K-20
Viime viikonloppuna järjestimme tuttavien kesken suoraviivaisen, lihapitoisen teemagrillausillan. Illan teemaksi valikoitui syystä tai toisesta viina: sovimme, että jokaisessa valmistettavassa ruokalajissa tulee olla ainakin yhtä sorttia viinaa.Nyyttäriperiaatteella kasattujen eväiden määrä meinasi alkumetreillä huumata pään: laskimme, että kasassa oli lähes kilo lihaa ruokailijaa kohden! Omaksi suureksi yllätykseksemme lähes kaikki ruoka kuitenkin illan mittaan mystisesti katosi.
Kokkaus suoritettiin käytännössä täysin äijävoimin, mitä neitorivistö seurasi hämmästyneenä etäältä. Kerrankin sai kuulemma rauhassa tarkkailla ja nauttia, kun kaikki tapahtui käsin koskematta. Ruokaa tehtiin yhtä aikaa kaasugrillissä, avotulimuurikassa ja sisällä urbaanisti sähkön voimin.Ruokailu aloitettiin votkassa ja yrteissä marinoiduilla entrecote-pihveillä, jotka grillattiin ensin mukavan mediumeiksi, viipaloitiin sopivan kokoisiksi suupaloiksi ja tarjoiltiin sitten akvaviitillä aateloitujen uusien perunoiden kanssa. Löi muuten melkoista lieskaa kesäiltaan, kun sommittelimme votkassa vuorokauden ässehtineet entrecotet grilliin!
Ensimmäisen lihakattauksen ohessa naposteltiin vanhan tuttumme Bronxin valmistamia äärimmäisen maukkaita ja mukavan Italia-henkisiä alkupalaleipiä. Varmuuden vuoksi leivät vielä siveltiin jalluvoilla eli voilla, jonka sekaan vatkattiin tujaus yhden tähden Jaloviinaa. Leivät maistuivat väelle siinä määrin hyvin, että intouduimme jo arvuuttelemaan, josko Jaloviinan vienti Italiaan olisi kovinkin kannattava bisnes.
Muurikassa valmistettiin chili-Jaloviina-yrttikatkarapuja ja pekoniin käärittyjä bratwursteja, jotka marinoitiin ennen muurikointia Jaloviinassa - ja ikään kuin se ei olisi ollut tarpeeksi, ne vielä liekitettiin muurikassa samaisella Jallulla. Tämä monivaiheinen käsittely sai ujutettua niihin niin paljon makua, että Rosmariini mieltyi ruokalajiin hyvinkin paljon.
Omena-juusto-majoneesisalaatti toimi erinomaisena raikastimena muuten melko tuhtien ja lihapitoisten ruokalajien ohessa. Siihenkin toki lorautimme tilkkasen viinaa ja rouhimme pintaan pippuria myllystä.Yllättävän äkkiä kekkerikansan vatsat tuntuivat annoksista selviytyvän. Jatkoimme kokonaisina grillatuilla possun sisäfileillä, jotka nautittiin Jack Daniel'silla maustetun BBQ-kastikkeen kera.
Illan siimeksessä valmistettiin vielä perinteinen tölkin nokkaan istutettu kana, joka nautittiin bloody mary -relissin kera.Jekkukaupasta tilaamallani jääpalamuotilla etukäteen valamani jäiset snapsilasit muodostuivat pienoiseksi hitiksi. Sellaisissa on vieläpä snapseilua reguloiva ominaisuus luontoisesti - pohja kun ei tuntunut kovin pitkään kestävän ennen kuin siihen suli reikä.
Meiltä on silloin tällöin kysytty, voiko autoileva nauttia tällaisia ruokia, joiden valmistuksessa on käytetty alkoholijuomia. Keitetyistä, paistetuista ja grillatuista ruoista alkoholi kiehuu yleensä ruoanvalmistuksen aikana jotakuinkin kokonaan pois, jättäen jälkeensä vain maun. Tässäkin mainitut ruokalajit ovat (no, ehkä jäälaseista nautittua pakkaskylmää Stolichnayaa lukuun ottamatta...) sellaisia, ettei ajokyky vaarannu, vaikka ottaisi santsilautasellisenkin.
