanut suuta chilin lailla, vaan lämmitti tasaisesti pitkän aikaa. Mainiota syystalven ruokaa siis!

Ihan pakko oli valmistaa myös yksi kaljatölkkikana, tosin tällä kertaa sähköuunissa. Jenkkein grillioppaista aikoinaan bongattu ohje oli neljäs postauksemme ikinä. Pari-kolme vuotta myöhemmin tekotapa oli esitelty varmaan suunnilleen jokaisessa suomalaisessa ruokalehdessä ja -ohjelmassa - eikä ihme. Tämä on yhä parhaita tapoja valmistaa suhteellisen varmasti mehukkaana pysyvä broileri grillissä tai uunissa.

Valmis kana silputtiin osaksi niin ikään klassikoksi muodostunutta Paolan pastasalaattia.

Insinööri-Pekka oli valmistanut tuttuun tapaansa erinomaista kirsikka-suklaajäätelöä ja kirsikkamarenkeja. Kirsikoista Pekka tunnetaan! Jäätelön ja marenkien kyljessä tarjoiltiin myös Virpin brownieseja.

Maijamyöhäisenä paikalle saapunut Kokit ja potit -Hannele yllätti koko juhlaväen tuomalla muassaan Nalle Puhin hinajapurkin näköisen sangollisen kotitekoista kermalikööriä! Osa ei ollut uskoa korviaan, mutta kyllä se kotitekoista oli. Baileys jäi helposti kakkoseksi, siinä määrin tuoreelta ja raikkaalta juoma maistui.

Jossain vaiheessa illan tumua juhlaväki saatiin houkuteltua seuraleikkimään. Vuoronperään piirtämällä ja piirroksia tulkitsemalla saatiin aikaan varsin abstrakteja ajatusketjuja.

Kiitokset mukana olleille - ja ennen kaikkea lukijoillemme seitsemästä vuodesta!