Perjantaipastaa
Sellaiset kaverit ovat aika käteviä, jotka tuovat ruokatarpeet mukanaan ja ryhtyvät perille päästyään laittamaan niistä ruokaa. Meille kävi niin muutama viikko sitten, vaikkemme olleet edes mitenkään sairaita tai kokkauskyvyttömiä.
(Vaihtoehtoisesti voi tietenkin ajatella, että kaikki eivät ehkä vaan luota kokkaustaitoihimme.)
Toki avustin kokkailussa vähän itsekin (muistan pilkkoneeni ainakin sipulia sekä noutaneeni kellarista lehtipersiljaa), ja toinen jauhaja veivasi meille jauhoista ja munista tagliatellet.
(Vaihtoehtoisesti voi tietenkin ajatella, että kaikki eivät ehkä vaan luota kokkaustaitoihimme.)
Toki avustin kokkailussa vähän itsekin (muistan pilkkoneeni ainakin sipulia sekä noutaneeni kellarista lehtipersiljaa), ja toinen jauhaja veivasi meille jauhoista ja munista tagliatellet.
Perjantaipasta (ohje neljän vuoden takaisesta Delicious-lehdestä)
500 g tagliatellea
2 rkl oliiviöljyä
25 g suolatonta voita
450 g jonkinlaista naudanpaistia (aluperäisessä ohjeessa rump steak), suikaloituna
1 pieni sipuli, ohuina viipaleina
2 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 rkl säilöttyjä viherpippureita (kannattaisi ehkä korvata kapriksilla?)
200 g herkkusieniä, viipaleina
2 dl kuivaa valkoviiniä
2 tl Dijon-sinappia
1,25 dl kuumaa liha- tai kasvislientä
1 rkl Worcestershire-kastiketta
1,5 dl kermaa
kourallinen hienonnettua tuoretta persiljaa
Kuumenna voi sekä oliiviöljy suurella paistinpannulla (lämpöä saa olla ihan reilusti) ja ruskista siinä lihaviipaleet. (Alkuperäisessä ohjeessa paisti ruskistetaan ensin kokonaisena ja suikaloidaan vasta sen jälkeen.) Siirrä syrjään.
Laita pannu uudestaan keskilämmölle, lisää sipuli ja kuullota 5 minuutin ajan. Lisää valkosipuli, viherpippurit (tai kaprikset?), sienet ja viini ja keittele vielä 2-3 minuuttia.
Lisää joukkoon sinappi, liemi, Worcestershire sekä kerma. Sekoita hyvin ja hauduttele parin minuutin ajan. Lisää lihasuikaleet (mehuineen) ja sen jälkeen vielä silputtu persilja. Toivottavasti olet jossain vaiheessa hoksannut keittää pastan valmiiksi, koska tässä vaiheessa se kannattaa kipata kastikkeen sekaan. Tarjoile heti.
4 Comments:
Meitä on niin moneksi... Toiset vieraat ottavat aina hommat omiin käsiinsä ja auttavat kaikin keinoin ja toiset napottavat pöydän ääressä valmiina odottamassa tarjoilua. Toisaalta itse vieraana ollessa joissakin paikoissa on niin helppoa ryhtyä avustamaan, kun taas toisissa paikoissa ei tulisi pieneen mieleenkään ryhtyä sekoittamaan isäntäväen systeemejä. Kai se on jotain sielujen sympatiaa, jos yhdessä pystyy tekemään. Mutta tervetuloa omatoimiset vieraat meillekin!
Pasta näyttää hyvältä, täytyy kokeilla. Joskus reissuilla lennettin Tukholman kautta niin, että Arlandassa oli aikaa ruokaillakin ihan kunnolla. Söin siellä jotain Beef pastaa, joka jäi kyllä mieleen - hyvää oli! Kastike oli pippurista, enkä sitä ennen ollut syönyt pastaa, jossa olisi ollut isohkoja pihvinpaloja. Maistui erinomaiselta ja sen jälkeen sitä on yritetty imitoida. Täytyy kokeilla myös tätä, kiitos ohjeesta!
Meillä käy jostain syystä yleensä ihan mahdottoman omatoimisia vieraita, keittiön kaapeistakin osataan kaivella tarvittavia juttuja ihan tuosta vaan. :) Mutta kieltämättä joissakin kyläpaikoissa ei tulisi mieleenkään mennä omatoimisesti jääkaapille!
Tuo kastike oli valkoviinin ansiosta oikeinkin kiinnostava tuttavuus.
Mitä muuta laitatte siihen omaan soosiinne pihvin ja pippurin lisäksi?
Ihan tarkkaa reseptiä en osannut kirjoittaa, mutta yritän ensi kerralla laittaa jotain ylös, josko sen voisi sitten laittaa jakoon. Perusperiaate on kuitenkin hyvin tumma kastikepohja, johon tuodaan pieni kermainen elementti Musta Pekka juustolla...
Veikkaanpa, että mustapekkainen pastasoosi saisi veden kielelle täälläkin. :) Eli ohje olisi erittäinkin tervetullut.
Lähetä kommentti
<< Home