Koska jauhantapajamme on tunnetusti mieltynyt mojitoihin, nautimme jälkiruoaksi itseoikeutetusti mojito-juustokakun, jonka mukailimme The Passionate Cookista.Mojito-juustokakku
100 g digestive-keksejä
25 g pehmeää (sulatettua) voita
4 limeä
120 g muscovado-sokeria
4 rkl vaaleaa rommia
1 kunnon kourallinen mintunlehtiä
250 g rahkaa
100 g ranskankermaa
250 g mascarponea
Laita kattilaan sokeri ja 5 rkl vettä. Lämmitä, kunnes sokeri on täysin liuennut. Anna hautua pari minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää sitten raastettu kuori ja mehu kolmesta limestä, rommi ja mintunlehdet. Ota pois levyltä ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
Odottaessasi liemen jäähtymistä voit valmistaa pohjan: murenna keksit yleiskoneessa tai vaikka Jamien tapaan antamalla muovipussiin suljetut keksit ja kaulimen tms. mätkimen hetkeksi ylivilkkaalle lapsukaiselle. Lisää voi ja sekoita, esimerkiksi juurikin siinä yleiskoneessa.
Painele pohja tasaiseksi, tiiviiksi kerrokseksi vuoan pohjalle tai suoraan yksittäisiksi annoksiksi esim. juomalasien pohjille.
Kun minttukeitos on jäähtynyt, siivilöi mintunlehdet pois. Purista kuitenkin maukas mehu niistä tarkoin talteen. Laita liemi suurehkoon kulhoon (jotta jää tilaa vatkata tarmokkaasti) ja kaada perään rahka, ranskankerma ja mascarpone. Vatkaa, kunnes seos on tasaista ja pehmeää.
Kaada minttuliemi-maitotuote -seos tasaiseksi kerrokseksi pohjan/pohjien päälle ja laita kakku/kakut jääkaappiin hyhmettymään vähintään tunniksi. Halutessasi voit koristella kakun vielä ennen tarjoilua limenviipaleilla, mintunlehdillä ja muscovado-sokerimurusilla.
posted by Pippurimylly @ 07:50
34 comments
34 Comments:
Huh, huh.. Teillä on kyllä loistavia reseptejä ja kekseliäitä illanviettomuotoja! Täytyy mainita että hienoa blogia pari vuotta seurattuani (en ole aiemmin rohjennut kommentoimaan) intouduin perustamaan omankin.. Jatkakaa samaan malliin!
Jee, tervetuloa kommentoimaan! Löysinkin blogisi jo vähän aikaa sitten; Kokkia Viinissä on niin mainio nimi, että se veti väkisinkin puoleensa. :)
ASIAA!
Voin vain kuvitella, millainen fiilis Teillä on ollut - aineksetkin kohdillaan. Tulipas loistava fiilis. Tänään äijät grillien äärellä ja saattaapi olla myös kokit marinadissa =D
Noita kuvia on sen verran vähän, etteivät kaikki ruokalajit tainneet päätyä kuvattaviksi ollenkaan. Ainakin muistan maistaneeni pekoniherkkusieniä ja wokattua (tai muurioitua) pinaattia.
Jäämukit tulivat meikäläisellekin yllärinä, samoin kuin melkein kaikki muukin. Oma mielikuvitukseni ei olisi tuon illan toteuttamiseen millään kyllä riittänyt. :)
Mojito-juustokakku! Kuulostaa niin mahtavalta että pakko kokeilla heti tänään! Rakastan mojitoja ja juustokakkuja, miksiköhän en ennen ole törmännyt näin nerokkaaseen ideaan yhdistää niitä? Love it! :D
Kiitos! Onko OK että linkittelen ja lisään teidät blogilistaani? Näin uutena en vielä tiedä miten toimitaan..
Vanhana yhden tähden Jaloviinan eli tuttavallisesti "Sheriffin" ystävänä nuo Jallu-kokkailut saivat kyllä veden kielelle ja silmät kiilumaan :) Pitää ehdottomasti kokeilla itsekin. Teillä riittää aina vaan noita mahtavia oivalluksia!
Jeesh. Olihan ns. toimivaa settiä. Kuvista tosiaan puuttuu herkkusienet, ne täytettiin tuorejuustolla, käärittiin pekoniin ja kostutettiin jaloviinalla. Samoin muurikoitu pinaatti taidettiin flambeerata jallulla.
Örs-de-örssit olivat mallia kylmäsavukirjolohi-hot shrimp aioli ja henkisen kotimaamme Italian värit hienosti esittelevä chevre-tomaatti-basilika. Nämä penslattiin jalluöljyllä.
Draaman kaari napsahti mielestäni täysin kohdalleen, viimeisenä nautittu mojito-juustokakku oli *aivan* *käsittämättömän* *hyvää*.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...
--bronx
Tuota juustokakkua on kyllä pakko testata! Ja tuossahan tuo juhannus on nurkan takana, pitäsköhän sitä alkoholia ujuttaa itekin ruokalajeihin :) mikähän viina sopis kanojen marinadin sekaan muuten parhaiten, voisko olla vaikka rommia jos laittais vaikka sitruunamehua ja muuta semmosta kaveriksi?
Essi: Mojito on mahtijuoma. Toivottavasti aineksista koottu kakkukin maistuu!
Annukka: Toki on ok!
Sanski: Tähän asti jaloviina on ollut meikäläisille tuttua lähinnä jallupullista, mutta näköjään käyttömahdollisuudet olisivat aika lailla rajattomat.
Bronksi: Nuo teikäläisen tehtailemat leivät olivat kyllä taas niin makoisia, etten osaa edes päättää, kummista olisin tykännyt enemmän. Aioliversioissa oli just sopiva potku, mutta trikoloriakin on vaikea vastustaa. Hyvvää!
Virpi: Rommimarinadi, oujee! Kuka kehittelisi pikapikaa ennen juhannusta sopivan reseptin?
Joo, jatkan näköjään samalla teemalla ja kehittelin margaritatonnikalan joka pääsee kohta grilliin. Saapa nähä mitä siitä tulee :)
Cointreau-henkinen voisi myös toimia kanalle, vielä jos sitä appelsiinisuutta korostaisi esim. sitruunalla?
Herkkusienistä vielä lisäkommentti, että laitoin sinne sisälle suurimpaan osaan lorauksen jallua, ja (jallu)tuorejuustoa sen päälle,
Tää on kyllä kivaa, kun tarvii näköjään joskus vaan ajatuksissa kuolailla toisten kokkailuja ja sitten samassa pääseekin kokeilemaan samanhenkistä itse :) mossmanin synttärikekkereiden grilliosio kun koostui osin K-20 -bileiden vieraista (näköjään niitä kaikkia yhteisiä tuttuja ei saatukaan ruodittua viime kerralla läpi!) ja kokkailutkin olivat suht alkoholipainotteisia. Vieläkin ähky, mutta hitsin hyvä mieli :)
Ja täytyy nyt tässä plännätä joko rommi- tahi cointreaupohjainen marinadi juhannukseksi.
Teillä TOSISSAAN ON Pepan kanssa yhteiset kaverit. :D
Näin on kyllä, että on hämmentävän paljon yhteisiä tuttavia meillä :)
Virpi, näyttää tosiaan että meillä ei ole ainoastaan "samoja kavereita" vaan pikemminkin "samat kaverit" :)
Pepa: Heh joo :D nyt voi sitten lähinnä ihmetellä sitä, että miten ihmeessä me ei olla törmätty muka koskaan aiemmin sitten missään!
Te olette olleet kuin kaksi laivaa, joita samat majakat ovat ohjanneet - mutta jotka siitä huolimatta eivät ole koskaan kohdanneet. :D
(Kesän piikkiin voi toivon mukaan panna kaiken meikäläiseen liittyvän omituisuuden, niin kuin nyt vaikka äkillisen runollisuuden.)
Mutta Rosmis-hyvä, kesähän nimenomaan on mitä mainiointa aikaa antaa sisällä vellovan runollisuuden pulpahtaa julki :)
Nyt kun sain hanat auki, niin ties minkälainen Eino Leino täältä vielä kesän mittaan kuoriutuu.
Aivan mahtavat jallupullat tarjoilee muuten myös turkulainen ravintola Kerttu siinä rautatieaseman kupeessa. Hyvä tietää että resepti löytyy myös täältä teiltä, pitääkin kaivaa jallupullo esiin kun seuraavan kerran alan lihapullia pyörittelemään :)
Herranen aika kuinka paljon uusia, innovatiivisia tapoja hyödyntää Jallua *valtava rispekt Jauhantapajaan*
Sanski: Pitääpä muistaa Kerttu, kunhan taas joskus saisi saavuttua Turkuun. Edellisestä kerrasta alkaakin olla jo turhan pitkä aika.
Välispiikki: Mahti-innovaatioista emme voi valitettavasti ottaa kunniaa itsellemme (vaikka mieli tekisi): vieraaksi saapunut äijäosasto toi nimittäin mukanaan ihan uskomattoman paljon kokkausintoa ja -ideoita.
Mojito-juustokakku kuulosti niin kertakaikkisen hyvältä, että oli pakko kokeilla itsekkin. Oli vain yksi pulma, se ei hyytynyt! Auttakee tyhmempää, miten sen saa hyydytettyä kakkumaiseen muotoon? Nyt piti käyttää pakastinta ettei kakku valunut ihan pöydälle. ;)
KT, meillä se taisi olla jääkaapissa muutaman tunnin ja hyytyi ihan ok. Oliko juustoseos miten jähmeää kaataessasi sitä pohjan päälle?
Meillä se oli vielä sen verran valuvaa, että sen saattoi kaataa kulhosta vuokaan - mutta sen verran jähmeää, että pinta ei tasoittunut heti aivan vaakasuoraksi vaan kaatokohtaan jäi pieniä "huippuja".
Juustomerkeissähän voi olla joitain eroja paksuuden suhteen. Toinen, mitä voisi koittaa säätää, on keittää sokeri-minttu-rommi -lientä jonkin verran kasaan niin, että juustoseokseen lisättävän nesteen määrä olisi mahdollisimman pieni.
Aivan sama ongelma, kuin KT:llä! Ei laitettu kun ehkä pikkasen reilu puolet ohjeistetusta nestemäärästä, kun tultiin siihen tulokseen, että jos kaikki menee, niin kakku ei hyydy edes pakastimessa. :D Seisotettiin ihmettä odottaen vielä yön yli jääkaapissa, mutta vasta pakastinkomennus pelasti tilanteen.
Ja toisena kummastuksena oli pohjan ja täytteen suhde. Annetulla digestiivien ja voin määrällä ei "normaaalikokoista" irtopohjavuokaa olisi täytetty edes puoliksi, joten siirryttiin suosiolla pienenpään ja sitten jouduttiin jättämään iso osa täytteestä käyttämättä, kun sitä oli jo liki 10 sentin kerros.
Joten täytyy sen verran antaa palautetta, että tämä respa ei kyllä ainakaan meidän taloudessa näillä suhteilla onnistunut alkuunkaan! :D
Kiitos pippurimyllylle vastauksesta! Se juustoseos oli kyllä melkoisen juoksevaa tavaraa, joten nestettä oli varmasti liikaa. Ja kyllä täytyy donskua kompata tässä suhdeasiassa, pohjan ja täytteen suhde oli melkoisen ongelmallinen. Mutta tästä erottaa kokeneen ja kokemattoman kokin, kokenut ymmärtäisi jo tekovaiheessa soveltaa ohjetta sopivammaksi. Itse taidan kuulua tuohon jälkimmäiseen kastiin... ;)
Tähän kakkuunhan ei tule liivatetta ollenkaan, eli siinä mielessä se ei jämähdä niin kuin monet muut juustokakut. En ole itse tätä kakkua tehnyt, mutta näin äkkiseltään tuntuu, että jämäkkäämpään rakenteeseen pääsee esim. valikoimalla käyttöön täysrasvaiset maitotuotteet (ei siis mitään kevytliruja). Ja minttuseos kannattaa jäähdyttää tosissaan kunnolla ennen muiden ainesten lisäämistä.
Tuo potentiaalinen ongelma light-tuotteiden kanssa tuli minullekin mieleen. Maitotuotteista (kuten muistakaan tuotteista) ei yleensä kannata käyttää light-versioita, ainakaan leivontaan ja ruoanlaittoon. Vaikka pakkauksen kyljessä vakuutettaisiin mitä, niiden ominaisuudet eivät vastaa alkuperäisiä.
Tuohon soosiin tulee rahkaa, mascarponea ja ranskankermaa, joiden kaikkien tulisi olla melkoisen jähmeitä koostumukseltaan.
Nykyään tahtoo tosin olla, että alkuperäisiä versioita saa oikein hakemalla hakea, kun kaupan kylmähyllyissä on pelkkiä "kevennettyjä" korvikkeita.
Se voipi muuten olla, että jokunen light-versio minullakin matkassa oli, ainakin rahkan osalta. Ei siinä mitään, kokeilemma uudestaan! :D Kiitos ruokablogi-gurut! *kiittää ja kumartaa*
Ranskankermaa ei muuten enää saa (ainakaan omasta ruokakaupastani) kovinkaan jämäkässä muodossa. Purkkien koko on suurentunut ja sisältö on mennyt aiempaa liemevämmäksi.
Ja Suomessa kun olisi kuitenkin mahdollisuuksia oivallisiin meijerituotteisiin!
Juhannuksena tuli testattua näitä pekoniin käärittyjä bratwursteja. Hyvää niistä kyllä tuli, kun vielä lopuksi liekitettiin jallulla mitä jäljelle oli jäänyt. osa jallusta kyllä hävitä hyvin kokki seurueen mukana :)
Kiitos hienosta blogista! Jäänen jatkossakin seurailemaan taustalle. Amatööriä inspiroivaa kirjoittelua ja silti suussasulavan näköisiä tuotoksia kuvineen. \o/
Mojitojuustokakulla on kyllä monet suupielet käännetty ylöspäin, mutta sen verran voisin kommentoida, että tuosta kakusta tulee aina vaan parempi jos siihen heittää mukaan muutaman liivatelehden... :)
Lähetä kommentti
<< Home